Taloussanomat julkaisi eilen Harvardin tekemän tutkimuksen, jonka mukaan runsaasti ”peltitölkki” ruokia syövät altistuvat jopa 20- kertaisille bisfenoli A pitoisuuksille. Tutkimus kesti viisi päivää. Koehenkilöt söivät joko purkitettua kasviskeittoa kerran päivässä tai sitten tuoreista aineista valmistettua kasviskeittoa viiden päivän ajan. Purkitetun keiton nauttiminen kerran päivässä kohotti virtsan BPA -pitoisuudet kaksikymmenkertaisiksi. Tutkimus ei ole vielä julkaistu kunnollisena tutkimusraporttina, joten tiedot ovat alustavia. En osaa sanoa, onko 20-kertaiset pitoisuudet vielä hälyyttäviä.
Tutkimuksen viesti: bisfenoli A :lle atistuminen on mahdollista tölkkiruokia syömällä. Mutta kuka syö oikeasti sellaisia määriä tölkkiruokia kuin tässä tutkimuksessa? Ei kai juuri kukaan. Silti tutkimus herätti uudestaan kiinnostukseni bisfenoli A:han.
BPA on hormonihäirikkö, se jäljittelee naissukupuolihormoni estrogeeniä. Sillä voi olla muitakin huonosti tunnettuja vaikutuksia. Teoreettisia haittoja bisfenoli A -altistumisesta ovat esim.:
- Lihavuuden lisääntyminen
- Aikuistyypin diabetes
- Lasten käyttäymis- ja sukukypsyyshäiriöt
Haitat on vielä puutteellisesti osoitettu, eikä mihinkään ylivarovaisuuteen saati hysteriaan ole aihetta. Silti asia on tärkeä, ja sille on hyvä uhrata hetki.
Evira BPA:sta
Suomen elintarviturvallisuuskevirasto Evira kertoo BPA:sta verkkosivuillaan ”Bisfenoli A (BPA) on kemikaali, jota käytetään polykarbonaatti –muovin valmistuksessa. Tästä jäykästä ja kirkkaasta muovista valmistetaan esimerkiksi tuttipulloja, mukeja ja lautasia. Siitä valmistetaan myös epoksihartseja, joita käytetään tölkkien ja säiliöiden pinnoittamiseen. Pinnoittamisella estetään metallin ja ruoan reagoiminen toistensa kanssa sekä ruosteen muodostuminen.”
BPA:ta on siis monenlaisissa pahvisissa, metallisissa ja muovisissa juoma- ja ruokapakkauksissa, kuten tuoremehutölkeissä, energiajuomatölkeissä, hernekeittotölkeissä jne. On kuitenkin esitetty, että juomapakkauksissa esiintyvä BPA olisi huonosti elimistöön imeytyvässä muodossa polymeerinä. Alussa referoidun Harvardin tutkimuksen mukaan metallitölkkiruuista BPA:ta voi irrota merkittäviä määriä.
Evira suositteli aiemmin, että naarmuisia BPA:ta sisältäviä tuttipulloja ei käytetä, koska niistä saattaa vapautua helpommin BPA:ta. Naarmuisista muovista valmistetuista juomapulloista ei mainittu. Eviran mukaan BPA:n käytön riskiryhmään kuuluvat juuri pikkuvauvat. Sen sijaan odottavia äitejä tai kassatyöntekijöitä ei mainita riskihenkilöinä.
Aiemmin on todettu, että kassakuitit sisältävät myös BPA:ta ja siten voivat altistaa ihon kautta imeytymisellä, esim. kassatyöntekijöitä.
BPA-keskustelua ja tapahtumia EU:ssa
EU päätti kieltää bisfenoli-A:ta (BPA) sisältävien tuttipullojen käytön vuonna 2011 varovaisuusperiaatteen mukaisesti (kts. esim. Hesarin uutinen asiasta).
Tuttipullojen seinämän muovi sisältää BPA:ta ja imeytyy lasten ihon läpi (ja tunnetusti lapset pitävät tuttipulloa useita minuutteja kädessään juodessaan). Kyseessä on varotoimenpide, joka tehdään varmuuden vuoksi vaikka pitäviä näyttöjä BPA:n haitallisuudesta ei ole.
EU:n päätöksestä kieltää BPA tuttipulloissa (myyntikielto alkoi heinäkuussa 2011) vastaa EFSA (European Food Safetu Authority). EFSA on aiemmin todennut, että BPA:n saanti Euroopassa jää selvästi alle turvarajan (Tolerable Daily Intake, TDI) 0,05 mg/painokilo, myös lasten ja imeväisten osalta. Kielto voidaan siis nähdä verotoimena.
EFSA:n mukaan BPA:n saanti Euroopassa ei aiheuta väestölle riskiä
BPA -keskustelua rapakon takana
New Yorkin ja Minnesotan osavaltiot ovat myös kieltäneet BPA:n tuttipulloissa. USA:n ”lääkelaitos” FDA tutkii asiaa tarkoin. Se kannustaa teollisuutta hakemaan korvaavia yhdisteitä BPA:lle. Keskusteluun ovat osallistuneet myös useat ravitsemusterapeutit. Ravitsemustieteilijä Monica Reinagel otti reippaasti kantaa ja kehotti myös aikuisia välttämään BPA:ta (Nutritiondata blog). Samoilla linjoilla oli ravitsemusterapeutti Shereen Jegtvik. Keskusteluun ovat osallistuneet myös useat muut ravitsemusterapeutit.
Kanada kielsi BPA:n elintarvikepakkauksissa
Kanada oli ensimmäinen maa, jossa BPA kiellettiin kaikissa juomapulloissa, ruokapakkauksissa ja kassakuiteissa (Reuters). Siellä nimenomaan kiinnitettiin huomiota raskaana olevien naisten altistukseen. Kanadalainen ravitsemusterapeutti Sarah Atwood raportoi Kanadan olevan ensimmäinen maa, joka julistanut BPA:n toksiseksi ja hävitettäväksi kaikista elintarvikepakkauksista (fyiliving blog).
Lopuksi
Minun täytyy sanoa, että en tiedä mitä BPA-altistuksesta pitäisi loppujen lopuksi ajatella. Olen ihan pihalla siitä, millainen altistus on paljon ja mikä vähän. Vaatinee melkoista asiantuntemusta päätellä todellisia altistumisen riskejä.
Mielestäni BPA:n tarina kuitenkin kertoo omasta puolestaan, että liika ruuan prosessointi ei ole kovin fiksu ajatus. Lihajalosteet ovat useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa yhdistetty lisääntyneeseen kansantautien sairastuvuuteen. Itse jäänkin miettimään, miten on kaikkien kinkku- ja makkaraleikkeleiden muovipakkausten laita. Onko niissä BPA:ta? Ja irtoaako se lihavalmisteeseen?
Lisätietoa:
Braun & Hauser 2011 Kirjallisuuskatsaus englanniksi lasten terveydestä ja BPA:sta
Jussi Riekki Hedelmällisyys syksykierteessä
Kemikaalikimara Anja Nystenin kirjoituksia bisfenoli-A:sta
Newbold 2010 Lihavuus ja hormonihäiritsijät, katsaus, ilmainen kokoteksti
Sharpe 2010 Kritiikkiä liian kiihkeää BPA -keskustelua kohtaan
Kuva: BigStockPhoto