OECD on julkaissut vuosittaisen katsauksen EU:n ja EFTA:n jäsenvaltiomaiden terveystilanteesta. Raportin nimi on Health at a Glance Europe 2010. Raportissa käsitellään myös ravitsemuksen kannalta joitakin mielenkiintoisia asioita. Ohessa muutama poiminta siitä miten Suomen lapset pärjäävät vertailuissa muiden lasten kanssa (raportti sisältää runsaasti tietoa myös aikuista).
- Suomalaislasten keskuudessa nuoruustyypin diabetes on kaikkein yleisintä koko EU:ssa
- Suomessa alle 14 -vuotiaista lapsista 57/100 000 sairastuu nuoruustyypin diabetekseen (eli yli 3 kertaa useammin kuin keskimäärin EU:ssa)
- Europpan keskimääräinen vastaava luku 18/100 000
- Italiassa nuoruustyypin diabetekseen sairastuu 8 ja Turkissa 3 /100 000 lasta
- Ruotsi, Norja ja Tanska ovat myös nuoruustyypin diabeteksen ykkösmaita, kuitenkin melko kaukana Suomesta
- Lasten lihavuus on Suomessa yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin
- Suomessa lihavia lapsista on n. 16 %, kun EU:n keskiarvo on 13 %.
- Naapurimaissamme Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä Sveitsissä ja Hollannissa lihavia lapsia on vähiten alle 10 %
- Eniten lihavia lapsia on suurissa Etelä-Euroopan maissa (n. 19 %) ja Maltalla (29 %)
- Suomalaiset lapset syövät vähiten hedelmiä koko EU-EFTA alueella, norjalaiset eniten
- Suomalaisista pojista 12-24 % syö päivittäin hedelmän
- Norjalaisisista pojista 32-43 % ” (ja Norja johtaa tilastoa)
- Suomalaisista tytöistä 23-24 % syö päivittäinen hedelmän (ja Norja johtaa myös tyttöjen tilastoa)
- Norjalaisista tytöistä 41-57 % syö päivittäin hedelmän
- Sekä suomalaiset tytöt että pojat liikkuvat kokonaisuudessaan selvästi vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin (n. 40 % vähemmän liikuntaa)
Hyvää suomalaisten lasten tulevaisuuden kannalta oli vaikea raportista löytää. Mutta pieni valonpilkahdus lopulta. Suomi kuuluu EU:n kärkimaihin, kun mitataan hikiliikuntaa harrastavien lasten osuutta kaikista lapsista. Vain Slovakiassa ja Irlannissa lapset harrastivat enemmän hikiliikuntaa. Suomessa ilmeisesti joko liikutaan paljon urheiluseuroissa tai sitten laiskotellaan tietokoneiden ääressä. Välimaastosta löytyy ehkä vain harvoin.
Mitäpä me aikuiset voisimme lastemme eteen tehdä? Ainakaan välinpitämättömyys ei auta.