Myrksytuuli puhalsi THL:stä

Nyt lähes kaikilla on tiedossa, että väestön kokonaiskolesteroli kääntynyt nousuun uusimman Finriski-tutkimustuloksen mukaan. Nousu on miehillä 0,09 mmol/l ja naisilla 0,16 mmol/l. THL:n Erkki Vartiainen ja Pekka Puska osoittivat madon luvut voin ja karppauksen puolustajille. Oliko täystyrmäs perusteltua?

Ehkä tämä ei ole ihan koko kuva…

Eri mediat kyseli tietenkin muiltakin ravitsemus- ja lääketieteen asiantuntijoilta mitä he ovat mieltä kolesteroliuutisesta. Muilla asiantuntijoilla tuntuukin olevan aika paljon viileämpi linja.
Professori Matti Uusitupa esimerkiksi toteaa näin Suomen Lääkärilehdessä:

”Ruokavalion muutokset vaikuttavat kolesteroliarvoihin jo muutamassa viikossa. Tiedämme, että voin kulutus kasvoi viime vuonna, samoin karppaus­innostus on voinut vaikuttaa. Mutta ­liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä on syytä varoa, kommentoi tutkimusta professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta.

Sydäntaudin kokonaisriskiä arvioi­taessa pitäisi muistaa, että rasvan laatu ja muu ruokavalio voivat vaikuttaa myös veren hyytymiseen, tulehdustekijöihin, sokeriaineenvaihduntaan ja verenpaineeseen. Statiinilääkitykselläkin on huomattavan nopea vaikutus veren rasva-­arvoihin, Uusitupa sanoo (Suomen Lääkärilehti online, vahvennettu teksti minun korostus)”

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm:

”Voi olla, että ruokavalion muutokset selittävät kokonaiskolesterolin nousun, mutta se voi johtua myös lihomisesta.

Professorin mukaan kokonaiskolesteroli on yksittäisenä sydänriskiennusteena huono, ja pikemmin on tutkittava sitä onko hyvän ja huonon kolesterolin suhteessa tapahtunut muutoksia.

Suositusten mukaan huono kolesteroli ei saisi olla yli neljää kertaa suurempi kuin hyvä kolesteroli.

Fogelholm on samaa mieltä THL:n kanssa siitä, ettei eläinrasvaa voida pitää terveellisenä, ja pitää karppausta ongelmallisena, jos hyvät hiilihydraatit korvataan kovalla rasvalla.

Toisaalta eläinrasvoja ei myöskään pidä korvata huonolaatuisella vaalealla viljalla eikä sokeripitoisella ruoalla.

Silloin kokonaiskolesterolin lasku tapahtuu hyvän kolesterolin kannalta, Fogelholm sanoo.” (YLE online, vahvennettu teksti minun korostus)

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen:

”Karpata voi niin monella eri tyylillä. On järkevää karppaamista ja ei niin järkevää. Jos jollakin on vatsaoireita, silloin kannattaa vähentää hiilihydraatteja. Asia on monen tekijän summa.” (MTV3 online, vahvennettu teksti minun korostus)

Sekä Uusitupa että Fogelholm painottavat siis kokonaisriskin, veren sokerin, HDL-kolesterolin, lihomisen ja muiden tekijöiden huomioista. Uusitupa painottaa, että nyt tiedetään vasta kokonaiskolesterolin muutos, ei sitä, mitä sydäntapahtumille tulee tapahtumaan. Hän ei lähde arvailemaan. Hanna Partanen vihjaa, että on olemassa järkevällä tavallakin toteteutettua karppausta ja terveys voi olla henkilöstä riippuen muutakin kuin kokonaiskolesteroli ja sydänterveys.

Onko karppaamisesta voinut olla väestötason hyötyä?

Kokonaiskolesterolin nousu on väestötasolla epäsuotuisa ilmiö. Sydäntautien lisääntymiseen se johtaa, jos samaan aikaan ei tapahdu mitään muiden riskitekijöiden kohentumista, kuten lihomisvauhdin vähentymistä, HDL-kolesterolin nousua, sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden lisääntymisen taittumista. Nämä muutokset voivat onnistua juuri karppaajien keinoilla (toki muillakin) eli  vähemmällä hiilareiden käytöllä.

Leipäteollisuus raportoi vuosi sitten useaan otteeseen, että erityisesti erityisesti valkoisen leivän kysyntä on vähentynyt. Lukuisat muut kyselytutkimukset osoittivat, että suomalaiset ovat pyrkineet laajasti vähentämään höttöhiilareiden ja sokerin käyttöä.

Jos sokerin ja valkoisen vijan käyttö on vähentynyt  pysyvästi, ja nämä hiilihydraatit on korvattu millä tahansa rasvalla, on myös HDL-kolesteroli nousut samalla (hyvä muutos). Sillä hiilihydraattienergian korvaaminen rasvalla ruokavaliossa lisää HDL-kolesterolia, huolimatta millä rasvalaadulla tämä muutos tehdään (Siri-Tarino 2011). Jos hiilihydraatti korvataan tyydyttymättömällä (öljyllä/margariinilla) rasvalla, niin silloin muutos on edullinen sekä HDL-kolesterolissa että LDL-kolesterolissa. Jos tämä tehdään tyydyttyneellä rasvalla (voi/kerma jne) edullinen muutos tapahtuu vain HDL-kolesterolissa.

Koska THL ei ole seurannut vuosikymmeniä suomalaisten HDL-kolesterolin kehitystä, tulee HDL-keskustelu jäämään lähivuosina torsoksi. Suomalaisten HDL-kolesterolissa tapahtuneista tai tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista ei ole, eikä tule luotettavaa pitkän aikavälin vertailutietoa. THL on omassa vuonna 2011 julkaistussa prospektiivisessa väestötutkimuksessaan todennut, että LDL-kolesterolin lisäksi HDL-kolesteroli on erittäin merkittävä suomalaisten sydäntautiriskin ennustaja.

THL:n ja Paton Rougen tutkijoiden tulokset (2011) siitä miten suomalaisessa väestössä HDL ja LDL vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskiin*

Uudet eurooppalaiset dyslipidemian hoitosuositukset, joita ei ole vielä muokattu Suomen Käypä Hoitoon, selvästi toteavat myös sen, että hiilihydraatin ja rasvan keskinäinen suhde vaikuttaa HDL-kolesteroliin. Liian vähärasvainen ruokavalio vähentää sitä, ja runsasrasvaisempi lisää HDL-kolesterolia.

N. 50 gramman hiilarin korvaus 20 g rasvalla vaikuttaa vuonna 2011 julkaistun katsausartikkelin mukaan saman verran  HDL-kolesteroliin kuin alkoholin kohtuukäyttö (n. +10 %). Jos suomalaiset olisivat vähentäneet väestötasolla hiilareiden saantia 10 grammaa ja lisänneet rasvan saantia 4 grammaa olisi tapahtunut prosentuaalisesti kutakuinkin sama 2 %:n muutos HDL:ssä parempaan suuntaan kuin mikä on juuri tapahtunut LDL:ssä (korjaus: ei kun kokonaiskolesterolissa) huonompaan suuntaan.

Mutta kuten olen aiemmin kirjoittanut suomalainen viranomaismantra on ollut, ettei ravinnolla voi vaikuttaa HDL-kolesteroliin. Ja tämä mantra on ollut väärä, ja toivottavasti nyt muuttumassa, kuten tuo Mikael Fogelholmin lainaus antaa jo hiukan ymmärtää.

HDL:n lisäksi karppaaminen on  voinut vaikuttaa lihomisvauhtiin ja sokeriarvoihin. Olen aiemmin summanut keskeiset sokeri- ja rasva-aineenvaihduntamuutokset tähän kuvaan.

Tiedot perustuvat pisimpiin kliinisiin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin. On huomioitava, että tulokset on saatu aina laihdutuksen yhteydessä. Painovakaassa tilanteessa tutkimustietoa on vielä niukasti.

Oma kannanotto

THL:n täystyrmäys jäljittelee  Ruotsin vastaavaa tapausta, josta kirjoitin kesäkuussa 2012 (Kylmä tuulahdus Ruotsista, karppaus näkyy ruotsalaisissa).

Vaikka mielestäni rasvan saama huomio on Suomessa kohtuuttoman laajaa verrattuna muihin ravitsemustekijöihin, ja vaikka uskon, että suomalaisten sydäntautikuolleisuus on kohentunut paljon myös vähän esillä pidettyjen syiden vuoksi (rasvaisen kalan laajamittainen käyttö erityisesti Itä-Suomessa, kasvisten ja hedelmien käytön lisääntyminen, pannukahvin juonnin loppuminen, teollisen transrasvan poistuminen suomalaisesta ruokavaliosta, avun saamisen nopeutuminen sydänkohtauksen aikaan kännyköiden vuoksi, ensihoidon ja toimenpidehoidon parantumisen, seleenin lisäämisen lannoitteisiin 1980-luvulla), uskon silti vahvasti, että ruokavaliossa kannattaa painottaa kasviöljyjä, pähkinöitä ja margariiniakin.

Voin korvaaminen kasviöljyllä parantaa useiden tutkimusten mukaan paitsi kolesteroliarvoja myös matala-asteisen tulehduksen mittareita. Kylmäpuristetuista kasviöljyistä saa polyenoleja, joita ei voi saada luontaisesti voista. Polyfenolirikas oliiviöljy vähentää useiden tutkimusten mukaan tulehduksen merkkiaineita, ja jopa EFSA:n kannanoton mukaan hapettunutta LDL-kolesterolia ja oksidatiivista stressiä. Polyfenolirikkaasta (kylmäpuristetusta) rypsiöljystä on tietoa, että se voi vähentää hapettunutta LDL-kolesterolia.

Voin korvaaminen kasviöljyvalmisteilla ennustaa siis todellakin useita hyviä asioita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kannalta.

Olen äskettäin perehtynyt ja kirjoittanut ravinnon rasvojen ja tulehduksen yhteispelistä. Tyydyttynyt rasva lisää matala-asteista tulehdusta enemmän kuin olin ennen perehtymistä ajatellut, kun taas omega-6 rasvahapot ovat ihmistutkimuksien mukana lähinnä neutraaleja. Luit oikein. Syynä tyydyttyneen rasvan tulehdusta aiheuttaville vaikutuksille ovat ainakin seuraavat:

  • Tulehdusta voimistavan aineen, lipopolysakkaridin (LPS),  imeytyminen suolistosta verenkiertoon lisääntyy runsaasti tyydyttynyttä rasvaa käytettäessä
  • Tyydyttynyt rasva vähentää HDL-kolesterolin anti-inflammatorisia vaikutuksia
  • Tyydyttynyt rasva vähentää ALA:n muuttumista elmistössä EPA:ksi ja mahdollisesti kiihdyttää linolihapon muuttumista arakidonihapoksi

Ne, joita kiinnostaa enemmän rasvan ja tulehduksen väliset aika yllättävätkin yhteydet voivat lukea kirjoitukseni ja edellisten kohtien viitteet täältä. Siltikin kannattaa tosiaan muistaa, että kun on tiukalla seulalla ja kriittisesti arvioitu kaikki satunnaistetut kovimman luokan rasvatutkimukset, on ollut yllävän vaikea löytää (monista eri syistä johtuen) eroa runsaasti tyydyttynyttä rasvaa tai paljon vanhanaikaisia kasviöljyjä sisältävien ruokavalioiden välillä.

Lopuksi

Elintarviketeollisuus on monesta tuutista julistanut, että luonnollisuus on megatrendi. Kotimainen voi koetaan luonnolliseksi ja margariini keinotekoiseksi. Miten paljon luomuilu on edistänyt voin käyttöä? Olisikohan tämä kannattanut THL:n mainita mediassa?

Entäpä jos joku eturivin viranomaisista olisi ollut  5 vuotta sitten syvästi ja aidosti kiinnostunut siitä, voiko karppaus olla jossakin muodossa terveyttä edistävä?  Jos hän olisi ottanut asiakseen edistää sellaista karppausta, jossa ammutaan alas älytön voilla, kermalla, munilla, pekonilla ja lihalla revittely. Sijaan olisi ehdotettu järkevä malli. Entä jos median ei olisi annettu överikuvillaan ja videonpätkillään sanella sitä mikä on kansakunnan käsitys karppauksesta? Entä jos terveysviranomaiset olisivat yrittäneet ottaa karppauksesta irti sen parhaat palat, vivuttaa niitä ja hiukan ohjata käsityksiä rasvan osalta oikeaan suntaan?  Tyrmäämiselle olisi voitu löytää vaihtoehto.

Kuvitellaanpa, että FINRISKI-tutkimuksen jatkotuloksisssa suomalaisten verensokeriarvoissa ja lihomisvauhdissa tulisi tapahtumaan pientä terveyden kannalta myönteistä muutosta. Pientä mutta sellaista muutosta, että voitaisiin laskea, että parisen sataa sydäninfarktia ja tyypin 2 diabetesta säästyisi tässä maassa. Tulisiko THL ulos ja kertoisi, että ”Yes, suomalaiset te teitte sen sittenkin karppaamalla”?  

Mitäpä veikkaat?

Ps. Saman tarinan toiselta laidalta: Christer Sundqvist, Jari Ristiranta ja Antti Heikkilä

*) Cui Y, Jousilahti P, Sundvall J, Girman CJ, Antikainen R, Laatikainen T, Tuomilehto J.. Joint effect of high-density lipoprotein cholesterol and low-density lipoprotein cholesterol on the risk of coronary heart disease. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil. 2011 Oct 24 (olen kääntänyt amerikklaiset kolesteroliyksiköt (mg/dl) Suomessa käytetyiksi mmol/l -yksiköiksi.

Teemaan liittyviä kirjoituksiani:

HDL -kolesteroli ja ravinto

Kylmä tuulahdus Ruotsista, karppaus näkyy ruotsalaisissa

Ravinnon rasva ja matala-asteinen tulehdus (osa 2)

Tyydyttynyt rasva ei paranna

Yhteenvetoni ravinnon rasvoista

14 thoughts on “Myrksytuuli puhalsi THL:stä”

  1. Ihailtavan perusteellinen kirjoitus jälleen!

    Blogin sivupalkista on näköjään kadonnut uusimmat kommentit -luettelo. Jäin kaipaamaan.

  2. Hieno yhteenveto! Vain yksi kohta jäi vaivaamaan:

    ”N. 50 gramman hiilarin korvaus 20 g rasvalla vaikuttaa vuonna 2011 julkaistun katsausartikkelin mukaan saman verran HDL-kolesteroliin kuin alkoholin kohtuukäyttö (n. +10 %). Jos suomalaiset olisivat vähentäneet väestötasolla hiilareiden saantia 10 grammaa ja lisänneet rasvan saantia 4 grammaa olisi tapahtunut prosentuaalisesti kutakuinkin sama 2 %:n muutos HDL:ssä parempaan suuntaan kuin mikä on juuri tapahtunut LDL:ssä huonompaan suuntaan.”

    Eikö havaittu muutos ollut nimenomaan kokonaiskolesterolissa eikä LDL:ssä?

    Järkevään karppaamiseen ei ehkä olisi edes tarvittu viranomaisvahvistusta. Pelkästään uskollisuus esim. Robert Atkinsin seitsemänkymmenluvun jälkeiseen tuotantoon olisi korostanut monipuolisten kasvisten ja tyydyttymättömien rasvojen tärkeyttä. VIrhe tehtiin ehkä jo 70-luvun jenkeissä, jossa Atkins raivoisasti tyrmättiin, ja tyrmäävä asennoituminen kopioitiin sieltä sitten meillekin.

    Siinä todellakin tehtiin hallaa, kun media auktoriteettien avustuksella pääsi muokkaamaan kansan käsityksiä karppaamisesta hirvittävän yksipuolistavaan suuntaan.

    1. Kyllä muutos oli nimenomaan kokonaiskolesterolissa. Suomessa ei ole pitkänajan LDL-vertailudataa. Korjaan.

      Kiitos huomiosta!

  3. Väitän kyllä edustaneeni kirjoissani ns. järkevää karppausta jo vuodesta 2005. Viranomaistahot ovat koko tämän ajan (joko tahallisesti tai tahattomasti) vääristelleet hiilaritietoisuuden ideaa. Ja viime aikoina kun heidänkin ohjeistukseensa on tullut hiilaritietoisempia painotuksia, on ollut ilmeisen tarkoituksenmukaistakin vaieta aiheesta koska eihän voida myöntää että ravitsemuksen toisinajattelussa olisi saattanut olla jotakin perääkin…
    Mutta näin kansankunnan terevyskaapin päällä istuvat ovat sahanneet omaa oksaansa ja jättäneet kentän vapaaksi terveyspopulismille, jota omaa agendaansa / taloudellista etuaan ajavat tahot laskelmoiden levittävät.
    THL:n viimeisin veto oli ilmeinen vedätys eläkkeelleejäävän elämänuran pelastamiseksi. Viisaampaa olisi ollut reagoida muutoksiin ja tuloksiin juuri sillä analyyttisellä tavalla, jolla Reijo asiaa käsittelit.
    Nyt THL mokasi tiedotuksessaan rankasti.

    1. Juuri näin. Konservatiivisuus ja jääräpäisyys ovat – valitettavaa kyllä – osa isojen instanssien olemusta. Aivan samoin kuin kärjistäminen ja suhteeton ekstrapolointi ovat osa netin keskustelupalstojen olemusta.

  4. Komppaan kolleegaa. Paitsi Atkins itse, jota yllättävän harvat ilmeisesti lopulta lukiva, jo tuolloin mm. rasvoista Tavi ja Salmenkaita edustivat monipuolista linjaa, tyydyttymättömiä unohatamatta. ”Pilaamattomia rasvoja monipuolisesti” oli slogan, joka ei sittempien vuosien tutkimuskertymässä ole vanhentunut vähääkään!

  5. Erilaisia tutkimuksia näköjään tehdään päämäärähakuisesti tai vähintäänkin tulkitaan niitä. Onko tehty tutkimuksia päinvastaisessa järjestyksessä, eli haastateltaisiin esim. sydänkohtauksen saaneita ihmisiä; elintavat (alkoholi, tupakka, stressi, liikunta, paino, sukuhistoria sekä luonnolisesti ruokavalio) Voisin kuvitella, että jo melko pienelläkin aineistolla saataisiin suuntaa-antavia yhteisiä tekijöitä listattua.

    1. Tällaisia tutkimuksia ovat poikkileikkaus- ja tapausverrokkitutkimukset. Niiden syy-seuraus-selitysarvo on kehno, joten siksi niitä ei juuri käytetä sydäntaudeissa, josta löytyy kovemman luokan tutkimusaineistoa.

  6. Mitä ovat ”kovemman luokan tutkimusaineistot”? Mielestäni Tonilla on pointti, sillä kyllä glukokortikoidit ovat varmasti huomattavasti merkittävämpiä tekijöitä kuin kokonais LDL (alatyypit oxLDL, agaLDL ja sdLDL unohtaen) sv-taudeissakin.

    Tutkimuksissa ei minun mielestäni ole oikeastaan yhdessäkään otettu huomioon epigeneettisiä tekijöitä ja stressiä. Silti ne ovat erittäin tärkeitä. Jos haluaa tajuta kommenttiani syvällisemmin, suosittelen tätä luentoa http://www.youtube.com/watch?v=NNnIGh9g6fA&feature=list_other&playnext=1&list=SP848F2368C90DDC3D

    P.S. mielenkiintoinen epigeneettinen löydös on Dutch Hunger Winter. Löytyy vaikkapa tästä http://www.news.leiden.edu/news/dutch-hunger-winter.html

    1. Jari, viittaan prospektiivisiin väestötutkimuksiin ja erityisesti satunnaistettuihin kliinisiin tutkimuksiin. Pohjaan tähän kuvaan.

      Esim. sydäntautien ja ravinnon väliset yhteydet tulkitaan lähinnä tässä kuvassa esitettyjen 1-3 aineistojen pohjalta. Siri-Tarinon meta-analyysi oli yhteenveto tason 2 tutkimuksista, Mozaffarianin ja Hooperin meta-analyysit tason 1 tutkimuksista ja sitä rataa. Sievenpiperin fruktoosimeta-analyysi tason 3 tutkimuksista. Tason 4-5 tutkimuksista ei edes juuri tehdä meta-analyysejä jos 1-3 tason tietoa on, koska ne ovat niin altiita virheille tai niiden sovellettavuus on ihmiseen heikkoa.

      Epigenetiikalla on varmasti vielä annettavaa. Otan kuitenkin varovasti asian suhteen.

      1. Ymmärrän pointtisi ja lähtökohdat. Tomin kommentti on silti erittäin hyvä ja huomionarvoinen.

        Sitten kun epigenetiikan osuus alkaa kiinnostaa, kannattaa tarkastella meneillään olevia kliinisiä trialeita http://clinicaltrials.gov/ct2/results?term=epigenetics+cardio+vascular

        ja epigenomiikkaa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/epigenomics?term=cardio%20vascular

        ja hyvä että otat varovasti. THL-ajatuksissa olen samaa mieltä kanssasi. Siellä kaivattaisiin johtamisoppia: jos haluaa voittaa vastarinnan, kannattaa aluksi antaa hieman periksi ja ohjailla myöhemmin oikeaan suuntaan. Täystyrmäys nostaa vain myrskyä.

        Joskus pohdin, onko THL käänteispsykologisesti niin fiksu laitos, että he tahallaan ärsyttävät karppaajia? Eli lopputuloksena on karppauksen lisääntyminen. Tosin tämä viimeinen uutisointihan peitti täydellisesti alleen THL:n perusoikeuteen liittyvän kysymyksen http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professorit-terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos-thl-rikkoo-perustuslakia ja jäin miettimään, onko Puska poliitikkona (ex. kansanedustajana) niin ovela, että ajoitti Finriski-tutkimuksen ulostulon samoihin aikoihin?

    2. ” Mielestäni Tonilla on pointti, sillä kyllä glukokortikoidit ovat varmasti huomattavasti merkittävämpiä tekijöitä kuin kokonais LDL (alatyypit oxLDL, agaLDL ja sdLDL unohtaen) sv-taudeissakin. ”

      Hmm? Jos kyse on siitä mistä esim. tässä artikkelissa

      http://bit.ly/Qs9Je3

      puhutaan, niin sitten tuo ”merkittävämpiä tekijöitä” olisi syytä täsmentää lisäämällä että kenelle. Tai epigeneettisistä tekijöistä puhuttaessa tuoda esiin se paljonpuhuttu konteksti/kokonaiskuva. Youtube-videoiden ja PubMed -hakulistan pohjalta tämä ei onnistu.

  7. Kirjoittelinkin jo tuonne osa 3:en kiinnostukseni LPS:stä. Nyt tuli mieleeni kysymys siitä, miten kermapaukku voi vaikuttaa jo tunnin kulutua LPS:n vuotamiseen paksusuolesta verenkiertoon. Kulkeeko kerman rasva heti imeytymisen jälkeen paksusuolen seinämään sieppaamaan LPS-molekyylejä? Siinä tapauksessa tapahtumalla voi olla jokin suurempi tarkoitus.
    Vapaa LPS on bakteerisolun ulkopuolella miselleinä, joissa lipidiosa on sisäänpäin kääntynyt ja polysakkaridiosa ulospäin.

    1. Käsittääkseni normitilanteessa LPS:n vuotaminen tai imeytyminen elimistön sisäpuolelle rasvojen mukana liittyy ruuansulatuksen prosessiin, jossa ravinnonrasvat ensin pilkotaan rasvahapoiksi ja sen jälkeen kootaan suolen pinnassa uudelleen kylomikroneihin. Tuossa yhteydessä endotoksiinia pääsee suolen pinnan läpi sisäpuolelle imunesteeseen.

Kommentointi on suljettu.