Ärtyvän suolen oireyhtymästä ensimmäinen suomalainen väitös

Ensimmäinen suomalainen väitöskirja ärtyvän suolen oireyhtymästä (Irritable Bowel Syndrome, IBS) tarkastettiin 12.3.2010 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Lääketieteen lisensiaatti Markku Hillilän väitöskirja ” Ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys, liitännäisoireet ja terveystaloudelliset kustannukset valikoitumattomassa väestössä” sisältää uraauurtavia tutkimuksia suomalaisista IBS-potilaista, IBS:n kuormittavuudesta,  kustannuksista ja liitännäissairauksista. Tautia  kutsuttiin ennen ärtyneeksi paksusuoleksi.

IBS yleinen vaiva Suomessa

Ärtyvän suolen oireyhtymä on hyvin tavallinen suolistovaiva. Väittelijän mukaan siitä kärsii jopa 10 % aikuisista Suomessa. Suomesta löytyy siis n. 200 000-400 000 IBS-potilasta riippuen käytetävästä kriteeristöstä, kyse on kansansairaudesta. IBS ei kuitenkaan ole mikään moderni, länsimaiseen elämäntapaan tai ruokavalioon liittyvä vitsaus, vaan se on tunnettu jo 1500-luvulta lähtien. IBS:n esiintyvyyden ei tiedetä lisääntyneen viime vuosina, vaan se lienee pysynyt ennallaan. Kyse on siis ennemminkin sairaudesta, josta ollaan huonosti tietoisia, ja johon ei ole erityisen tehokkaita hoitoja.  Edellä mainituista syistä johtuen potilaat kokevat itsensä usein väärinymmärretyksi tai heitteille jätetyiksi.

IBS ei lyhennä odotettavissa olevaa elinaikaa eikä ennusta syöpää. Siksi sitä kutsutaan ”hyvänlaatuiseksi”. Potilaat tosin eivät koe tautiaan hyvänlaatuiseksi, vaan erittäin paljon arkielämää haittaavaksi. Onkin todettu, että IBS saattaa heikentää elämän laatua yhtä paljon kuin aikuistyypin diabetes, migreeni tai astma. IBS voi olla koko elinikäinen kumppani, ja siksi potilaita pitää tiedottaa siitä, että se ei lyhennä elinikää eikä aiheuta syöpää (tai muuta vakavaa sairautta). Tyypillisistä taudille on muutamien viikkojen helpommat jaksot ja viikkoja tai kuukausia kestävät hankalat vatsavaivajaksot. Kyse on siis fluktuoivasta taudin kuvasta.

Diagnosointi haastavaa

IBS:n diagnosointi perustuu oirekuvaan. Diagnoosi suositellaan tehtäväksi tuoreimpien,  Rooma III kriteerien mukaisesti.Tyypillistä ovat limaiset ulosteet, vatsan turvottelu, ulostusfrekvenssin muutokset (ripuli-ja/tai ummetusjaksot) sekä vatsakivut. Tähystyksissä suolesta ei löydy mitään epänormaalia.  Jos potilaalla on ns. hälytysoireita kuten verta ulosteessa, tahatonta laihtumista, kuumeilua tms. tähystys ja muut tarkemmat tutkimukset ovat tarpeen.

IBS-potilaiden on osoitettu aistivan kipua suolistosta herkemmin kuin terveet verrokit. On epäselvää onko ensisijainen vika kipuaistimuksessa suolistoa ”verhoavassa” hermostossa vai keskushermostossa. Lienee kuitenkin selvää, että syystä tai toisesta hermosto tulkitsee suolen venytyksen kivuksi liian herkeästi. Kroonisissa kiputilanteissa (esim. selkäkivussa) on havaittu samanlaista kipukynnyksen alenemista.

Ärtyvän suolen oireyhtymälle ei selkeää syytä

Oireille ei löydy elimellistä syytä.  IBS:llä ei löydy useinkaan syytekijää. Joissakin tapauksissa saattaa olla kysymyksessä suolistoinfektion (ärhäkän vatsataudin) jälkitila, joka kroonistuu ärtyvän suolen oireyhtymäksi. Uusimpien tietojen mukaan piilevät ruoka-aineallergiat saattavat selittää pienen osan IBS:stä. Potilaat kärsivät erittäin usein ( 45 % väitöskirja-aineiston IBS-potilaista vs 8 % verrokit) myös ylävatsan vaivoista eli dyspepsiasta. 1/3 osaa IBS-potilaista kertoi kärsineensä vatsaoireista jo lapsena, kun verrokeista vain 10 %. Myös päänsärky, selkäkipu, depressio, ahdistuneisuus ja univaikeudet ovat yleisempiä ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä potilailla. Sairauteen liittyy ilmeisesti myös perinnöllinen alttius.

On merkillepantavaa, että koulutustaso ei vaikuta ärtyvän suolen esiintyvyyteen, vaan että se on yhtä yleinen korkeimmin kuin vähiten koulutetuilla (toisin kuin esim. aikuistyypin diabetes tai sepelvaltimotauti).

Ruokavaliohoito

IBS:n ruokavaliohoidon kulmakivenä on välttää oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Tyypillisesti oireita aiheuttaa palkokasvit, kaalit, kahvi, maito, fruktoosi, sokeri (ainakin suurina määrinä) ja alkoholi. Hyötyä saattaa olla esim. probiioteista ja liukenevasta kuidusta. Vehnän lese saattaa pahentaa oireita.

Kuuluisia kansainvälisiä IBS-potilaita ovat esim. John F Kennedy (diagnoosi tehty kuoleman jälkeen), Cybil Chebherd, Faye Tozer ja Lynda Carter.

Lähteitä

Markku Hillilä. Ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys, liitännäisoireet ja terveystaloudelliset kustannukset valikoitumattomassa väestössä. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. 12.3.2010.