Pohjoismaihin edistykselliset ravitsemussuositukset

Luonnos uusista Pohjoismaisista suosituksista on valmistunut. Se on pikalukemalla samaa juttua kuin ennenkin. Kurkistus pinnan alle ja painotuksiin paljastaa melko isoja uusia linjauksia edellisiin pohjoismaisiin, ja joissakin kohdin jopa vuosi sitten lanseerattuihin amerikkalaisiin suosituksiin verrattuna. Lopullisesti ravitsemussuositukset julkaistaan vuonna 2013.

Systemoidut katsaukset perustana

Suosituksen keskeiset muutokset perustuvat systemoituihin kirjallisuuskatsauksiin niistä aiheista, joista katsottiin ollevan eniten uutta tietoa. Epäilen, että julkisen keskustelun määrä on myös vaikuttanut siihen mitä selvitettiin tarkemmin. Systemoitu kirjallisuuskatsaus (meta-analyysin kanssa tai ilman) on ravitsemus- ja lääketieteen paradigmassa korkeimmalla tasolla osoittamaan tieteellistä näyttöä puolesta tai vastaan. Systemoituja katsauksia ei ole vielä julkaistu, ja ne ovat toiseksi vain suosituksen laatijoiden tiedossa, ja menossa ilmeisesti tiedelehtiin julkaistaviksi.

Suosituksissa painottuu ruoka, ei ravintoaineet

Suosituksien painopiste on muuttunut energiaravintoaineista ruoka-aineisiin. Itse asiassa energiaravintoaineiden osuuksille ei anneta mitään selkeätä suositusta, toisin kuin esimerkiksi viime vuonna ilmestyneissä amerikkalaisissa suosituksissa (liite 5). Tätä voidaan pitää melkeinpä vallankumouksellisena, onhan energiaravintoaineiden tavoitejakauma ollut perinteisesti yksi keskeinen kulmakivi suosituksia.

Muutosta ajattelussa kuvaa parhaiten rasvan käsittely. Esimerkiksi vielä vuonna 1996 ilmestyneissä suosituksissa rasvan saannin suositeltuna ylärajana pidettiin 30 E %:a. Vielä edellisessä (2005) suosituksemme lukee mm. ” Rasvan saannin suositeltava vaihteluväli on 25–35 E%. Rasvan saannin vähentäminen alle 30 E%:n on suositeltavaa lihavilla ihmisillä”. Nyt tämän suuntaisia lausuntoja ei löydy, ainakaan luonnoksesta.

Rasvan määrälle tai osuudelle ei anneta ehdotonta ylärajaa, koska rasvan osuutta tärkeämpää on ruokavalion kokonaisuus (lainaus):

”A reasonable upper range of total fat intake compatible with long-term health is dependent on the overall dietary composition. Therefore, no upper range for total fat intake (as E%) is given in the NNR 2012.”

Rasvan määrän sijaan painotetaan, kuten ennenkin, rasvan laatua. Tärkeänä pidetään, että kasviöljyjä ja margariineja käytetään näkyvänä rasvana voin sijaan. Hyvinä rasvoina pidetään rypsi-, oliivi-, ja pellavansiemenöljyä. Tässä suhteessa suositus eroaa viime vuonna julkaistussa amerikkalaisesta, jossa myös muita öljyä kuten auringonkukkaöljyä suositetaan. Vaikka suositus ei aseta suoranaista rajaa rasvan käytölle, se kuitenkin vihjaa, ettei rasvan osuutta kannata hirveästi nostaa nykyisestä.

Hiilihydraattien sopivaa määrää ei myöskään ilmoiteta. Hiilihydraattien osalta todetaan seuraavasti:

”A reasonable range of total carbohydrate intake is, however, dependent on several factors, like quality of dietary sources of carbohydrate and the amount and quality of fatty acids in the diet. Therefore, a specific recommendation for carbohydrate intake (as E%) is not given in NNR 2012.”

Proteiinin tarpeeksi sanotaan noin 10-20 E %. Proteiinin käytön lisäämistä väestötasolla ei suositeta.

Ruokavaliomallit joista on etua ja haittaa

Suosituksen mukaan kasviksiin, hedelmiin, marjoihin, täysjyväviljaan, kalaan, äyriäisiin, rypsi-, pellavansiemen- ja oliiviöljyihin, margariineihin sekä vähärasvaisiin maitotaloustuotteisiin painottuva ruokavaliomalli on toistuvasti osoittautunut terveelliseksi sekä etenevissä väestötutkimuksissa ja myös lyhyempikestoisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa, kuten syöttötutkimuksissa.

Pohjoismaiset ruokavaliosuositukset painottavat nyt ruokavaliomalleja, eikä jotakin yksittäistä ravintotekijää

Yksi käytännöllinen tapa toteuttaa tällainen ruokavaliomalli on Välimeren ruokavalio malli, toinen nykyisten muiden suositusten mukainen, kuten DASH-ruokavalio tai Itämeren ruokavaliomalli (kaksi jälkimmäistä omaa tulkintaani).  Suora lainaus:

”Diets with plenty of plants foods (e.g. dark green leafy vegetables, cabbages and onions, beans and peas, root vegetables, fruits and berries, nuts, wholegrain cereals); with frequent consumption of fish and seafood, with vegetable oils and soft fats (derived from oils of rape- or flaxseeds or olives), and that preferably include low fat dairy products are, compared to a Western-type dietary pattern (see below), associated with lower risk of most chronic diseases. These observations are very similar to systematic reviews of the health impact of especially Mediterranean-like diets.”

Karppauksen osalta ei oteta yksioikoista kantaa. Lihavuutta käsittelevässä osuudessa todetaan erilaisten laihdutusruokavalion toimivan kutakuinkin yhtä hyvin lyhytkestoisissa tutkimuksissa, mutta pitkäaikaistutkimusten tuloksia ei tiedetä. Tällä käytännössä tarkoitetaan erilaisia variaatioita vähähiilihydraattisista ruokavaliosta (vs vertailuruokavalio). Suosituksessa on useita vihjauksia sopivasta rasvan ja hiilihydraatin määrästä (Kts. tarkemmin Jari Ristirannan blogi). Kun tämä tieto yhdistetään alla mainittuihin painotuksiin suositeltavista elintarvikkeista (lihavalmisteet vs kala/kasvikset jne.), esiin hahmottuu Välimeren ruokavaliota mukaileva hyväkarppaus yhtenä mahdollisuuteena (lievä hiilihydraattirajoitus). Karppauksen terveellisyyden ratkaisee se, mitä ruoka-aineita suositaan samalla kun varsinkin höttöhiilareiden määrää vähennetään. Pekoni-, liha-, kerma- ja voi -karppauslinjalle suositus sanoo selvästi, ei kiitos. Tätä asiaa toi esille myös Kirsi Pietiläinen tänään MTV3:lla.

Tällaisiin valintoihin perustuvaa karppausta ei suositella. Lihavalmisteiden määrää suositetaan vähennettäväksi.

Alle 25 E % rasvaa sisältävää ruokavaliota ei suositella, koska hyvin vähärasvaisella ruokavaliolla on vaikeampi saada riittävästi välttämättömiä rasvahappoja ja rasvaliukoisia vitamiineja. Vähärasvainen ruokavalio myös kohottaa triglyseridi- ja vähentää HDL-kolesteroliarvoja, erityisesti heillä, jotka ovat näille muutoksille alttiita. Käytännössä tämä tarkoittaa tyypin 2 diabeetikoita ja esidiabetesta sairastavia (oma tulkintani). Tässä on mielestäni pantu lopullisesti sineetti vähärasvaisen ruokavalion suosittelulle. Selvää tekstiä.

Kasviöljypullot esiin, sillä liian vähärasvaisesta ruokavaliosta voi olla jopa haittaa

 

Pähkinät myös framilla

Pähkinöille ja siemenille liputetaan ensimmäistä kertaa kunnolla ja avoimesti. Tälläkin suosituksella on vankka pohja. Tämä on osoitus siitä, että suositus voidaan tehdä myös ilman ravitsemus-, tai maatalouspoliitisia kytköksiä.

Kourallinen pähkinöitä päivässä lienee terveydelle eduksi.

Aika niukasti. Muutama manteli vielä joukkoon!

Kasvikunnan tuotteita entistä enemmän

Ei ole yllätys, että kasviksia, marjoja ja hedelmiä korostetaan edelleen. Vaikka suomalaiset ovat lisänneet merkittävästi niiden käyttöä, erittäin suuri väestönosa käyttää kasviksia hyvin vähäisesti. Kasvisten, hedelmien sekä marjojen tiedetään ehkäisevän tehokkaasti aivo- ja sydäninfarkteja.

Hieman varjoon suosituksessa jää vihreät lehtikasvikset, jotka mm. hyviä foolihapon ja K-vitamiinin lähteitä. Ne on mainittu tekstissä, mutta esim. värillisessä päätaulukossa niitä ei ole.

Näitä kehiin! Niin ja vihreitä salaatteja.

Täysjyväviljaa leipänä, mutta missä on suolamaininta?

Täysjyväviljojen terveysvaikutuksia korostetaan, ja niiden käyttöä suositetaan lisättäväksi. Tässä yhteydessä olisin toivonut, että olisi painotettu vähäsuolaisten leipien käyttöä. Leipä on ainoa suolan merkittävä lähde lisättäväksi suositeltujen ”vihreiden” ruoka-aineiden listalla (kuva alla). Täysjyvävalmisteet on myös dokumentoitu terveellisiksi varsin yksiselitteisesti.

Jätä valkoiset viljat kauppaan. Valitse tummempaa. Siemenet ovat myös terveydelle eduksi.

Sokerille ja höttöhiilarille kyytiä

Sokeria kohtaan on otettu selvästi aiempaa tiukempi linja. Sokerin käytön vähentämisen tärkeys mainitaan useassa eri kohtaa. Tosin, ja valitettavasti, lisätyn sokerin käytön ylärajana pidetään edelleen 10 E %:a, joka on kyllä mielestäni aika paljon (50 grammaa 2000 kcal:n energiatasolla päivää kohden).

Joo, ei sokeria ole ennenkään suositeltu, mutta sokeri on sivuutettu aiemmin melko vähällä kokonaishuomiolla. Muistissani on ajat 90-luvulla, jolloin sokeria melkein suositeltiin diabeetikoillekin, ja rasvaa piti välttää kaikin keinoin. Kiekkosankarimme mainostivat sokeria Sugar Power -mainoksissa. Nyt on ajat muuttuneet.

Sokerin lisäksi höttöhiilarit saavat kyytiä kylmää. Valkoinen, puhtaaksi jauhettu vilja ei ole terveydelle eduksi, eikä uppopaistetut ranskalaiset perunat. Suositus tekee sen selväksi. Siitäkin on vahva tieteellinen näyttö.

Siltikin toteaisin, ettei sokeri ole myrkkyä, kuten Yalen yliopiston ravitsemustutkimuksen johtaja David Katz eilen kirjoitti Huffington post –lehdessä. Turha tehdä mistään ravintoaineista yhtä ja ainoa syntipukkia nykyisiin lihavuusongelmiin. Eipä suositus sitä kyllä teekkään.  Jäätelön suurena ystävänä pettyneenä huomaan, että jäätelökin on joutunut vähennettävien listalle  🙂

Dumppaa sokerilimut ja -juomat. Ja muut sokerilla täytetyt arkiruuat.

Lihavalmisteille ja punaiselle lihalle suitsia

Lihavalmiseet kuten makkarat, pekoni, leikkeleet, lihasäilykkeet ja punainen liha ovat osoittautuneet väestötutkimuksissa johdomukaisesti epäterveelliseksi runsaasti käytettynä. Nämä tulokset näkyvät selvästi suosituksissa. Olisin kuitenkin toivonut, että lihavalmisteisiin (prosessoitu liha) olisi suhtauduttu ankarammin kuin tuoreeseen punaiseen lihaan, koska (väestö)tutkimuksien mukaan lihavalmisteet ovat epäterveellisempiä kuin tuore liha. 50 grammaa lihavalmisteita lisää eri sairauksien riskiä saman verran kuin 100 grammaa tuoretta punaista lihaa.

Toivottavasti suosituksesta ei kuitenkaan synny nuorille ja keski-ikäisille naisille vaikutelmaa (jotka yleensä ottavat suositukset eniten tosissaaan), ettei punaista lihaa voi enää syödä. Monet saattavat tarvita sitä hyvinkin esim. raudan vuoksi. Suomalaiset kuluttavat 1,5 kiloa lihaa/hlö/vko. Siitä on vara vähentää, varsinkin miesten. Vertailun vuoksi kalaa kuluu vain reilu 300 grammaa viikossa.

Aiemmissa ravitsemussuosituksissa ei ole aiemmin pyydetty ehdottomasti vähentämään punaisen lihan ja lihavalmisteiden määrää. Tämä on mielestäni ollut sokea täplä. On vain painotettu vähärasvaisten lihavalmisteiden valintaa rasvaisten sijaan (se on kyllä mainittu nytkin). Lihavalmisteiden ja punaisen lihan nostaminen tapetille on tarpeellista.Vuosi sitten ilmestyneissä amerikkalaisissa suosituksissa ei uskallettu ottaa tällaista suoraa kantaa liiallista lihan käyttöä vastaan (vaikka kutakuinkin sama tieto oli jo silloin käytössä).

Lisäksi todetaan, että korkeissa lämpötiloissa lihan käsittely voi aiheuttaa terveydellistä haittaa. Oma tulkintani tästä on, että tässä viitataan AGE-yhdisteiden ja nitrosamiini-yhdisteiden syntymiseen sekä mahdollisesti paistorasvojen pilaantumiseen. Siipikarjasta todetaan, että se on suositeltavampaa punaisen lihan sijaan.

Lähde:  http://www.slv.se/en-gb/Startpage-NNR/ (Nordic dietary recommendations 2012, draft)

Muita havaintoja

D-vitamiinin saantisuositusta nostettiin minimaalisesti. Aikuisten uusi suositus tulee olemaan 10 μg/vrk entisen 7,5 μg sijaan. Muita merkittäviä muutoksia ei tainnut tulla D-vitamiinisuosituksiin.

Suolan saannin tavoitteena on 6 grammaa. Suola on edelleen sivuosanäyttelijän roolissa. Se miten nykyisestä suolan saantiasosta tavoitteeseen päästään, ei ilmene suosituksesta. Ehkä lihavalmisteiden vähentäminen auttaa, mutta kuten todettua, vähäsuolaisen leivän käyttöä ei luonnoksessa promota lainkaan. Ruotsalaisilla tulee ainakin olemaan täysi mahdottomuus päästä lähellekään suolan saantisuositusta. Työtä riittää Suomessakin sillä miehet saavat suolaa n. 9 g/pv ja naiset 7 g/pv. Edelliset luvut ovat kyllä todennäköisesti aliraportoituja.

Alkoholijuomien käyttöä pyydetään suitsimaan.

Vitamiinien ja hivenaineiden saantisuosituksissa saattaa vielä tapahtua muutoksia, koska suuri osa työstä on keskeneräistä.

Lopuksi

Itse pidän muutoksia suosituksen painopisteissä erittäin tervetulleina. Eri ruoka-aineiden terveellisyyys on paremmin osoitettu tieteellisissä tutkimuksissa kuin esimerkiksi jokin tietty rasvan tai hiilihydraatien osuus energiasta. Ruoka-ainesuositukset ovat helpommin ymmärrettäviä. Ja niistä on mukavampi tehdä herkullisia esitelmiä, ja suunnitella nautinnollisia viestejä kuluttajille.

Suositus painottaa parissa kohtaa luonnosta sellaisenaan löytyvi raaka-aineita. Tästä on pitkälti kysymys, arkipäivän peruselintarvikevalintojen osuessa luonnollisiin tuotteisiin, ja vain vähän teollisuuden pitkälle prosessoimiin tuotteisiin, terveysmittarit menevät useimmiten itsestään kohdilleen.

Harvardin professorit David Ludwigin ja Dariush Mozaffarianin saivat ilmeisesti ensimmäisenä maailmassa nimenomaan Pohjolasta sen, mitä tilasivat Journal of American Medical Association -lehdessä vuonna 2010 (Dietary Guidelines in the 21st Century—a Time for Food). Edistykselliset ruokaan, eikä energiarvintoaineiden osuuksiin perustuvat suositukset.

Lähde: Nordic Nutrition Recommendations 2012, draft.

Kuvat: BigStockPhoto

 

98 thoughts on “Pohjoismaihin edistykselliset ravitsemussuositukset”

  1. Suolan määrästä: veikkaan että Suomessa ei lasketa ruisleivästä tulevaa suolaa mukaan koska se on varmaan ”hidasta suolaa”…

    Huumori sikseen, suuntaus on hyvä, kyllä tämä tästä pikkuhiljaa.

  2. low-fat dairy, butter to margarine, lisää leipäannoksia. Juupa juu. Paljon on hyvää, mutta myös huonoa. kokoviljaleivän lisääminen lisää välittömästi myös margariinin, rasvaisten maitotuotteiden(juusto) sekä prosessoituja lihatuotteita(makkara,leikkeleet). Tuommoinen suositus johtaa siis viimekädessä huononpaan lopputulokseen, sillä harva syö leipänsä puhtaana tai margariinin kanssa. Proteiinin lisäämisestähän tuli juuri ulos tutkimus, joka ei lisännyt mitään riskiä(jos munuaiset kunnossa). Ylipainoiselle kansalle proteiini ei nyt nälänhallinnassa ainakaan tekisi huonoa. Low-fat dairyä ei myöskään mikään tutkimus hirveästi suosita, on taas monta tutkimusta mm. Ruotsista jossa rasvaiset maitotuotteet olivat hyväksi. Alkoholin kulutuksen laskeminen on varmaan hyvä suurkuluttajille, mutta kohtuukäyttäjille tarpeeton, sillä maltillinen alkoholin käyttö on terveyttä edistävä. Enpä ole nähnyt viimeaikoina prosessoitujen margariinejä suosivaa tutkimusta. Jenkkien lautasmalli on muuten todella rasvaton, eikö pohjoismaissa uskalleta ottaa omaa linjaa, eikä apinoida muita. Olen samaa mieltä että puhdas punainen liha on ihan turhaa pannassa, varsinkin kohtuukäytössä, siitäkin löytyy tutkimuksia, kun irrotetaan prosessoidut lihatuotteen jotka on yleensä tutkimuksissa yhdistetty yhdeksi ryhmäksi. Hyvää tuossa on tuo valmistustavan suositus ja onhan siellä vanhoja hyviä suosituksia kasvisten marjojen osalta.

    1. Kiitokset Temelle, että sait sanottua asiasi suhteellisen asiallisesti. Onhan tuossa jo ihan riittävästi tulta ja tappuraa. Tässä blogissa on nyt viestien siistimis- ja jankuttamisen estotalkoot.

    2. ”kokoviljaleivän lisääminen lisää välittömästi myös margariinin, rasvaisten maitotuotteiden(juusto) sekä prosessoituja lihatuotteita(makkara,leikkeleet).”

      Lisääkö? Onko tämän tueksi jotain muutakin kuin omakohtainen arvelu?

      ”Proteiinin lisäämisestähän tuli juuri ulos tutkimus, joka ei lisännyt mitään riskiä(jos munuaiset kunnossa).”

      Juu, proteiinin merkitystä painonhallinnan suhteen voisi mielestäni kyllä korostaa lisääkin. Ja painottaa että kannattaa hommata punaisen lihan ohella kalasta, pähkinöistä sekä maitotuotteista. Saataisiin tuota lihatuotteiden (joista hyvin suuri osa prosessoituja) kulutusta alaspäin.

      ”Low-fat dairyä ei myöskään mikään tutkimus hirveästi suosita, on taas monta tutkimusta mm. Ruotsista jossa rasvaiset maitotuotteet olivat hyväksi.”

      Maitorasvan erityiseen suosittelemiseen ei ole kunnollista näyttöpohjaa tällä hetkellä. Monet suuret kohortit joihin tuo tiettyjen piirien/henkilöiden maitorasvan puffaaminen perustuu ovat ajalta ennen vähärasvaisten tuotteiden yleistymistä, joten … Ja maitotuotteiden kohdalla kannattaa muistaa ero esim. hapatettujen tuotteiden ja muiden kanssa, Reijo(kin) kirjoitteli taannoin juustosta & lipidiarvoista.

      ”Jenkkien lautasmalli on muuten todella rasvaton, eikö pohjoismaissa uskalleta ottaa omaa linjaa, eikä apinoida muita.”

      Tämä uusi suositus vaikuttaa kyllä monessa mielessä varsin merkittävältä muutokselta, joten lienee turha takertua siihen että mukana on lautasmallin kaltaisia simppeleitä ohjeita.

      ”Olen samaa mieltä että puhdas punainen liha on ihan turhaa pannassa, varsinkin kohtuukäytössä”

      Juu, kohtuukäytössä. Sitä tuskin on n. pari kiloa viikossa. Parempia vaihtoehtoja löytyy.

      Tämä on kyllä itsellenikin – etenkin näin kesäisin grillauskaudella – aika hankala ohje. Puolustelen lihansyöntiäni kuitenkin sillä (teko)syyllä, että koskapa yleisesti ottaen riskit ovat monesta syystä kohdallani pienet, niin kait sitä jokin pahe täytyy olla. 😉

      1. Jäätelö ja makkara sekä liha. Kesällä pahat 🙂

  3. Itse pidin uusista painotuksista (ruokanäkökulma, joustavuus). Samalla näen tekstissä uuden ja vanhan ambivalenssia: halutaan selvästi mennä uuteen suuntaan, mutta ei oikein pystytä luopumaan vanhastakaan.

    D-vitamiinin saantisuosituksen maltillisuus oli itselleni hieman yllättävä. Ravintolisäsuosituksiahan tässä ei vielä ollut esillä. Ovatkohan ne tulossa vasta maakohtaisesti (oletan näin).

    Pähkinät olivat hyvä, perusteltu lisä. Kanta lihaan myös perusteltu

    1. ”Samalla näen tekstissä uuden ja vanhan ambivalenssia: halutaan selvästi mennä uuteen suuntaan, mutta ei oikein pystytä luopumaan vanhastakaan.” Tässä on kyllä perää. Esimerkiksi sokeria kohdellaan tällä tavalla.

  4. Onko tuo punainen liha aina yhdistetty prosessoituihin lihatuotteisiin noissa tutkimuksissa. Vai löytyykö siitä ihan oikeaa näyttöä että puhdas punainen liha olisi vaaralista? Vielä kymmenen vuotta sitten runsaasti lihaa kuluttava henkilö oli perus ”äijä”, siis tupakkia, humalahakuista alkoholin käyttöä, ei kasviksia ja paaaljon makkaraa. Tämän päivän suuri punaisen lihan kuluttaja taas syö kaiken luomuna, ei juo, ei polta, urheilee ja syö enemmän kasviksia kuin kasvissyöjät, siis perus paleoäijä. Kuinka paljon tämä sotkee tilastoja kun lihansyöjät jakaantuvat noin rajusti erilaisiin leireihin muiden elämäntapojen kanssa?

    1. Eetu, ihan hyviä pointteja. Väestötutkimuksiin liittyy aina sekoittavien tekijöiden ongelma. Satunnaistettuihin tutkimuksiin taas se mitä ihmiset oikeasti syövät ohjeista huolimatta. Mutta, kyllä väestötutkimuksissa niissä on eroteltu prosessoitu ja tuore liha.

      Arvelen, että tämä lause ei ole ihan faktoilla perusteltu ”Tämän päivän suuri punaisen lihan kuluttaja taas syö kaiken luomuna, ei juo, ei polta, urheilee ja syö enemmän kasviksia kuin kasvissyöjät, siis perus paleoäijä.”. Paleoäijiä on loppujen lopuksi aika vähän.

      1. No joo, vähän liioittelin. Kuitenkin järkevä karppaus ja paleo on lisääntynyt paljon. Näissä ryhmissä kuluu varmasti melko paljon punaista lihaa, mutta muut osa-alueet ovat niin mallillaan, ettei koko paketti voi kaatua lihan määrään. (Jos se liha edes on haitallista?)

      2. Itse olen ainakin paleoon siirtymisen ansiosta lisännyt huomattavasti punaisen lihan kulutusta. Keskimäärin menee ehkä jauhelihapaketillisen verran eli noin 400 g päivässä. Toki siihen seuraksi tulee myös juureksia, kasviksia ja jonkun verran hedelmiä.

        Veikkaan samoin, että jos minunlaisiani lihan suurkuluttajia verrataan makkaraa, pizzaa ja hampurilaisia vetäviin suurkuluttajiin, niin tulokset ovat aika erilaisia. Ainakin tällä hetkellä olen elämäni parhaimmassa kunnossa ja suurimmaksi osaksi sanoisin syyn olevan ruokavaliossa.

  5. Ihmisen sanotaan luonnostaan olevan lihansyöjä (kulmahampaat) ja saa äidinmaidostakin emostaan ravitsevia ”koviarasvoja”. Onkohan kaikki luonnon oikkuja, kun ”suositukset” ei tätä linjaa halua millään suosia? 😉

    1. Lieneekö ilmaston lämpeneminen ja muut luonnonsuojeluasiat tämän ”punainen liha on pahasta” -kampanjan taustalla? Eikös lihakarja aiheuta melkoisesti hiilidioksidipäästöjä? Luonnonsuojelussa vaan unohdetaan kovin usein että ihminenkin on osa luontoa ja myös sitä pitää suojella. Esim. ohjeistamalla syömään lajille sopivaa ravintoa, siis lihaa ;).

      1. Entäs jos ne kuitenkin olisi ne tieteelliset faktat suosituksen taustalla? Olikohan se mitenkään mahdollista? Vaikkapa tästä kirjoituksesta voi lähteä liikkeelle ”Onko liha epäterveellistä?”
        Siinä olen katsonut asiaa aika monesta näkökulmasta, mutta onpa vielä yksi tärkeä asiaa jäänyt tuossa jäänyt maitsematta.

    2. Ihminen on kyllä luonnostaan sekasyöjä, mikä käy mm. ruoansulatuksen toiminnasta (puhumattakaan paleontologisesta evidenssistä) ilmi täysin selvästi. Eikä äidinmaidon koostumus nyt ole minkään sortin tieteellinen argumentti ravitsemussuositusten kannalta.

  6. * Valhe – Emävalhe – Tilasto – Raportti – Tutkimus *

    Ei liha voi olla vaarallista jos se on oikein kasvatettu eikä sitä ole pumpattu täyteen nitriittejä (tai jos on pumpattu nitriittejä, niin sitten pitää syödä c-vitamiinia absorboidakseen nitrosamiinit).

    Ruokasuositus on mielestäni puutaheinää, sekä tieteellisesti että käytännössä. Meneillään on vähän samanlainen episodi kuin mitä tapahtui tupakkateollisuuden parissa aikoinaan. Edelleenkään ei tunnusteta selkeitä asioita, kuten esimerkiksi tiettyjen ruoka-aineiden myrkyllisyyttä (~ ml. luonnollisen konsentraation ylittäminen/vaikutusaika), jotka varmasti lähes jokainen endrokrinologi ja varmaan gastroenterologikin tietää, mutta joutuu salaamaan tiedon potkujen pelossa.

    Koko ravitsemustiede tuntuu perustuvan uskomuksiin, jossa ihminen on standardoitu apina. One-meal-fits-all.

    Riittää, kun katsoo sekä ihmisen kehityskaarta ja vaikkapa esi-isiemme vaellusreittejämme (googlella haploryhmät) tänne peräpohjolaan. Vaikka autosomit ovatkin rutsattu lähelle toisiaan, on meissä silti ne luontoon (ml. ruoan lähteisiin) sopeutuneet geenit, joilla tänne asti ollaan selvitty. Epigenetiikasta puhumattakaan. Tuskinpa esi-isämme mussuttivat kokojyväleipää, kurria ja margariinia.

    Vai olisiko jopa niin, että koska epigenetiikka säätelee jälkeläisten geenien ilmenemistä, niiden esi-isien jälkeläiset, jotka mussutti kokojyväviljaa, ovat nyt niitä diabeetikkoja?

    1. Millaisen suosituksen Jarppa olisi halunnut? Ja mihin kaikkiin faktoihin olisit sen perustanut? Laita vaikka muutama keskeinen kirjallisuuskatsaus viitteeksi.

      Tämä suositus perustuu suurelta osin systemoituihin kirjallisuuskatsauksiin, jotka ovat tieteellisen arvoasteikon huipulla.

      Kovasti on muodissa vilja on myrkkyä käsitys.

      1. Tiedä viljan myrkyllisyydestä, mutta ärtynyt suoleni on nykyään lähes harmiton ja päänsärkyni ovat vähentyneet lähes olemattomiin, kun lopetin viljojen ja perunan kanssa läträämisen.
        Sitäpaitsi meille läskigeenisille leivän mässyttäminen on aika tuhoisaa.

        Marganiinin sitkeä pysyminen listalla tuntuu aika törkeältä. Sanoisin että aivopesu on tehokasta ja se alkoi jo ennen kuin meillä oli Flooraa.

      2. Reijo, miksi olet alkanut lähes suoraan v*…maan kommentoijillesi? Näin sivusta seuraajana ”kehonkielessäsi” on tapahtunut selkeä muutos asiallisesta ja avarakatseisesta ravitsemusasiantuntijasta niuhottavaksi ja äkäiseksi paasaajaksi. En tietenkään halua kuulla syytä tähän oikeasti mutta ihmettelen vain mikä pitää tapahtua että tällainen muutos tapahtuu fiksussa miehessä.

      3. Missä piileksivät ne kokojyvänsyöjät, jotka kertovat hyvää oloaan, ei turvotusta, ei vatsanväänteitä, ei ylipaino ongelmia, nälkä hallinnassa ja kokee yleisen olotilan olevan virkeä? Tutkimukset ja Reijo kertovat, että kokojyvä tehoaa juuri lueteltuihin asioihin.
        Luulisi viljattomuutta kokeilleita, mutta nyt reilusti kokojyväviljaa syöviä olevan useita, jotka kokevat olonsa huomattavasti paremmaksi kokojyväviljan kanssa ja haluaisivat nyt ehdottomasti suositella kokojyväviljoja.

    2. ”Edelleenkään ei tunnusteta selkeitä asioita, kuten esimerkiksi tiettyjen ruoka-aineiden myrkyllisyyttä (~ ml. luonnollisen konsentraation ylittäminen/vaikutusaika), jotka varmasti lähes jokainen endrokrinologi ja varmaan gastroenterologikin tietää, mutta joutuu salaamaan tiedon potkujen pelossa.”

      Nämä vihjailut ja vetoamiset mystiseen konsensukseen tiedemiesten keskuudessa (jonka he kuitenkin joutuvat salaamaan, tottakai) ovat täysin turhia ilman EVIDENSSIÄ niiden tueksi.

      Pyytäisin sitä, mutta koskapa kyseessä on tyylipuhdas salaliittoteoria, niin kyseinen pyyntö olisi varmaan puhtaan retorinen.

      ”Koko ravitsemustiede tuntuu perustuvan uskomuksiin, jossa ihminen on standardoitu apina. One-meal-fits-all.”

      Olkiukko, monellakin tapaa. Keskeisin ongelma lienee se, että tämä keskustelunalainen suositus nimenomaan IRTAUTUU siitä one-size-fits-all -mallista.

      ”Riittää, kun katsoo sekä ihmisen kehityskaarta ja vaikkapa esi-isiemme vaellusreittejämme (googlella haploryhmät) tänne peräpohjolaan.”

      No katsopa toki. Kerro ihmeessä tämän tarkastelun – sen jälkeen kun olet sen toteuttanut – relevanssi asian kannalta.

      ”Tuskinpa esi-isämme mussuttivat kokojyväleipää, kurria ja margariinia”.

      Eivät. Entä sitten?

      ”Vai olisiko jopa niin, että koska epigenetiikka säätelee jälkeläisten geenien ilmenemistä, niiden esi-isien jälkeläiset, jotka mussutti kokojyväviljaa, ovat nyt niitä diabeetikkoja?”

      Tässä tapauksessa diabetesongelman olisi pitänyt räjähtää käsiin jo ajat sitten. Sen sijaan ongelma on alkanut eskaloitua vasta ns. länsimaisen ruokavalion leviämisen myötä, ruokavalion jossa keskeiset ongelmat ovat aika lailla ilmeiset eikä niillä ole mitään tekemistä täysjyvätuotteiden kanssa.

  7. Laitanpa tähän keskustelijoille tietoa jonka jaoin jo aiemmin FB-sivuilla.

    Tämä blogi on minulle ikäänkuin ammatillinen takapiha, jossa toivon tapahtuvan sellaista keskustelua, joka johtaa oppimiseen ja laajentaa ajattelua. Pääpaino olisi hyvä olla jonkinlaisella dialogilla, eikä toisten syyttelyllä, kilpaa huutamisella, jankkaamisella, egoistisella pullistelulla tms.

    Siksi tiukennan kommenttien moderointia blogissani. Kaikki kukat kukkivat keskustelufoorumeilla, joten sinne vaan kun hampaan koloon jää jotain ja sananvapaus tuntuu olevan koetuksella. Aina voi perustaa myös oman blogin jos oikeasti on jotain sanottavaa.

    Yhdenkin mädän omenan esiintyminen riittää katkaisemaan hyvältä keskustelun alulta siivet. Laitakaa minulle tietoa teitä häiritsevistä mädistä omenista, jos en itse niitä huomaa. Alan vähän sokeutua ja turtua syyttelyyn ja taivasteluun.

    Jani Kaaro/HS ”Mädän omenan ongelma

  8. Viestini sensuroinnin uhallakin isken kahvelini punaiseen lihaan, sillä minun kaaliini ei ole ikinä mahtunut, että punainen liha aiheuttaisi tai lisäisi kuolemanriskiä taikka sairautta. Mikä tekijä riistalihassa, kuten hirvieläinten lihassa, joka on punaista, ja jota itse käytän todella paljon, aiheuttaa sairautta ja kuolemaa ???

    Jopa Harvardin veijarit ovat myöntäneet, ettei moista asiaa ole edes tutkittu:

    http://www.hsph.harvard.edu/news/press-releases/2010-releases/processed-meats-unprocessed-heart-disease-diabetes.html

    1. Kiitos mielenkiintoisesta linkistä. Täytyypä katsoa tuo video vielä. Kovasti tämä herättää tunteita tämä liha. Tänä vuonna ilmestyneessä Pan et al. tutkimuksessa myös tuore punainan liha lisäsi kuolleisuutta hieman. Mutta prosessoitu liha oli siinäkin huonompi.

      http://goo.gl/4pvD2

      Miksi tuore liha aiheuttaisi *liiallisesti käytettynä* vaaraa? Hemirauta ja paistamisessa syntyvät AGE-tuotteet ovat yksi arvaus, tyydyttynyt rasva tietenkin yksi. Mutta ei tätä oikeasti tiedetä.

      Väestötutkimuksista yksi juttu. Siellä yleensä jaetaan ihmiset luokkiin (3-5 erilaista kulutusluokkaa) ja sitten verrataan eniten ja vähiten käyttävien välistä eroa. Sieltä nämä luvut yleensä tulee. Vähiten lihaa käytävätkin muistaakseni käyttävät ihan mainittavasti lihaa (n. 50 g/pv).

      Väestötutkimuksissa ei siis verrata lihaa käyttämättömiä lihaa käyttäviin, ainakaan tavallisesti. Kyse on määristä/pv, ei siitä että lihan käyttö pitäisi lopettaa kokonaan. 1,5 kiloa per viikko on aika paljon-.

      Ja ne jotka ovat jaksaneet lukea ajatuksella tuon minun kirjoituksen joka linkkinä tekstissä, tietävät että oma mielipiteeni on että tuore punainen liha näyttäytyy parin hyvin pienen kliinisen tutkimuksen mukaan varsin terveellisenä kun sen kyytipoikana on ns. paleo-dieetti.

  9. Olenko oikeassa, että kun lihajalosteet ja tuore liha on eri luokissa, tuoreelle lihalle ei löydy haittaa. Haittaa löytyy käsitekombolle ”red and processed meat”.

    Jos muistan oikein, naudanlihasta USA:ssa jopa 60 & syödään hampurilaisaterioilla, joten siinä riittää kyllä sekoittavaa tekijää.

    1. Kts. edellinen kommentti, ja linkkinä oleva teksti liittyen kuolleisuuteen (Pan et al. 2012).

      Tuore punainen liha ei lisännyt tilastollisesti merkitsevästi diabeteksen tai CHD:n vaaraa Micha et al. 2010 meta-analyysissä. Prosessoitu lisäsi.

      Punainen liha on johdonmukaisesti lisännyt paksusuolen syövän vaaraa. Uudehko meta-analyysi jonka myös *tuore* punainen liha lisää kolorektaalisyövän määrää.

      http://goo.gl/2pCsI

      1. Jep, tuota Michan metaa muistelinkin. Tuossa ylläolevassakin riskin lisäykset näyttivät varsin vähäisiltä.Voisiko selittyä vähemmillä kasviksilla tai palkokasveilla?

  10. Voisiko tässä lihan syömisen vähentämisessä olla takana se, että meidän nykyaikainen, jokseenkin tehotuotettu eläin ravinto (nauta – sika) ovat niin antibioottien ja muiden epäedullisten aineiden jäämien saastuttamia, että siksi niiden syöntiä pitäisi tutkijoiden mukaan vältellä? Eli jos ja kun syö luomua (nauta – sika) tai vaikka riistaa suositukset saattaisivat olla toisen laiset?

    1. En ole nähnyt tiukkoja faktoja tuollaisen puolesta. Mutta aina olisi parempi jos lihan tuotanto onnistuisi mahdollisimman luomu-tyyliin ja eettisesti kestävissä oloissa.

      1. Niin, ja vapaasti laiduntavan karjan tuotteet lienevat rasvahappokoostumukseltaan ja vitamiinipitoisuudeltaan edullisempia kuin viljalla ruokitun.

        Jos tuoreen punaisen lihan kayton haitat liittyvat hemirautaan, pitaisi varmaankin tehda ero eri lihojen valilla. Tassa muutamia hemirautapitoisuuksia (mg/75g):

        Nauta: 2.4
        Lammas: 1.7
        Sika: 0.8

        Sardiinissakin on 2 mg ja ayriaisissa paljon enemman, kanassakin 0.9 mg eli enemman kuin siassa.

        http://www.healthlinkbc.ca/healthfiles/hfile68d.stm

  11. Suosituksen (tai luonnoksen) lähteitähän ei ole vielä julkaistu, joten tässä vaiheessa on pelkästään arvailua, mihin se tarkalleen perustuu.

    1. Tuo on totta tietysti. Tosin samoja tutkimuksia nuo aiemmat meta-analyysit ja tulossa olevat systemoidut katsaukset on pääosin nielleet. Tai ainakin luulisi näin 🙂

  12. Rasvan saannille ei anneta ylärajaa. Alaraja tosin. Millä tavoin ihminen – erityisesti lihavat – ovat muuttuneet edellisistä suosituksista kun tällöin korostettiin rasvan vähentämistä väestotasolla ja erityisesti lihavien kohdalla?

    Pitäisikö siis lukea rivien välistä ja todeta, että ”vähän rasvaa” dogma oli kohtalokas virhe – aivan erityisesti lihavuuden hoidossa ja ehkäisyssä.

    Liha näyttää todella herättävän tunteita. Itseäni ihmetyttää miten ylipäätään voidaan niputtaa makkara ja makkara samaan ryhmään. Voihan ne sisältää 30 tai 92 % lihaa, suolan määrä, lisäaineet, valmistustavat. Ja myös tietty se syödäänkö kokolihaa vihannesten kanssa vai halpaa makkaraa hodarissa. Lihaleikkeleitä syödään usein myös sellaisen superruoan kuin leipä kanssa. Jospa makkara+leipä+margariini ei olisi kombinaationa edullinen.

    Tärkeää myös se, että yksilöllisyys unohtuu täysin. Ensimmäinen asia suosituksissa pitäisi olla yksilön terveyden korostaminen, ei väestötutkimusten korrelaatiot.

    Ymmärrän kyllä Veikko P:n kommentit. Ei tilastot ja raportit tiedä omaa vointia. Oma masu ja olo ovat asioita, joilla on merkitystä.

    1. ”Tärkeää myös se, että yksilöllisyys unohtuu täysin. Ensimmäinen asia suosituksissa pitäisi olla yksilön terveyden korostaminen, ei väestötutkimusten korrelaatiot.”

      Eivät nämä (yksilön terveys ja tutkimustieto) ole oletusarvoisesti ristiriidassa. Yksilön terveyttä ja siitä mikä siihen vaikuttaa on kuitenkin tutkittava laaja-alaisesti, väestötason näyttö on yksi osa tätä.

  13. Peter, tuohan oli mielenkiintoinen ”tilasto” hemi-raudasta. Kanahan näyttäytyy näissä aina väestötutkimuksissa terveellisenä. Munuaisten vajaatoiminta on eräällä tavalla lähellä sydänsairauksia, puhutaan kardiorenaalisesta syndroomasta. Munuaisten vajaatoiminnassa punaisen lihan vaihtaminen on kanaan näyttäisi suojaavan munuaisia. En kyllä usko (enkä myöskään tiedä), että munuaisten vajaatoimintaa olisi ollut mielenkiinnon kohteena kun näitä suosituksia on laadittu.

    Veijo ja Sami. Vatsan terveys, IBS ja IBD, ei ole näissä suosituksissa juurikaan esillä. Ehkä syöpäsairauksia on jossain määrin huomioitu myös vatsan osalta. Näissä mennään aika pitkälti kardiovaskulaariterveys edellä. Tämä on jossain määrin puute, mutta ihan ymmärrettävääkin, työ on muutenkin niin valtava. Kaikkinensa vatsan terveyteen liittyvät asiat ovat yleisesti ottaen liian vähän julkisuudessa esillä huomioiden sairauksien yleisyys.

    Itse asiassa luonnoksessa ei tarkkaan kerrota mitä sairaustiloja on kirjallisuushauissa otettu huomioon. Ehkä selviää aikanaan kun systemoidut kirjallisuuskatsaukset julkaistaan.

  14. itse olettaisin, että suositukset edelleen tehdään huomioiden pääasiassa ns.terve väestö / henkilö.
    ei näissä ennenkään ole huomioitu eri sairauksia, muuten kuin ehkä siinä ajatuksessa, että niitä ei tulisi, jos suositusta noudatettaisiin. Mutta todellisuus ja suositukset on joskus vähän eri asia, sekä tosiaankin se, että jos jo on jotain sairautta, niin aina pitäis säätää sen mukaan..mikä ei näissä suosituksissa kyllä tule mielestäni riittävän hyvin ilmi.

  15. Peruna sellaisenaan (keitettynä) ei taida olla muuten mainittu mitenkään vielä luonnoksessa. Sehän ollut perinteisesti suomalaisen ruokavalion selkäranka, no tämä on vielä luonnos, ja pohjoismainen versio.

    Kuitua painotetaan myös enemmän mitä tuossa tekstissä nostin esiin.

  16. ”Näin sivusta seuraajana “kehonkielessäsi” on tapahtunut selkeä muutos asiallisesta ja avarakatseisesta ravitsemusasiantuntijasta niuhottavaksi ja äkäiseksi paasaajaksi.”

    Höpsis. Luehan millaista salaliittoteoriaa ja tikusta-asiaa -tyylistä tekstiä tässäkin ketjussa esiintyy. Aika esimerkillisesti Reijolla pokka pitää.

    Minun mielestäni Reijo on pikemminkin liian kiltti. Moderointi olisi joskus voinut olla tiukempaakin. Kun blogosfääristä oppinsa ammentanut salaliittoteorioihin lukkarinrakkautta tunteva henkilö X saapuu koulutetun alan asiantuntijan pitämän blogin kommenttiosastolle julistamaan että ”insuliini on myrkky”, ”vilja tappaa” tai ”todelliset asiantuntijat ovat sitä mieltä että Y” – ilman mitään tieteellistä evidenssiä – niin … No, sanotaan vaikka niin että Laatikaisen kengissä meikäläinen olisi jo v*ttuillut ihan kympillä takaisin.

  17. Olli ja Mie. Riittää aiheesta Laatikainen 🙂 Palataan asiaan.

  18. Samuli P. – 400 g naudan jauhelihaa 17% rasvaa – finelin mukaan on n. 76 g proteiinia ja n.68 g rasvaa, eli keskikokoiselle n. 75- 80 kg painavalle miehelle varsin passeli määrä proteiinia päivää kohden ja jos hiilareita käyttää vain vähän, ei rasvan määräkään huoleta.

    1. Ei tuo määrä prodea nyt vielä mihinkään riitä. Jos ajatellaan pelkästään 75-80 kg miehen energiankulutusta, niin aika kaukana (ainakin itse mielekkäänä pitämästäni) n. 25% kok.E:stä ollaan.

      1. 60-100g proteiinia riittää mainiosti 75-80 kiloiselle miehelle. Jos energiankulutus on reilumpaa, vaikka liikunnan takia, eihän se lisää silti proteiinin tarvetta. Vai onko sulla tästä jotain näyttöä?

  19. Minun on aina ollut vaikea ymmärtää, kuinka järkevään proteiinimäärään päästään ilman runsasta lihaa. Kananmunia pitäisiä syödä noin 12 kpl joka päivä, puoli kiloa pähkinöitä maksaisi maltaita, kala tai äyriäiset samoin. Tofua pitäisi syödä ämpärillinen, muista pavuista taas tulee mahdottomasti hiilaria. Juustoakaan viitsi syödä suuria määriä. Proteiinipulverit on mälsiä.

    1. Finravinto 2007 -tutkimusraportissa s. 107 eteenpäin. Liha tuo naisilla n. 20 % proteiinista. Vilja- ja maitovalmisteet melkein saman verran. Maito ja terveys -sivuilla on melko näppärä proteiinin vaihtotaulukko

    2. Itse otan proteiinin pääosin maitotuotteista. Onhan proteiineissa eroja. Suositusten ym. proteiinit ovat todennäköisesti keskiarvoihin perustuvia. Paremmalla aminohappokoostumuksella pärjää hyvin pienemmälläkin kokonaismäärällä.

      1. Jan, yleisesti ottaen maitotuotteita (maito,jogurtti) pitäisi syödä järjetön määrä tuohon 80-100g proteiinia päivässä. Ainostaan rahka ja juustot sisältää järkeviä määriä proteiinia. Lisäksi saa hirveän määrän hiilareita ja varsinkin jos syö ”terveystuotteita”, niin myös sokeria….esim ”terveellistä” olo-jogurttia saisi syödä n. 3 L, samalla puhdasta sokeria (sakkaroosi,glukoosi,tärkkelys) tulisi n. 210 g….

      2. Teme, minulla voisi muodostua päivän proteiinin saanti suraavasti. Tällaisena päivänä en tuskin harrastaisi liikuntaa.

        Prot. saannit ruoka-aineittain:
        maitorahka 25g
        maustamaton jogurtti 5g
        rasvaton maito 16g
        juusto 4g
        lounaaksi pieni annos kalaa 20g
        päivälliseksi pieni annos broilerfileetä 23g

        Yhteensä 93g + muusta ruoasta tulee helposti 10-20g lisää. Yli puolet tuli siis maitotuotteista, Noista hiilareita 44g ja rasvaa 20g.

        Proteiinia tulee pitkälti yli gramma per ihannepainokilo eli riittävästi, varsinkin kun laatu on kohdallaan. Useinhan tehdään se virhe, ettei proteiinitarvetta arvioida ”ihannepainon” mukaan, vaan todellisen painon.

  20. ”60-100g proteiinia riittää mainiosti 75-80 kiloiselle miehelle.”

    Välttämättömien aminohappojen saantiin, juu. Mutta jos tarkoitus on hallita painoa – ja jos ja kun proteiininkulutuksen on tarkoitus kattaa tietty osa kok.E:stä – niin silloin suosittelisin kyllä reilumpaa saantia. Keskiarvo tuosta ym. määrästä eli 80 g tarkoittaa energiaa 320 kcalin edestä eli esim. 2500 kcalin saannilla siis 13% kok:Estä, mikä on surkean vähän.

    ”Jos energiankulutus on reilumpaa, vaikka liikunnan takia, eihän se lisää silti proteiinin tarvetta.”

    Ei energiankulutus sinällään, mutta liikunnan muodoista riippuen tarve kylläkin lisääntyy. Voimaharjoittelussa suositus lienee edelleen se 1,5-2,0 g/painokilo.

    1. ”Mutta jos tarkoitus on hallita painoa – ja jos ja kun proteiininkulutuksen on tarkoitus kattaa tietty osa kok.E:stä – niin silloin suosittelisin kyllä reilumpaa saantia.”

      Toi on tietenkin totta. Ajatus välillä harhautuu, kun ajatteele asiaa urheilijoiden näkökulmasta. Heillä usein energiantarve on niin suuri, että proteiinin suhteen pitää olla maltillinen ruokahalun säilyttämiseksi.

      ”Voimaharjoittelussa suositus lienee edelleen se 1,5-2,0 g/painokilo.”

      Tarpeen lisääntyminen on suhteellinen käsite. Jos halutaan pysyä lihasmassan suhteen stabiilissa tilassa, vähempikin varmasti riittää. Enempi kaikkea on tietenkin mun mielestä paremi 🙂

  21. ”Jan, yleisesti ottaen maitotuotteita (maito,jogurtti) pitäisi syödä järjetön määrä tuohon 80-100g proteiinia päivässä. Ainostaan rahka ja juustot sisältää järkeviä määriä proteiinia.”

    Kuten itsekin totesit, niin rahka on hyvä valinta. Samoin raejuusto. 400 g eli yksi iso purkki raejuustoa kattaa jo sellaiset 72 g proteiinia (määrä katsottu L-kaupan purkista). Menee heittämällä lisukkeena jaettuna 2-3 ruokailukerralle.

    ”Lisäksi saa hirveän määrän hiilareita”

    Ym. raejuustomäärä sisältää hiilareita 14 g eli 56 kcalin edestä. Vaikkapa 2000 kcalin ruokavaliossa siis alle 3% kok.E.stä. Ei kuulosta kovin ”hirveältä”, eihän?

    Vertailun vuoksi, 400 g maitorahkaa (niin ikään samasta kaupasta sisältäisi) 16 g hiilareita ja proteiinia 48 g. Ei kovin kauheaa tämäkään, eihän? 🙂

  22. Jan, Ihan hyvä esimerkki vähäisestä hiilarisaannista, mutta tuo rahka ja rasvaton luonnonjogurtti ei mee alas monellakaan ilman vaikka marjoja (hyvä) ja makeutta, eli sokeria. Mutta monelle maistuu vaikka kala/kana, eikä se tarvitse ”turhia” sokereita ja lisukkeena uppoaa kasviksia (hyvä). Monet maitotuotteet on vähäproteiinisia (esim maito 3%). Se oli pointtina.

  23. “Jos energiankulutus on reilumpaa, vaikka liikunnan takia, eihän se lisää silti proteiinin tarvetta.”

    Kyllä lisää, ja vieläpä aika reilustikin. Proteiinintarpeeseen vaikuttaa mm. liikuntamuoto kuten Mie tuossa aiemmin mainitsikin. Esim. kestävyysjuoksijalla (urheilija) proteiinintarve on lähes samaa luokkaa kuin mitä lihasmassan suhteen stabiilissa tilassa olevalla voimailulajin urheilijalla. Tarve on noin kaksinkertainen inaktiiviseen henkilöön verrattaessa.

    1. TtM, tarkoitin ettei suuri energiantarve itsessään lisää proteiinin tarvtta. Eli proteiinintarve kannattaa arvioida tavoitteiden mukaan, ja energiantarve sitten erikseen, jos ruokahalun säätely ei satu toimimaan luonnostaan. Mie:”…ja jos ja kun proteiininkulutuksen on tarkoitus kattaa tietty osa kok.E:stä – niin silloin suosittelisin kyllä reilumpaa saantia.”

      Toisella tavalla ilmaistuna; jos suomalainen keskiverto (70kg) mies syö keskimäärin 100g (piti paikkansa ainakin joskus) prot. päivässä on hänen saanti n.1,4g/kg, Voimailijan tarve on 1,4-1,8g/kg ja kestävyysurhelijan 1,2-1,6g/kg prot.tutkija Juha Hulmin mukaan. Jos tämän miehen liikunnaliset tavoitteet eivät ole kovin korkealla, niin en menisi välttämättä suosittelemaan lisäproteiinia.

      Mie tosin puhui 80g prot.saannista, joten myönnän että siihen pieni lisä on paikallaan. ”Surkean vähän” on ehkä kuitenkin liioittelua 🙂

      1. Tuo 13% kok.E:stä on kyllä edelleen mun mielestä surkean vähän proteiinia puhuttaessa painonhallinnasta, mistä oli yllämainitussa yhteydessä kyse.

        Toki tilanne on toinen esim. sellaisille kestävyysurheilijoille joiden energiankulutus on aivan eri luokkaa: jos tarve on esim. 5000 kcal päivässä, niin tuosta se sama 13% kok.Estä on 650 kcal eli 160+ g proteiinia mikä varmasti riittää.

      2. ”Toki tilanne on toinen esim. sellaisille kestävyysurheilijoille joiden energiankulutus on aivan eri luokkaa: jos tarve on esim. 5000 kcal päivässä, niin tuosta se sama 13% kok.Estä on 650 kcal eli 160+ g proteiinia mikä varmasti riittää.”

        Just näin.

  24. Ttm ystäväni on palannut ravitsemuskeskusteluun meidän tavan pulliaisten kanssa. Mitäs vastaisit tähän otsikon aiheeseen liittyvään kysymykseeni, vai annanko oikean vastauksen alla?

    ”Rasvan saannille ei anneta ylärajaa. Alaraja tosin. Millä tavoin ihminen – erityisesti lihavat – ovat muuttuneet edellisistä suosituksista kun tällöin korostettiin rasvan vähentämistä väestotasolla ja erityisesti lihavien kohdalla?

    Pitäisikö siis lukea rivien välistä ja todeta, että “vähän rasvaa” dogma oli kohtalokas virhe – aivan erityisesti lihavuuden hoidossa ja ehkäisyssä.”

    1. Toisen ”kohtalokas virhe” on toiselle normaali tieteen edistymistä ja hoitokäytänteiden muuttumista näytön pohjalta.

      Tuskinpa newtonilaista paradigmaakaan pidetään fyysikkojen parissa ”traagisena mokana”. Ravitsemustieteestä keskusteltaessa tms. näitä ylisanoja puolestaan tuppaa blogosfäärissä löytymään…

  25. ”Toisen “kohtalokas virhe” on toiselle normaali tieteen edistymistä ja hoitokäytänteiden muuttumista näytön pohjalta.”

    Koko kansalle suunnattu viesti ”vähennä rasvaa” muodostui monelle yksilölle erittäin kohtalokkaaksi. Johti vakavaan sairastumiseen lihomisen myötä. Itse en ehtinyt kuin 183/117kg tasolle, kun huomasin ohjeistuksen virheen. Moni ehti paljon pidemmälle ja niitäkin on hurjasti, jotka vieläkin väärästä ohjeistuksesta kärsivät. Valitettavasti heidän joukossaan on paljon lapsia.

    ”Tuskinpa newtonilaista paradigmaakaan pidetään fyysikkojen parissa “traagisena mokana”. Ravitsemustieteestä keskusteltaessa tms. näitä ylisanoja puolestaan tuppaa blogosfäärissä löytymään…”

    Se, että kvanttimekaniikan ilmiöitä tai Merkuriuksen perihelin kiertymistä ei pystytty Newtonin laeilla selittämään ei murra Newtonin arvoa luonnontieteilijänä.

    Fyysikot toimivat kuten luonnontieteissä pitääkin. Sekä gravitaatiosta, että kvanttimekaniikasta h a v a i t t i i n toistettavia mitattavia ilmiöitä, jotka eivät teoriaan taipuneet. Näin teoriaa laajennettiin tukemaan havaintoja.

    Newtonin aikana ei ollut mahdollisuutta tutkia kvantimekaniikkaa tai gravitaatiota siinä määrin kuin myöhemmin.

    Koko kansalle suunnatussa ”vähän rasvaa” julistuksessa ei alunperinkään ollut perusteita.

    En missään olosuhteissa vertaisi ravitsemustieteilijöitä fyysikkoihin. Kovin eri maata ovat. Sen sijaan vertaisin tätä ”vähennä rasvaa” politiikkaa Maon aikana Kiinassa toteutettuun ideaan tappaa pääskyset, etteivät ne tuhoa satoa. No, pääskyset tapettiin ja kun ei ollut niitä tappamassa hyönteisiä, niin hyönteiset söivät sadon. Tökkää luontoa tästä, niin se tökkää tosta takaisin..

    1. Voisimmeko jättää tyystin sivuun Mao’oon ja Staliiniin, fasisteihin, diktaattoreihin,poliisivaltioihin ym. viittaukset? Ne toimivat pelkkänä provokaationa ja tuntuvat täysin absurdeilta. Ja kuten olen nyt moneen kertaa viime aikoina todennut, en halua tähän blogiin yhtään enempää kiihkoilua, vaan asiallisia perusteluja.

      Yksilötasolla voi olla mahdollista, että vääränlainen dieetti energiaravintoainejakauman suhteen johtaa huonoon lopputulokseen. Voitaisiin hyvin väittää, että jollakin toisella liika rasva ja proteiini on nimenomaan ongelma.

      Kun katsotaan koko kuvaa voidaan kuitenkin sanoa, että suositusten mukainen ruokavalio ”prudent diet”, ”DASH” ja kasvisruokavalio sekä japanilainen ruokavalio ovat ollut hyvään terveyteen yhteydessä systemoiduissa katsauksissa (Mente et al.2009, Mozaffarian et al.2011). On melkoisen hyvin toteennäytetty, pääasiassa surrogaattimarkeritutkimuksin ja väestötutkimuksin, että rasvan tai hiilihydraattin osuudella ruokavaliossa ei ole isossa kuvassa merkitystä lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen tai sydäntautien osalta. Sen sijaan sokeri juotuna näyttää lihottavan ja lisäävän ainakin tyypin 2 diabeteksen riskiä, kun taas täysjyväviljan käyttö näyttää vähentävän näiden sairauksien sekä sydäntautien ilmaantumista.

      Tässä edelliseen viitteeksi viimeisen vuoden aikana ilmestyneet meta-analyysit ja systemoidut katsaukset sekä Mente 2009.

      Hauner et al. 2012 (kts. taulukko s.50). Saksan ravitsemussuositusten pohjaksi tehty systemoitu katsaus hiilareista.
      Mozaffarian et al. 2011 Harvardin proffan katsaus sydänterveelliseen ruokavalioon, erityisesti taulukko 2.
      Mente et al. 2009 Systemoitu katsaus sydänterveellisestä ruokavaliosta, eri ruokavaliomallit huomioitu. Prudent diet, joka on hyvin samankaltainen kuin suositusten mukainen suojasi sydäntaudeilta.

      Suositukset ovat menneet oikeaan suuntaan. Eikö siitä voisi iloita, edes hieman nyökyttää?

      1. ”Voisimmeko jättää tyystin sivuun Mao’oon ja Staliiniin, fasisteihin, diktaattoreihin,poliisivaltioihin ym. viittaukset? Ne toimivat pelkkänä provokaationa ja tuntuvat täysin absurdeilta. Ja kuten olen nyt moneen kertaa viime aikoina todennut, en halua tähän blogiin yhtään enempää kiihkoilua, vaan asiallisia perusteluja.”

        Otin vertauksen politiikasta – ja idioottimaisesta sekä tuhoisasta sellaisesta – vähän rasvaa uskonto on minulle paljon lähempänä typerää/tuhoisaa politiikkaa kuin Mien viittaamaa fysiikkaa.

        ”Yksilötasolla voi olla mahdollista, että vääränlainen dieetti energiaravintoainejakauman suhteen johtaa huonoon lopputulokseen. Voitaisiin hyvin väittää, että jollakin toisella liika rasva ja proteiini on nimenomaan ongelma.”

        Näinpä. Olen minäkin välillä kiristänyt rasvaruuvia kun sen osuus on ollut 60-70% energiasta hyvin seurauksin. Senpä vuoksi minä sitä yksilöllisyyttä korostankin.

        ”Suositukset ovat menneet oikeaan suuntaan. Eikö siitä voisi iloita, edes hieman nyökyttää?”

        Kun katselen teinipoikia joilla tissit roikkuvat ja takapuoli on kuin pallo on hymyni vähissä. Vähemmän haitalliseen suuntaan varmasti mentiin, mutta paljon on vielä tehtävä. Monet lihavat – erityisesti lapset – kärsivät edelleen vääristä ohjeista.

        Mie: kyllä ne ”vähän rasvaa” ”ruisleipä on terveellistä” yms. veivät monia – kuten minua – harhaan. Näin se vain on.

        Aina vollotetaan kuinka ilkeät karppaajat kiusaavat kilttejä lääkäreitä, terapeutteja yms. Itse ihmettelen miksi mitään vakavampaa kuin vain netissä raakkumista ei ole tapahtunut. Tämä sen vuoksi, että lukuisat ovat kärsineet suunnattomasti lääkäreiden umpimielisyydestä ja silkasta typeryydestä.

    2. ”Koko kansalle suunnattu viesti “vähennä rasvaa” muodostui monelle yksilölle erittäin kohtalokkaaksi.”

      Mikäli samalla noudatettiin suositusten ohjeita vihannesten ja kuidun saannin osalta, niin tuskinpa.

      ”Koko kansalle suunnatussa “vähän rasvaa” julistuksessa ei alunperinkään ollut perusteita.”

      Itseasiassa oli, mutta kuten nyt on osoittautunut niin ei kovin vahvoja.

      ”Sen sijaan vertaisin tätä “vähennä rasvaa” politiikkaa Maon aikana Kiinassa toteutettuun ideaan tappaa pääskyset, etteivät ne tuhoa satoa. ”

      Juu, tyylisi on näköjään ennallaan.

  26. Isolla osalla suomalaisia syömistapa on trendaus, minkä uusiosanan täten luovutan käytettäväksi. Trendaukseen kuuluu, että ravitsemussuosituksia ei uskota, mutta iltapäivälehtien juttuja sitäkin enemmän.

    Ehdotankin siis, että ravitsemussuosituksesta laaditaan useita vaarattomalla tavalla pöljiä muunnoksia. Ei liene vaaraksi esimerkiksi välttää luumuja ja syödä vähän quinoaa joka päivä. Myöskin voitaisiin veriryhmittäin välttää makkaransyöntiä joko kasvavan tai pienenevän kuun aikaan; joka tapauksessahan prosessoitua lihaa kuluisi vähemmän. Muunnoksille annetaan iskevä nimi ja niistä tehdään lehtijuttujen avulla trendi noin kahden vuoden ajaksi kustakin.

    Verrattakoon tätä keskiajan terveysvesiin. Jos vaihtoehtona oli alkoholi, niin tottahan se vesi terveellistä oli…

  27. ”vähän rasvaa uskonto on minulle paljon lähempänä typerää/tuhoisaa politiikkaa kuin Mien viittaamaa fysiikkaa.”

    Mikä kertoo osaltaan siitä, että et tarkastele asiaa objektiivisuuteen pyrkien tai halua ymmärtää tieteenaloille normaalia muutosta/kehitystä.

    ”Kun katselen teinipoikia joilla tissit roikkuvat ja takapuoli on kuin pallo on hymyni vähissä.”

    Jos tilanne on tämä, niin on mitä todennäköisintä että suosituksia ei olla noudatettu. Esim. lautasmallia seuraamalla (puolet aterialla nautitusta ruoka-annoksesta vähäkalorisia & runsasravinteisia vihanneksia) näin ei varmasti kävisi.

    Jos haluaa pitää tätä suositusten vikana, be my guest. Mutta tällöinkin pitää pyrkiä objektiivisuuteen. Ei sen enempää vhh-ruokavalio kuin vegaanimallikaan (tai mikä muu tahansa status quosta radikaalisti poikkeava) näytä pärjäävän kauhian hyvin. Esim. Reijo on kirjoittanut siitä, kuinka isoissa karppaustutkimuksissa porukka sekä a) lipsuu tavoitetasosta hiilarivähennyksen suhteen että b) painonpudotus on 12-24 kk jälkeen varsin heikkoa. Tältä pohjalta on mielestäni VARSIN kyseenalaista kiukutella siitä, että suosituksissa ei tehdä kerralla radikaaleja muutoksia – tai toimita niin kuin yksilö X haluaisi niiden mukaan toimittavan.

    ”Mie: kyllä ne “vähän rasvaa” “ruisleipä on terveellistä” yms. veivät monia – kuten minua – harhaan. Näin se vain on.”

    Jos ja kun malli ei sovi yksilölle X, on se toki ikävää. Tämän takia nyt suosituksissa on enemmän yksilöllistä pelivaraa.
    Toivottavasti se johtaa parempiin tuloksiin.

    ”Aina vollotetaan kuinka ilkeät karppaajat kiusaavat kilttejä lääkäreitä, terapeutteja yms. Itse ihmettelen miksi mitään vakavampaa kuin vain netissä raakkumista ei ole tapahtunut.”

    Juu, pitää kai olla pienestä kiitollinen. En sen sijaan jaksa olla kovin ilahtunut siitä, että ensimmäinen lause implikoi sitä että olet tämän koulukiusaamismentaliteetin suhteen välinpitämätön. Esim. Fogelholmin et co. niskaan kaadettu p*ska kun on ollut nimenomaan sitä: anonyymiä koulukiusaamista. Asiallisen palautteen sijaan on vajottu uskonnollisen vihan suohon.

    ”Tämä sen vuoksi, että lukuisat ovat kärsineet suunnattomasti lääkäreiden umpimielisyydestä ja silkasta typeryydestä.”

    Rusinat pullasta, jälleen kerran. Jos olet tyytyväinen siihen että lasisi on puoliski tyhjä ad infinitum, niin mikäs siinä.

  28. Viestit taas hieman vaeltaa. Mien ja Samin mittelöltä katkeaa siivet tähän. Saatteeksi, kuin veitsi voihin, lääkäri Yoni Freedhoffin blogin ”säkeet”.

    PS. Kts. myös video.

    http://goo.gl/z1RNl

    1. Kiinnostaisi viljattomalla olleita, mutta nykyisin kokojyväviljaa syövien mielipiteet kokojyväviljojen tuomista eduista. Ovathan kokojyväviljat mainittu tutkimuksissa terveellisiksi yms. etuja tuoviksi.

      Missä viljattomalla olleet ja tähän takaisin siirtyneet henkilöt?

      Missä muut Mien lisäksi jotka puolustavavat ja pitävät hyvinä edellisiä ravitsemussuosituksia?

      1. Teme, se että sellaisia ihmisiä ei tänne ilmaannu ei ole mikään ihme.

        Suomen suosituimmat ravitsemuskeskustleufoorumit ovat pitkään olleet karppaus.info ja hiilaritietoiset. Sieltä porukka minunkin blogiini valuu, varsinkin silloin kun täällä keskustellaan joko suosituksista tai karppauksesta.

        Ei näitä lue sellaiset tavan kansalaiset, jotka ovat terveitä ja voivat hyvin suositusten mukaisella ruokavaliolla tai runsailla hiilareilla. Eikä heitä jaksa kiinnostaa tällainen vääntö.

        Tässäkin keskusteluketjussa on lähinnä sellaisia henkilöitä, jotka ovat itse karppaajia tai vijattomall. Yksi ravitsemusterapeutti minun lisäki, toinen jonkin muun terveysalan koulutuksen saanut.

        Voin kertoa, että tapaan runsaasti myös sellaisia asiakkaita, jotka ovat olleet viljattomalla oma-aloitteisesti tai jonkin toisen ammattiohjaajan aloitteesta ilman että esim. vatsaoireet ovat lainkaan korjaanut. Toki varsin monella korjaantuukin.

  29. Vielä sen verran kysyisin tuohon Mien kommenttiin littyen, että jos teinipoika on ylipainoinen, johtuen mahdollisesti siitä,että sitä virallista suositusta – puoli lautasta kasviksia ja neljäsosa vaikka perunaa ja neljäsosa soosia tai mitä nyt sattuu koulun listalla olemaan – ei noudateta. Miksei teinipoika noudata sitä? Olisiko niin, että sillä ei nälkä pysy tuntia kauempaa pois? Ja jos ja kun koulupäivä venyy pitkäksikin matkoineen päivineen, ja mahdolliseen päivälliseen kuitenkin on vielä jokunen tunti, on niin äärimmäisen helppoa avata se sipsi pussi ja kokis pullo…Tottakai tietsikalla vietetty aikakin on pois liikunnalta, mutta myös siellä koulun penkissä tulee istuttua sen kuusi tuntia vähintään päivässä..eikä opiskelu ole pelkästään virkistävää ja inspiroivaa, vaan välillä ärsyttävän puuduttavaa ja väsyttävää. Ehkäpä teinien ruokavalioon kouluissa pitäisi entistä enemmän puuttua, ja ne puuropäivät saada loppumaan, ja terveelliset välipalat palaamaan kouluihin. Mutta minkäs teet kun resurssit on mitä on..Terveellisiä (esim juurespaloja, hedelmiä ja maustamatonta jogurttia) voisi olla välipaloina, nykyisten namiautomaattien sijasta. Tätä vaan ei edelleenkään monessakaan koulussa noudateta. Kyllä mielestäni myös kouluilla on vastuunsa terveellisen elämän tavan opettamisessa, ei pelkästään vanhemmilla. Ja erityisesti silloin, jos vanhemmilta tuo ei onnistu, niin koulun pitäisi ottaa suurempi vastuu niiden oppilaiden tukemisessa, jotka tukea näissä asioissa tarvitsevat ( jos siis kotoa ei sitä tule).

    1. ”Vielä sen verran kysyisin tuohon Mien kommenttiin littyen, että jos teinipoika on ylipainoinen, johtuen mahdollisesti siitä,että sitä virallista suositusta – puoli lautasta kasviksia ja neljäsosa vaikka perunaa ja neljäsosa soosia tai mitä nyt sattuu koulun listalla olemaan – ei noudateta. Miksei teinipoika noudata sitä? Olisiko niin, että sillä ei nälkä pysy tuntia kauempaa pois?”

      Yksilöllistä vaihtelua toki aina on, mutta jos vedetään lautasmallin mukaan (eli puolet vihanneksia, jotka ovat paitsi ravinnepitoisia niin myös täyttäviä sisältämänsä veden vs. pieni kalomäärä ansiosta), niin voisin väittää että on todennäköisempää että nälkä pysyy poissa kuin että se palaa tunnin kuluttua. Eli lienee niin, että tuota mallia ei teinipoika noudata.

      Sitten voimmekin pohtia että miksei teinipoika sitä noudata. Esim. kouluruoasta minulla ei ole omakohtaista kokemusta kuin viimeksi 90-luvun alusta, mutta kuulemani mukaan vihannesten rooli siinä on varsin heikko. Sekalaisia mauttomia salaatteja.

      Mikä on muuten ongelma Suomessa laajemminkin. Täällä on kaupoissa mauttomia vihanneksia ylikalliiseen hintaan. Eikä täällä toiseksikaan juuri osata valmistaa kunnollisia kasvislisukkeita (pl. harvat poikkeukset). Klassinen suomalainen ”salaatti”: tomaattia, kurkkua ja jäävuorisalaattia. Käsi ylös jos pidät tätä kulinaristena elämyksenä. Tässä kohtaa olisi esim. Välimeren alueen keittiöistä todella opittavaa.

      Eli isona ongelmana pitäisin sitä, että jos ja kun kasviksia ei tarjota monipuolisesti ja MAUKKAASTI valmistettuina, ei niitä totuta syömään. Silloin lautasmalli – ja KAIKKI muutkin terveelliset ruokavaliomallit – menettää suuren osan tehostaan.

      1. Lautasmallin mukaiseen ateriaan tulee hiilareita 20-40 E%. Tässä on merkittävä ero siihen rasvakammoon ja hiilarituputukseen, jota lihavuuden hoidossa on harjoitettu.

        Mielestäni ruoan maukkaus, tai edes hinta, ei missään tapauksessa ole este mainioiden salaattien tekemiselle maassamme.

        Itse teen usein salaattia punakaalista, ananaksesta, ehkä tomaattia, kurkkua, rucolaa… ja tyypillisesti oliviiöljyä+rusinaa+pippuria+suolaa+sokeria. Tietty kastikkeita/mausteita voisi viritellä vaikka kuinka.

        Lanttu, nauris, monet kaalit, porkkana, sipulit yms. ovat edullisia ja niistä saa mainion makuisia patoja, raasteita jne. varsinkin kun ei pelkää rasvaa ruoanlaitossa.

        Hedelmät eivät tietty ole yhtä tuoreita kuin suoraan puusta otettuna, mutta se on tilanne monessa muussakin paikassa.

        Ruoka välimeren seudulla voi olla myös aivan paskan makuista. Toisaalta esim. Espanjassa ja Kreikassa lihavuus on vielä yleisempää kuin Suomessa.

        Kasviksia syödään Suomessa huomattavasti enemmän kuin kolme vuosikymmentä sitten ja lihavuus on merkittävästi kasvanut tuona ajanjaksona.

        En tietty kiistä vihannesten positiivisia terveysvaikutuksia, mutta kyseenalaistan vahvasti kasvistuputuksen tehoa lihavuuden hoitoon.

        Kasvikset ovat osa kokonaisuutta ja juuri kokonaisuus tulee saada jokaiselle ylipainoiselle sopivaksi.

    2. @Reijo
      Kyllä on mielestäni suuri ihme ja suuri kupla, jos ja kun ei löydy henkilöitä, jotka saisivat kokojyvästä sellaisia etuja, että niistä haluaisi mainita.
      Yksi vaihtoehto on, että viljattomuutta kokeilleita ei kiinnosta palata vanhaan ruokavalioon olon yms. parannuttua. Ja tätä kautta todellisia kokojyväviljan suosittelijoita ei ole.

  30. Tämä on totta, salaatilla ja salaatilla on tosiaan eroa. Ja raaka-aineilla ja niiden laadulla..Ja tosiaan, hinta suomessa on uskomattoman kallista. Itsellä ei myöskään omakohtaista kouluruokakokemusta ole vuosikymmeniin, mutta sivusta seuranneena kyllä (kaksi nyt jo melki aikuista lapsukaista). Koulussa ei tuore puolelta tahdo muuta löytyä kuin kurkkua ja kiinankaalia, tai valkokaalia ja porkkanaraastetta. Ei minkäänlaisia salaattikastikkeita tai esim. extra virgin oliiviöljyä tms vastaavaa, mikä kävisi kastikkeesta ihan pelkiltäänkin.Mausteita ei ruuissa juurikaan käytetä, suolaa pelätään kuin ruttoa, samoin rasvaa. Eli ruoka on suhteellisen mautonta, monessa kunnassa melko teollistakin, kun ruoka tehdään jossain suurkeittiössä ja sitten lämpöpaketeissa tuodaan kouluille. Perunat ovat niitä ainaisia kumiperunoita, ei siis ihme, että monella kouluruoka jää väliin. Olen kuullut, että jotkut opettajatkin kulkevat omilla eväillä, toki jotain allergia juttujakin voi olla syynä. Mausteita ei saa pyytämälläkään, tarkoitan siis muutakin kuin sinappia tai ketsuppia, mikä tuntuu monelle olevan ainoa mahdollinen mauste…Todellakin välimeren maiden ruokakulttuurista olisi paljon opittavaa. Kai niitä keittokirjoja olisi paljonkin kirjakaupoissa ja netin kauttakin tarjolla, joista voisi opetella. Mutta ei se paljon auta, että yksi tai kaksi äitiä kotonaan harrastelee salaatteja, jos kouluruoka koko maassa on mitä on. Se on kuitenkin päivän yksi kolmesta pääateriasta mitä kouluissa syödään.

    1. Hyviä kommentteja.

      ”Mutta ei se paljon auta, että yksi tai kaksi äitiä kotonaan harrastelee salaatteja, jos kouluruoka koko maassa on mitä on. Se on kuitenkin päivän yksi kolmesta pääateriasta mitä kouluissa syödään.”

      Luulisin kuitenkin, että tilanne olisi huonompi, jos kouluruokaa ei tarjottaisi. Omien lasten kohdalla kouluruoka maistuu hyvin suhteutettuna heidän olemattomaan ruokahaluunsa.

  31. Mä vielä vähän tarkerrun tähän, Reijo voit kyllä poistaa tämän, jos alkaa vaikuttaa jankkaamiselta 🙂

    Mie sanoi ”eli puolet vihanneksia, jotka ovat paitsi ravinnepitoisia niin myös täyttäviä sisältämänsä veden vs. pieni kalomäärä ansiosta), niin voisin väittää että on todennäköisempää että nälkä pysyy poissa kuin että se palaa tunnin kuluttua”

    Mieleeni tuli kysymys, että miten veden ja pienen kalorimäärän ansiosta nälkä pysyisi pois paremmin? Mielestäni kasvikset on tärkeitä niiden sisältämien eriliaisten vitamiinien ja hivenaineiden takia, mutta ei niillä kyllä nälkää pidetä pois. Ei ainakaa teiniltä jonka aineenvaihdunta on kohtalaisen nopsaa ja etenkin, jos vähääkään liikkuu. Tietysti on niitäkin, kuten jo oli puhekin, joilla iso osa vapaa-ajasta kuluu tietsikalla. Mutta jo perusaineenvaihdunta teinillä, kasvusta johtuen, on kiivaampaa kuin aikuisemmalla. Epäilisin vahvasti, että runsaammin eläinproteiinia ja rasvaakin, olisi teinin ravinnossa tärkeämpää kun yritetään pitää nälkää loitolla päivälliseen asti. Kasvussa mielestäni proteiinien määrä pitää olla kohdillaan.Eikä rasvaa kasvavalla pitäisi pelätä / pelotella. (yleensä vielä yläluokillakin on vahvaa kasvun aikaa, sekä fyysisesti, että henkisesti, henkinen kasvukin kun tarvitsee ravinteikasta energiaa) Nykyisin koulu ruokailu on kovin hiilaripainotteista, joinakin päivinä vain puuroa mehukeitolla,lisänä leipää, ehkä juuri ja juuri viipale juustoa, juomaksi rasvatonta maitoa tai vettä. Monet karttaa maitoakin laktoosin vuoksi. Moniko aikuinen jaksaisi puurolounaalla päivälliseen asti? Nämä asiat kyllä ravitsemus asioissa tiedetään, vaan raha on ainoa asia mikä ratkaisee ja kunnat säästävät sieltä mistä ei pitäisi. Ravitsemus suosituksissa edelleenkin olen sitä mieltä, että niihin pitäisi saada yksilöllisempiä painotuksia, jos kohta ollenkaan koko väestölle kohdistettuja suosituksia tarvittaisiinkaan. Tässä (kuten jo vähän aiemminkin) olen kommentoinut teini-ikäisten ruokailua, niin heillekin soisi olevan omat suosituksensa, joista voisi sitten varioida oman laisensa niille jotka liikkuvat enemmän ja niille joiden harrastuksena on fb sun muut tämän päivän välttämättömyydet.:)

  32. ”Kovasti on muodissa vilja on myrkkyä käsitys.”Reijo Laatikainen 7.6.2012. Olen pitänyt Reijoa asiallisena henkilönä. Tämä lausahdus kertoo aivan muusta. On loukkaavaa ja aliarvioivaa, tämän tason ravintoterapeutilta kuulla, että viljattomuus onkin vain muoti-ilmiö. Olen saanut huomattavan avun moniin vaivoihini, enkä todellakaan ole trendikäs missään asiassa. Omasta mielestäni olen saanut asiallista tietoa viljoista ja niiden vaaroista vihdoinkin. Mielestäni olet itsekin ollut varauksellinen viljojen suhtaan. Mistä johtuu takinkääntö? Lisäksi; eikö suositukset ole aikaisemminkin perustuneet huippututkimuksiin. Eipä näihin tutkimuksiin ole ollut luottamista; kansan lihomisen ja sairastumisen lisäksi myös elintarvike- ja lääketeollisuus ovat lihoneet. Jäljet johtavat sylttytehtaalle: kuka kustantaa näitä huippututkimuksia ?

    1. Sirpa, kiitos että uskallat lausua mielipiteesi suoraan. Olen kuitenkin eri mieltä kanssasi ”takin käännöstä”. Minä pyriin katsomaan evidensiä monesta näkökulmasta enkä ole sitoutunut mihinkään suuntaukseen ravitsemuksen yleislinjaukseen (karppaus, vähärasvainen, suositusten mukainen, vegaani jne.). Uskon siihen, että terveellisen ruokavalion voi toteuttaa monella tavalla, yksi niistä on vaikka hiilihydraattien vähentäminen. Toinen suositusten mukaan syöminen.

      EN ole tehnyt edelleenkään mitään takinkääntöä viljojen suhteen. Minusta täysjyväviljat ovat aivan erinomaisen terveellisiä enemmistölle. Siitä on erillinen kirjoitus ja tutkimukset joihin se perustuu tässä.

      Sen sijaan osalle henkilöistä vija ei sovi. Neuvon itsekin viikottain ihmisiä, joilla ärtyvän suolen oireyhtymä vältämään ruista, vehnää ja ohraa muutaman viikon osana FODMAP-ruokavaliota. Jos 4-8 viikon kokeilu tuo selvän avun nämä viljat kannattaa rajoittaa vähälle. Kirjoitin asiasta viimeksi reilu kuukausi sitten. Viljojen huono sopivuus on muuten vähintään yhtä paljon kiinni viljojen fruktaaneista (FODMAP) kuin gluteenista.

      Väestölle tarkoitetuissa suosituksissa ei kuitenkaan kannata erikseen ottaa esille kaikkia tautiryhmiä, eikä varsinkaan sellaisia jotka eivät lyhennä elinikää tai muuton ole kansanterveydellisisesti mittavia haasteita. Tosin minusta ärtyvän suolen oireyhtymä kuuluu niihin.

      1. Ravintoterapeutti ei ole Suomen Valviran laillista terveydenhuollon ammattihenkilö. Ravitsemusterapeutti on.

        Ravintoterapeutiksi voi kutsua itseään kuka tahansa. Ravitsemusterapeutiksi ei.

  33. Huomaan, että karppaus ja suosituskirjoitukset ovat tuoneet blogiini ihmisiä, jotka eivät ole seuranneet kirjoituksiani pidemmältä ajalta. Tai sitten provoisoituvat siitä, että pidän uusia suosituksia hyvinä luonnoksen perusteella. Toivon, että ennen kuin minua ruvetaan laajemmin syyttelemään yhdestä ja toisesta lukisitte useamman minun kirjoituksen ajatuksella, ja miettisitte, mitä herra aikoo sanoa. Sellaisia löytyy esim. tuosta oikealta palkista.

    Mielipiteeni niiden tutkimuksien pohjalta joita olen blogissani käynyt läpi on, että ruokavalion voi koostaa hyvin monella eri tavalla terveelliseksi. Tämä suositus antaa siihen mahdollisuuden.

    Useat eri linjaukset jotka näissä suosituksissa on annettu on kansakunnan tasolla oikean suuntaisia ja aivan viiden viimeaikaisten ja vähän vanhempien meta-analyysien kanssa yhdensuuntaisia.

    Sairauden, perimän, tottumusten tms. sellaisen syyn vuoksi nämäkään suositukset eivät toki käy kaikille sellaisenaan ohjeeksi. Esim. henkilön joka jo käyttää 10 ruisleipä viipaletta päivässä, ei varmaankaan tuo lisähyötyä enää lisätä ruisleipää. Henkilön joka jo täysin välttää prosessoituja lihavalmisteita ja suosii kalaa ja palkokasveja, ei enää kannata välttämättä vähentää punaisen lihan käyttöään entisestään.

  34. Sami, Välimeren ruokavaliolla viitataan, kuten hyvin tiedät traditionaaliseen Väimeren ruokavalioon, eikä nykyisin turistille kannettavaan ranskalaisia perunoita pullistelevaan annokseen. Kreikan ja muiden etelä-euroopan lihominen ajoittuu samaan saumaan kuin heidän ruokavalion amerikkalaistuminen. Karkki, limu, höttöhiilari ja rasva maistuu.

    1. ”Sami, Välimeren ruokavaliolla viitataan, kuten hyvin tiedät traditionaaliseen Väimeren ruokavalioon,”

      Kreetan saaren kolkkaan 50-luvulla sillä viitataan. Edustaa välimerestä kovin pientä aluetta ja jää kovin epämääräiseksi määritelmäksi.

      ”eikä nykyisin turistille kannettavaan ranskalaisia perunoita pullistelevaan annokseen. Kreikan ja muiden etelä-euroopan lihominen ajoittuu samaan saumaan kuin heidän ruokavalion amerikkalaistuminen. Karkki, limu, höttöhiilari ja rasva maistuu.”

      Vehnää – höttöhiilaria on välimerellä popsittu kohta kymmenen tuhatta vuotta.

      Vai että rasva maistuu. Olisiko sinulla jossain dataa miten espanjalaisten ja kreikkalaisten rasvan saanti olisi kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Olenko kovin hakoteillä, jos väitän, että siellä on käynyt samoin kuin Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Sitä mukaa kun rasvaa on ruokavaliossa vähennetty ja kevytuotteet vallanneet alaa, on kansa paisunut.

      1. Wikipedia näyttää olevan tätä mieltä Välimeren ruokavaliosta: ”On November 17, 2010, UNESCO recognized this diet pattern as an Intangible Cultural Heritage of Italy, Greece, Spain and Morocco”. Tutkimus alkoi Kreetalta, näin olen asian ymmärtynyt.

        Joo, en minä väitä etä rasvan osuus olisi muuttunut oleellisesti. En tiedä miten siellä on käynyt rasvan saannille suhteessa muihin ravintoaineisiin, PubMed kertoo niille jotka haluavat selvittää.

        Väestötason ruuankulutus- tai ravintaainejaukauman muutoksilla, eli ekologisilla tutkimusilla, ei selitetä kyllä loppujen lopuksi juurikaan enempää kuin rottakokeilla. Sen kertoi jo Ancel Keysin tutkimukset joista minäkin olen kirjoittanut.

        Äskettäin Brittien karppausgurun Dr. Briffankin uutisoima ruotsalainen väestötason selvitys kertoo, että Ruotsissa karppausboomin myötä 2000-luvun puolivälin jälkeen lisääntyi voin käyttö ja kolesterolit nousi. Paino jatkoi myös kulkuaan ylöspäin. Olisi tietytysti toivonut, että karppausboomi olisi näkynyt ruotsalaisten painossa, koska hiilihydraattia on ajatus myös vähentää -eikä vain rasvaa lisätä. Vaan ei näykynyt. Sinänsä, minusta tämän tutkimuksen arvo on sinänsä aika lähellä nollaa selittettäessä syy-yhteyksiä, kuten kaikkien tällaisten ekologisten tutkimuksien.

        Väestöjen kulutustottumuksien ontuvasta selitysmallista on esimerkki myös ns. Australian paradoksi. Ausseissa sokerilimujen ja yleensä sokerin käytön vähentyminen ei ole heijastunut lainkaan lasten painoon. Lapset jatkavat lihomistaan. Uskon silti, että sokerilimut on lapsien painolle haitallisia huolimatta paradoksista. Kyse on siitä, ettei näillä väestöjen kulutustottumuksilla todellakaan ole tieteellistä selitysarvoa. Niiden ainoa hyvä puoli on se, että ne on helppo ymmärtää ja niistä saadaan päällekäin tai vierekkäin piirrettynä siistejä, raflaavia käppyröitä. Moni kokee ne kovin kiinnostaviksi, ja uskottaviksi.

        Yhden energiaravintoaineen osuudella ruokavaliossa ei ole oleellista merkitystä lihomiselle, tyypin 2 diabetekselle eikä sydän- ja verisuonisairauksille satunnaistettujen tutkimuksien sekä etenevien väestötutkimuksien mukaan. Tämä totesi Hauner et al. meta-analyysissään 2012 (taulukk 3 sivu 50, ensimmäinen sarake). Nämä tutkimukset on syy-yhteyksien tutkimushierarkiassa ylimmillä tasoilla.

      2. ”Kreetan saaren kolkkaan 50-luvulla sillä viitataan. Edustaa välimerestä kovin pientä aluetta ja jää kovin epämääräiseksi määritelmäksi.”

        Määritelmänä VM-ruokavalio on kyllä ihan yhtä hyvin määritelty tai – jos sen haluaa niin nähdä – ”epämääräinen” kuin karppaus. Muistuttaisin että jälkimmäisestäkin on about ziljoona erilaista versiota ja että 2000-luvun puolella tehdyissä pitkissä (1-2 v seurantaa) vhh-tutkimuksissa on jääty aina tiukkaa vhh-määritelmää (hh osuus < tai yhtäsuuri kuin 20% kok.E.) isompaan hh määrään.

        "Vehnää – höttöhiilaria on välimerellä popsittu kohta kymmenen tuhatta vuotta."

        Eikä tästä silti ole tullut kokonaiskuvan kontekstissa ongelmia. Näitä ekologisia pohdintoja voi pyöritellä suuntaan jos toiseen, mutta yl. ottaen ne voisi jättää pyörittelemättä. Verrattuna trial- ja laajaan väestötason näyttöön ei niillä ole merkitystä.

        "Olenko kovin hakoteillä, jos väitän, että siellä on käynyt samoin kuin Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Sitä mukaa kun rasvaa on ruokavaliossa vähennetty ja kevytuotteet vallanneet alaa, on kansa paisunut."

        Olet hakoteillä sikäli, että samaan aikaan on roskaruoan kulutus kasvanut, ravinnon energiamäärä suhteessa kulutetun energian määrään kasvanut, suojaravinteiden saanti päivittäisestä ravinnosta vähentynyt jne. jne. Nämä ovat ne ensisijaiset ongelmat, tutkimusnäytön perusteella.

        Kuten Reijo totesi, niin tästä ei vain saa väännettyä primääristi low fat -ongelmaa. Jos low fat on ongelma, niin se on sitä lähinnä siinä että siitä ei irtoa etuja verrattuna moderate fatiin eikä siihen siten kannata pyrkiä väestötasolla. Kokonaisuus on tärkein.

      3. ”Olenko kovin hakoteillä, jos väitän, että siellä on käynyt samoin kuin Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Sitä mukaa kun rasvaa on ruokavaliossa vähennetty ja kevytuotteet vallanneet alaa, on kansa paisunut.”

        Hakoteille meni tämä veikkaus. Viimeisen 50 vuoden aikana mm. Kreikassa, Espanjassa, Italiassa ja Kreetalla rasvan osuus on noussut tasosta 20-25 E% tasolle 30-35 E% eli nykyiselle suomalaiselle tasolle – tuo noin 10 E% rasvan nousu on 2/3 tyydyttynyttä rasvaa. Samalla hiilareiden osuus on laskenut päälle 60 E%:sta alle 50 % eli myös nykyiselle suomalaiselle tasolle – samalla glykeeminen kuorma on kuitenkin noussut Euroopan aiemmasta alhaisimmasta päästä (huom. huolimatta 60+E% HH) EU:n keskitasolle tai sen yli.

        Se, että samaan aikaan terveyskin siellä on mennyt huonompaan suuntaan ei tietty selity vain noilla, mutta ovat ne osa kokonaisuutta.

        Ja nämä tiedot ovat ravintotasetutkimuksista, jotka väestön sopii paremmin kuin ravitsemustutkimusmenetelmissä käytetyt tiedot.

  35. Kiitos Reijolle tästä katsauksesta! Hyvään suuntaanhan nämä suositukset ovat päivittyneet. Pähkinät on otettu mukaan ja kasviksia painotetaan entistä enemmän. Toisaalta tuo vanha 10 % sokeria energiamäärästä salliva suositus on valitettavasti mukana. Parempi voisi olla sen tilalta vaikkapa punaviini.

    Ongelma taitaa olla kyllä siinä, että ei näitä juuri kukaan noudata. Terveystietoiset osaavat itsekin löytää tietonsa, oli se sitten veganismia, raakaravintoa, karppausta, virallisterveellistä tai ehkä sieltä väliltä. Suurinta osaa taas ei juuri ollenkaan, Laitosruokailuunhan näitä suosituksia ilmeisesti olisi tarkoitus soveltaa, mutta ei siellä nytkään noudateta niitä. Olisi hienoa, jos esimerkiksi vanhustentaloissa, sairaaloissa ja kouluissa olisi tarjolla suositusten mukaista ruokaa. Ei yleensä ole, ja pähkinöistä taitaa olla turha haaveillakaan.

  36. Koska on jopa ”tieteellisiä tutkimuksia” siitä, että viljat eivät kaikille sovi ja voivat olla ennenpitkää jopa hengenvaarallisia, niin kokojyväviljojen ylenpalttista terveellisyys hokemaa tulisi kohtuullistaa. Sen haitoista tulisi kertoa avoimesti. Haitat ovat paljon, paljon muutakin kuin ärtyvä suoli ja ilmavaivat.
    Hyvät lääkärit onneksi tietävät asian. Ei todellakaan riitä, että vähentää viljoja, ne on lopetettava KOKONAAN myös gluteenittomat. Tämän tietää VAIN ne henkilöt. jotka ovat sen itse kokeneet. Heidän kohdallaan se on faktatiedettä, ei muotia. Uskon, että kärsiviä ihmisiä on paljon, he eivät vaan tiedä, mistä on kysymys. Huolestuttaa lapset, jotka kärsivät atooppisesta ihottumasta, suupielet ja peräaukko halkeilee, ulostus joko ripulia tai ummetusta. Heille määrätään vaan aina erilaista uutta rasvaa. Sitten pitää tehdä ohuelle ihollekin jotakin ja taas uusi lääke. Viljojen haittoja ei tunneta, ymmärtääkseni kyllä tutkitaan. Mutta halutaanko tunnustaa! Itse tajusin viljojen haitallisuuden ollessani Kiinassa. Siellä, kun ei tätä huipputerveellistä suomalaista ruisleipää ole tarjolla. Karppaus sanaa en ollut kuullutkaan siinä vaiheessa. Pahoittelen, jos suhtaudun lievällä kyynisyydellä koko ravintovalistukseen ja siihen liittyvään tieteeseen ja tutkimukseen. Kuolleisuus lienee kaikissa suosituksissa sama, vaikka joskus näkee muuta väitettävän. Matkalla sinne voi ihan itse vähentää tai lisätä kärsimyksiään.

    1. Se mitä tiede tietää gluteenin haitoista ihmisellä riittävän kunnollisten tutkimuksien mukaan on pitkälti näissä kansissa.

      Spectrum of gluten-related disorders: consensus on new nomenclature and classification

      En tiedä. On tietysti mahdollista, että jonakin päivänä selviää, että gluteeni on luultua paljon vaarallisempaa useammille. Itse en vielä sitä usko, ja perustan sen edellä mainitun tutkijajoukon näkemyksii. Suomesta keliakiatutkimuksen huipulta tamperelainen Katri Kaukinen ja Jenkeistä esim. paleo-piireissä kovasti refroitu Fasono Alexender.

      Tässä mielestäni ihan osuva lainaus uudesta fruktoosikatsauksesta joka käy myös viljasaumaan (kiitos Jussi Riekille joka jakoi tän FB:ssä).

      ”Public health is almost certainly to benefit more from policies that are aimed at promoting what is known to be good than from policies that are prohibiting what is not (yet) known to be bad”

    2. ”Koska on jopa “tieteellisiä tutkimuksia” siitä, että viljat eivät kaikille sovi ja voivat olla ennenpitkää jopa hengenvaarallisia, niin kokojyväviljojen ylenpalttista terveellisyys hokemaa tulisi kohtuullistaa. Sen haitoista tulisi kertoa avoimesti. Haitat ovat paljon, paljon muutakin kuin ärtyvä suoli ja ilmavaivat.”

      Valtaosa väestöstä ei saa ongelmia täysjyväviljasta, aivan kuten valtaosa ei saa myöskään ongelmaa kalasta tai kananmunista (ole niille allergisia). Pitäisikö myös niiden terveellisyydestä tiedottamista kohtuullistaa?

      Vai riittäisikö tiedotus siitä, että ketkä voivat saada ongelmia viljatuotteista (tai kalasta ja kananmunista)?

      ”Itse tajusin viljojen haitallisuuden ollessani Kiinassa. Siellä, kun ei tätä huipputerveellistä suomalaista ruisleipää ole tarjolla.”

      Siis … Mitenkähän nämä mahtoivat liittyä toisiinsa? Eihän kyse ole siitä että täysjyvävilja olisi erottamaton osa terveellistä ruokavaliota – terveellisen ruokavalion kun voi koostaa aivan hyvin ilman sitä! Nähdäkseni olisit yhtä hyvin voinut tajuta vaikkapa mustikoiden ”haitallisuuden”, ei niitäkään syödä Kiinassa.

      ”Pahoittelen, jos suhtaudun lievällä kyynisyydellä koko ravintovalistukseen ja siihen liittyvään tieteeseen ja tutkimukseen.”

      Tällä puolen ruutua löytyy myös henkilö jossa kyynikon vikaa. Tosin kyynisyys ei kohdistu valistuksen merkitykseen, viestiin tai tapaan, vaan siihen että kohderyhmä on aika pirun epäkiitollista ja hankalaa vakuuttaa välillä. Vrt. vaikka

      Dansinger et al (2007), ”Meta-analysis: the effect of dietary counseling for weight loss.”

      Ihmisten ruokailutottumusten ja käyttäytymisen muuttaminen on haastavaa, mutta niin monen taudin ja ongelman kannalta elintärkeää. ”Hats off” kaikille jotka sitä yrittävät ja siinä onnistuvat.

  37. Reijo, jälleen kerran kiitokset hyvästä, asiantuntevasta ja ennen kaikkea kiihkottomasta blogistasi. Toivottavasti ikuinen rasva-hiilarisotiminen ei aiheuta liikaa turhautumista ja toivottavasti uusi moderointilinjasi pitää keskustelut asiallisina.

    Näiden pakollisten viljavalitusten lisäksi pitää mainita, että itse käytän melko paljon viljatuotteita, eivätkä ne minulla aiheuta vatsaoireita. En ole myöskään osannut yhdistää niitä kaikkiin mahdollisiin vaivoihin, niin kuin jotkut tuntuvat tekevän. Harrastan urheilua ja liikuntaa kohtuullisen säännöllisesti ja kohtuullisen kovilla tehoilla, joten hiilarien merkittävä vähentäminen näkyisi ja tuntuisi suorituskyvyssä.

    Noin muuten pidän näitä uusia suosituksia hyvinä, vielä kun saataisiin ihmiset noudattamaan niitä.

    1. ”Näiden pakollisten viljavalitusten lisäksi pitää mainita, että itse käytän melko paljon viljatuotteita, eivätkä ne minulla aiheuta vatsaoireita. En ole myöskään osannut yhdistää niitä kaikkiin mahdollisiin vaivoihin, niin kuin jotkut tuntuvat tekevän”

      Esimerkiksi minulle liiallinen ”vähä rasva” ”runsas hiilari” tekee kovan nälän ja aiheuttaa esim. voimakasta närästystä. Se on sillä tavalla, että minä olen tällaisen yhdistämisen osannut tehdä kun se tuntuu omassa – ei sinun kehossasi.

  38. ”Hakoteille meni tämä veikkaus. Viimeisen 50 vuoden aikana mm. Kreikassa, Espanjassa, Italiassa ja Kreetalla rasvan osuus on noussut tasosta 20-25 E% tasolle 30-35 E% eli nykyiselle suomalaiselle tasolle”

    Energiankulutus lienee vähentyneen oleellisesti ko. ajanjaksona. Rasvan absoluuttinen määrä on voinut pysyä samalla tasolla tai pienentyä.

    Toisaalta niukka rasva + verrattain runsas protsku + iso hiilari kombinaatiolla voi päätyä niukkaan energiaan ja pysyä täten hoikkana.

    Laitapa lähteitä tähän seikkaan liittyen.

    Milloin muuten Patrik tulet ulos kaapista ja myönnät hoikistavasi lihavia asiakkaitasi runsaalla protskulla, vapaammalla rasvalla ja niukalla hiilarilla, eli jonkin sortin vhh:lla.

    Lueskelin erästä kirjaasi ja yhteenkin päivän esimerkkikokonaisuuteen tuli kokonaista kaksi leipää, molemmat pääateriat olivat ilman tärkkelyskomponenttia. Jäi varmaan hiilarit alle 100g/päivä. Aletaan olla ketoosissa noilla luvuilla ainakin isomman kaverin kohdalla.

    Eikö ajankohta ole vielä valmis rehelliseen tiedottamiseen tästä aiheesta?

    1. ”Milloin muuten Patrik tulet ulos kaapista ja myönnät hoikistavasi lihavia asiakkaitasi runsaalla protskulla, vapaammalla rasvalla ja niukalla hiilarilla, eli jonkin sortin vhh:lla.

      Eikö ajankohta ole vielä valmis rehelliseen tiedottamiseen tästä aiheesta?”

      STT:en tiedotus vai mitä olisi pitänyt tehdä? 🙂

      Meinaan, että jo ekassa kirjassa (2006?) oli ihan suoraan sanottu että VHH on yksi mahdollisuus syödä hyvin. Ei paras, ei ainoa, yksi hyvä monien muiden joukossa. Ja siellä oli esimerkki VHH syömisestäkin. Sittemmin sama mielipide on näkynyt kaikissa toimissani seinien sisällä tai julkisisuudessa. Kiloklubikin (jossa siis olen ollut) on ollut Suomen suurin laihdutuspalvelu eikä kukaan ole tullut ihmettelemään että VHH on siellä OK.

      Sinällään en kyllä ohjaa asiakastyössä vahvasti mihinkään ruokavalion tyyppiin: rasvat ei saa olla liian vähässä (alle 30 e% vaikken kyllä niitä laske), proteiinia olisi hyvä olla joka aterialla ja hiilihydraatteja syö sen verra kuin haluaa kunhan valitsee fiksuja. Siinä sitten ihmiset päätyy mihin mieltymykset vie ja asiat menee ihan hyvin kaikenlaisilla jakaumilla.

      Eikä VHH:ssa ole edes mitään ihmeellistä jota olisin kokenut tarpeelliseksi nostaa esiin. Yksilötyössä voi tehdä kaikenlaisia asioita eikä kukaan ole tullut minulle ihmettelemään sitä että VHHkin voi olla ok. Ruokatason ratkaisuistahan kaikki on kiinni – kun korostaa fiksuja ruoka-aineita niin kyllä kaikki tajuavat että se on hyvä ruokavalio oli se VHH tai ei. Eikä juuri kukaan hiilareiden vähyydestä VHHlla ole muutenkaan huolissaan – vaan niistä kasviksista sekä rasvan ja proteiinien lähteiden laadusta.

      Moni ilmeisesti odottaa VHHlle jotain synninpäästöä tai julkista tunnustusta. Yksilötyössä sen on jo moni kollega antanut aikoja sitten ja nyt sen sanomisessa että VHHlla voi syödä hyvin ei ole mitään uutta. Mutta kun julkinen keskustelu asiantuntijoiden toimesta menee väestön tasolla niin tilanne muuttuukin – en näe itsekään VHHta hyvänä väestötason linjauksena. Tämä onkin iloinen osa soppaa kun toiset puhuu omista kokemuksista yksilötasolla ja toiset vastaa väestötasolla – ne on kaksi niin eri asiaa että aika hankalaksihan se menee.

      1. Sen mitä olen Patrikkia lukenut, kuullut ja tuntenut, tuon voin allekirjoittaa. Ja mitä Patrik sanoo yleensäkin ravitsemusasiantuntijoiden suhtautumisesta yksilötasolla VHH:hon on mielestäni paikkansa pitävää. Minusta linja useimmilla juuri tällainen ja sitä kuvasti varsin hyvin myös Leena Putkosen vieraskirjoitus blogissani viime syksynä. ”Miten karppaus näkyy vastaanotolla”.

    2. ”Eikö ajankohta ole vielä valmis rehelliseen tiedottamiseen tästä aiheesta?”

      Eiköhän tässä mennä taas jo ihan muulle kuin asialinjalle?

  39. ”Miten karppaus näkyy vastaanotolla”

    Minulla ja lukuisilla muilla se näkyy vaikka siten, että ne iskee käteen sydänliiton esitteen jossa lukee, että syö leipää ja vähennä rasvaa.

    Kun sitten kerron, että noilla ohjeilla minulle jäi nälkä ja lihoin 30 kg, niin ne kaivaa tutkimuksen jossa todetaan, että ei minulla voi olla nälkä kun siinä tutkimuksessa lukee, että hiilari ptää nälän paremmin poissa kuin rasva.

    Eli mihinkään ei olla poteroista liikuttu.

Kommentointi on suljettu.