Välimeren ruokavalio vähensi aivo- ja sydänsairauksia, Predimed-tutkimus

Eilen New England Journal of Medicinetiedelehdessä ilmestyneiden sydänsairauksia koskevien Predimed-tulosten mukaan Välimeren ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonitautitapahtumia. Predimed-tutkimus on laajin Välimeren ruokavaliota koskeva satunnaistettu tutkimus, jossa vertailuruokavaliona oli vähemmän rasvaa sisältävä ruokavalio. Tutkimus tehtiin Espanjassa.

Menetelmät

Olen kuvannut tutkimuksen menetelmät tarkemmin aiemmassa kirjoituksessani Predimed-tutkimus tulee, oletko valmis. Tutkimukseen otettiin 7447 koehenkilöä, joilla oli suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Koehenkilöillä oli useita riskitekijäitä, mutta ei vielä sepelvaltimotautia. Useimmat käyttivät verenpainelääkkeitä, ja statiinien käyttökin oli tavallista (>50 % kaikissa ryhmissä). Tutkimus on siten primaaripreventiotutkimus, toisin kuin Lyon Diet Heart, joka oli sekundaaripreventiotutkimus. Koehenkilöt satunnaistettiin kolmeen ryhmään:

  1. Vuonna 2000 Amerikan sydänliiton (AHA) suosittelmaa ruokavaliota osittain mukailevalle ruokavaliolle (kontrolliryhmä). Tämän ryhmän jäsenet eivät saaneet mitään ruokia ilmaiseksi kotiin jaettuna.
  2. Välimerelliselle ruokavaliolle, jota ryyditettiin ilmaisella neitsytoliiviöljyn jakelulla. 1 litra oliiviöljyä/viikko koko perheeen käyttöön
  3. Välimerelliselle ruokavaliolle, jota ryyditettiin ilmaisella pähkinäsekoituksen jakelulla 30 grammaa/pv sekoitusta, jossa on 15 g saksanpähkinää, 7,5 g hasselpähkinää ja 7,5 g manteleita

Alkuperäisessä tutkimusprotokollssaa väitetään, että vertailuruokavalio (1) olisi AHA:n ruokavaliomalli. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa, jos katsotaan käytännön ohjeita, joita tutkittaville jaettiin. Esimerkiksi rasvaisen kalan käyttöä pyydettiin rajoittamaan vertailuruokavaliossa, eikä hiilihydraattien kuitupitoisuutta tähdennetty. Myös margariinien käyttöä pyydettiin rajoittamaan vertailuruokavaliossa. Kuvaleike tutkimuksesta  kertoo tilanteen tarkemmin. Ero voi selittyä sillä, että vielä 2003, jolloin tutkimus alkoi, AHA suositti vähärasvaista ruokavaliota, sen jälkeen suositus on kuitenkin muuttunut.

Kuvankaappaus 2013-2-26 kello 8.58.01

spanish sofrito

 

Tulokset

Yhdistetty sydän- ja verisuonitautisairastuvuus

Tutkimuksen ensijainen päätetapahtuma oli yhdistetty aivo-, sydäninfarktisairastuvuus sekä verisuonitautikuolleisuus. Se väheni monimuuttujamallin mukaan 28 % pähkinällä ja 30 % neitsytoliiviöljyllä ryyditetyssä Välimerenruokavaliossa  (p=0,03 ja p=0,01 vastaavasti). Alla kuvassa vastaavat luvut vakioimattomasta mallista.

Kuvankaappaus 2013-2-26 kello 8.19.26

Aivohalvaukset (strokes)

Aivohalvausten määrä väheni 46 % pähkinällä ja 33 % neitsytoliiviöljyllä ryyditetyssä Välimerenruokavaliossa  (p=0,006 ja p=0,04 vastaavasti). Tämä on ensimmäinen kerta, kun ruokavaliolla voidaan vähentää aivohalvausten määrää tilastollisesti merkitsevästi kliinisessä tutkimuksessa. Esimerkiksi rasvan vaihtokauppatutkimuksista tällaista näyttöä ei ole, tosin ei sitä mitattukaan 1960-luvulla noiden tutkimusten tekoaikaan.

Sydäninfarktit

Pelkkien sydäninfarktien määrässä ei tullut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välille, vaikka trendi näytti olevan suosiollinen molemmille Välimeren ruokavalioille.

Sydäntautikuolleisuus

Sydäntautikuolleisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välille, vaikka trendi oli suosiollinen oliiviöljyllä ryyditetylle Välimeren ruokavaliolle.

Kokonaiskuolleisuus

Kokonaiskuolleisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä, vaikka trendi oli suosiollinen Välimeren ruokavaliolle.

Oliiviöljy  pöydällä

Ruokavalioiden toteutuminen 

Kontrolliruokavaliolla olleista (ryhmä 1) 11 % lopetti tutkimuksen kesken. Välimeren ruokavaliolla olleista n. 5 %. Näin vähäinen tutkimuksen keskeyttäminen on aivan poikkeuksellista näin pitkässä ruokavaliotutkimuksessa. Välimeren ruokavalio toteutui hyvin. Asteikolla 0-14, Välimeren ruokavalioryhmät saivat ruokavalion toteutuvuudeksi keskimääräiseksi pistemäärän 11. Isoimmat erot (> 20 % ero ryhmien välillä) löytyivät seuraavista tekijöistä (taulukko 5, tutkimuksen liitemateriaali):

  • Pähkinöiden käytössä (vähiten kontrolliryhmässä)
  • Oliiviöljyn käytössä (vähiten kontrolliryhmässä)
  • Sofriton käytössä (vähiten kontrolliryhmässä)

 

Kuvankaappaus 2013-2-26 kello 11.13.32

 

Nuts

Energiaravintoaineiden saanti

Merkittävää on, että tyydyttyneen rasvan, merellisten omega-3 rasvahappojen tai kuidun saannissa ei ollut ryhmien välillä eroa. Merkittävää on myös se, että energiansaanti näytti vähenevän eniten vertailuruokavaliossa (-227 kcal vs baseline), kun taas Välimeren ruokavalioissa muutos oli vähäinen ( -47- -85 kcal vs baseline).

Kuvankaappaus 2013-2-26 kello 9.39.53

Pohdinta

Predimed-tutkimus on merkittävä useista eri syistä. Tutkimus alkoi vuonna 2003 ja saatiin päätökseen 2012.  Keskimääräinen potilaiden seuranta-aika oli 4,8 vuotta. Predimed on  osallistujamäärältään yli 10 kertaa suurempi kuin aiempi Välimeren ruokavaliota koskenut Lyon Diet Heart -tutkimus tai suomalainen Mielisairaalatutkimus. Se on myös yli 15-kertaa suurempi osallistujamäärältään kuin Oslo Diet Heart -tutkimus. Se kuuluu  tutkimusevidenssin hierarkiassa ylimpään kategoriaan, satunnaistettuihin sairastuvuus- ja kuolleisuustutkimuksiin. Toisin sanoen, tällaisiin tutkimuksiin kuuluu lääketieteen paradigman mukaan luottaa enemmän kuin riskitekijätutkimuksiin (verensokeri, kolesteroli, verenpaine), väestötutkimuksiin tai puhumattakaan paljon esille nousevista ekologisista korrelaatioista.

Tällaiset tutkimukset ovat harvinaista herkkua ravitsemustieteen saralla.

Predimed-tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempien väestötutkimuksien tuloksia, joiden mukaan Välimeren ruokavalio sydän-ja verisuonitautiterveyden kannalta erityisen terveellinen (Mente et al. 2009). Predimed-tutkimuksen toissijaisiin päätetapahtumiin kuuluu myös syöpä- ja muistihäiriöt. Ne todennäköisesti tullaan raportoimaan eri julkaisussa. Vuonna 2010 ilmestyneessä väestötutkimuksien meta-analyysissä Välimeren ruokavalio vähensi paitsi sydänsairauksien myös syövän ja muistihäiriöiden sekä Parkinsonin taudin riskiä (Sofi et al. 2010). Predimed-Reustutkimuksessa (osa tätä suurta Predimed-tutkimusta) Välimeren ruokavalio vähensi tyypin 2 diabeksen riskiä yli 50 %.

Tutkimuksen puutteita on mm. se, että kontrolliryhmälle ei jaettu ilmaiseksi mitään terveyttä edistäviä elintarvikkeita, toisin kuin Välimeren ruokavaliota noudattaneille. Puutteina voidaan pitää sitäkin, ettei kolesterolissa, painossa, verenpaineessa ja verensokerissa tapahtuneita muutoksia ole raportoitu. Toisaalta tyydyttyneen rasvan ja monotyydyttymättömien rasvahappojen saannissa ei ollut merkittävä eroa ryhmien välillä, joten kolesterolimuutokset ovat ainakin LDL:ssä epätodennäköisiä. Ehkä nekin säästetään myöhempään julkaisuun. Aiemmissa Predimed-tutkimuksen alkuvaihetta käsittävissä julkaisuissa on raportoitu, että Välimeren ruokavalio vähensi mm. hapettunutta LDL-kolesterolia ja matala-asteista tulehdusta (Estruch et al. 2007, Fito et al. 2007) ja kohensi endoteelitoimintaa.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Välimerellinen ruokavalio vähentää korkean riskin potilaiden sydän- ja verisuonitautisairastuvuutta, erityisesti aivohalvauksia.

Mikä sitten todella selittää erot, on vielä kysymysmerkki. Joka tapauksessa jo aiemmin on tiedetty, että punaista lihaa ja lihavalmisteita kannattaa vähentää ruokavaliossa ja lisätä kalan ja äyriäisten käyttöä. Aiempi todistusaineisto viittaa siihen, että nimenomaan neitsytoliiviöljy ja pähkinät ovat erityisen terveellisiä. Tässä tutkimuksessa espanjalaisen kastikkeen sofriton, eli sipulin, tomaatin ja oliiviöljyn sekoitus, sai myös paljon painoarvoa. Molemmat ryhmät saivat saman suosituksen käyttää hedelmiä ja kasviksia, joten se tuskin selittää eroa. Yksi tuloksiin vaikuttanut tekijä voi olla se, että tässä tutkimuksessa on vivutettu niitä ruokavaliotekijöitä jotka ovat kultuurisellisesti hyväksyttyjä, tavallisia ja terveellisiä Espanjassa.

Tutkimuksen perusteella ei voi mielestäni väittää, että nykyinen suositusten mukainen ruokavalio olisi huono tai edes huonompi. Tätä käsitystä puoltaa mms. se, että kontrolliryhmää  pyydettiin välttämään  kasviöljyjä (kuten rypsiöljyjä) tai margariineja. Myöskään kuidun saanti ei lisääntynyt vertailuryhmässä mikä viittaa siihen, että käytetyt viljat eivät olleet kuitupitoisia kontrolliryhmässä. Tutkimus kyllä osoittaa sen, että ruokavalion epätraditionaalisilla laatutekijöillä voi olla huomattava vaikutus terveyteen.

PS. Päivitän tätä kirjoitusta sitä mukaa, kun opin siitä lisää (esim. käytävän keskustelun pohjalta)

————————————————————————–

Jälkikirjoitus 5.3.2013

Yksi Predimed-tutkijoista professori Jordi Salas-Savadó vastasi englanniksi muutamiin hänelle esittämiini kysymyksiin täällä. Suomenkielisenä lyhennelmänä vastauksista toteaisin seuraavaa:

  • Salas-Savadón mukaan Välimeren ruokavalion keskeinen etu esimerkiksi vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna on ihmisten kyky sitoutua Välimerellisen ruokavalion noudattamiseen paremmin. Osa Välimeren ruokavalion hyvistä tuloksista selittyy tällä
  • Dean Ornishin liputtamaa hyvin vähärasvaista vegaaniruokavaliota Salas-Savadó ei pidä realistisena ruokavaliona suurimmalle osalle potilaista
  • Viljapohjaisten hiilihydraattien laatu on [Espanjassa] keskimääräisesti puhdistettua höttöhiilaria. Höttöhiilarin määrä lisääntyi jossain määrin kontrolliryhmässä ja palkokasvien myötä edullisten hiilihydraattien määrä lisääntyi Välimeren ryhmässä. Tämä voi selittää osaltaa ryhmien välisiä eroja
  • Koehenkilöt söivät keskimäärin noin viisi kasvis-hedelmäannosta päivässä, jo tutkimuksen alkaessa. [Suomessa suositus on juuri tuo viisi annosta päivässä ja siihen yltää Pohjoimaisen ministerineuvoston selvityksen mukaan alle 10 % väestöstä]

Lähde: 

Estruch J et al. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet. NEJM ebruary 25, 2013DOI: 10.1056/NEJMoa1200303

35 thoughts on “Välimeren ruokavalio vähensi aivo- ja sydänsairauksia, Predimed-tutkimus”

  1. ”Tutkimuksen perusteella ei voi mielestäni väittää, että nykyinen suositusten mukainen ruokavalio olisi huono tai edes huonompi.”

    Eipä niin.

    Näyttäisi (edelleen) siltä, että kunhan tietyt parametrit täytetään, niin paras vaihtoehto ruokavalioksi erinäisistä vaihtoehdoista on se jotka pystyy noudattamaan parhaiten.

    Spekuloida voi myös sillä, että millainen rooli oli sillä että koeryhmät saivat elintarvikkeita vs. kontrolliryhmä ei mitään. Ja sillä missä kohtaa tämä näkyy eniten (keskeyttäminen? ruokavalion noudattaminen).

    En taida olla ainoa jonka mielestä tulokset olivat VM:n kannalta pienoinen pettymys.

  2. Ensi fiilikseni olivat ja ovat edelleen, että tulokset ovat varsin hyvät Välimeren ruokavalion näkökulmasta.

    Perustelen tätä sillä, että kontrolliryhmässä yli 60 % henkilöistä söi kertomansa mukaan kasviksia ja hedelmiä vähintään viisi annosta päivässä. Kontrolleista myös 66 % söi kalaa vähintään kolme kertaa viikossa. Punaisen lihan ja prosessoidun käytössä ei ollut mitään eroa. Kuten aiemmassa kirjoituksessa ”raportoin” suomalaisista vain 9 % syö kasviksia ja hedelmiä tuon viisi annosta päivässä ja kalaa vain 34 % kaksi kertaa viikossa (tai useamman). Lisäksi kontrollien oliivöljyn käyttö oli yleistä.

    Toisin sanoen, vastassa oli melkoisen terveellistä ruokavaliota noudattava väestö. Tämä on pääsyyy miksi tulos on melkoisen hyvä.

    Tässäkin tutkimuksessa kävi kuten Look Ahead’ssa ja DPS-tutkimuksessa. Kontrolliryhmä sairasti selvästi vähemmän kuin mitä voimalaskelmissa aiempien tietojen perusteella oli oletettu. Lisäksi täytyy muistaa, että tämä on primaaripreventiotutkimus, jolloin tapahtumia ilmaantuu selvästi vähemmän kuin sekundaaripreventiotutkimuksessa (kuten Lyon Diet Heartissa).

  3. Alkuperäisessä tutkimusprotokollassa väitetään, että vertailuruokavalio (1) olisi AHA:n ruokavaliomalli. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa, jos katsotaan käytännön ohjeita, joita tutkittaville jaettiin.
    ………………………………………………………………….
    Minua taas ihmetyttää ”muka espanjalaismallinen” Välimerendieetti? Siihen kuuluu mielestäni olennaisena osana ilmakuivattu Serrano kinkku, josta ei syödessä poisteta näkyvää rasvaa? Monien espanjalaisten tutkimuksien mukaan ilmakuivattu kinkku on erittäin sydänystävällinen tuote!
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoristokinkku

    Ja täysrasvaiset manchegojuustot? http://fi.wikipedia.org/wiki/Manchego

    1. No, joidenkin muiden espanjalaisten ruokien ”puuttumista” voisi ihan yhtä lailla ruveta ihmettelemään. Serrano on prosessoitua lihaa ja sitä kuuluu Välimeren traditionaalisten ruokavalioperiaatteiden mukaan vähentää samalla kun kalan, äyriäisten, pähkinöiden ja palkokasvien osuutta proteiinin lähteinä lisätään. Näin juuri tehtiin Predimed’ssä.

      Tässä diasarjassa käsittelen Serranon tyyppisten lihavalmisteiden terveydelle epäedullisia vaikutuksia.

      1. Tallaisten tutkimusten perusongelmat ovat:

        1) Ei tehda eroa tuoreen lihan ja lihavalmisteiden valilla (joskus tehdaan)
        2) Ei eroteta vapaasti laiduntavia (enemman omega-3, CLA, K2 jne.) viljalla sisaruokituista elaimista (enemman omega-6 + antibiootit, hormonit…). Patee seka lihaan etta maitotuotteisiin kuten myos kananmuniin.
        3) Ei tarkastella ateriakokonaisuuksia. Esim. liha ilman vihanneksia huono, liha vihannesten kera hyva (pH-tasapaino, rasvojen ja kolesterolin hapettumisen estyminen)

      2. Tuore punainen liha lisää useiden sairauksien riskiä, mm. diabeteksen, suolistosyövän ja aivoinfarktin. Siten se on riskejä lisäävää toisin kuin kala, vaalea liha, pähkinät ja maitotaloustuotteet. Punaisen lihan ja prosessoidun lihan terveyserot tunnetaan monelta osin useiden meta-analyysien perusteella, niitä voi lukea esim. täältä.

        On hyvin mahdollista, että eri lihalaatujen erioista tullaan vielä raportoimaan erikseen. Niin ja tosiaan, tässä tutkimuksessahan molempia ryhmiä pyydettiin välttämään punaisen lihan ja prosessoidun lihan käyttöä. Siten ryhmien välillä ei ollut eroa punaisen lihan ja prosessoidun lihan käytössä. Tältä osin tutkimusprotokolla poikkeaa Suomen vuonna 2005 julkaistuista (vielä hetken voimassa olevasta) suosituksesta, jossa punaisen lihan käyttöä ei varsinaisesti ole pyritty vähentämään (huomio on ollut vähärasvaisen lihan valinnassa).

        Kaikkea ei voida yhdessä tutkimuksessa tutkia, eikä varsinkaan raportoida yhdessä julkaisussa. Mutta Peter-NZ, tunnen sinut kommentoijana, joka katsoo asioita monelta kantilta. Näitkö tässä jotain hyvää?

        Tässä muuten Harvardin terveysblogista heidän kommenttinsa tutkimuksesta.

      3. No ei tuossa mitaan suuria yllatyksia ollut ja vertailuruokavaliokin oli melko hyva. Kokemukseni (vuosi opiskelijana Espanjan Atlantin rannikolla) perusteella espanjalaiset syovat paljon punaista lihaa con patatas fritas, valkoista leipaa jne. jopa enemman kuin suomalaiset.

        En edellenkaan usko em. kriteerit tayttavan, optimaalisen punaisen lihan haitallisuuteen kohtuudella nautittuna ja oikeassa kontekstissaan, vaikkakin esim. rasvainen kala on toki parempaa. Mutta turha siita on inttaa asianmukaisten tutkimusten (laatu & aterakokonaisuus) puutteessa. Sellaisia innolla odottelen.

    2. Walma: ”Minua taas ihmetyttää ’muka espanjalaismallinen’ Välimerendieetti? Siihen kuuluu mielestäni olennaisena osana ilmakuivattu Serrano kinkku, josta ei syödessä poisteta näkyvää rasvaa?”

      Huomaa, että kyseessä on Välimeren ruokavalio tutkimuskontekstissa. Ruokavaliomalli, jota käytetään tutkimuksissa Välimeren ruokavalion nimellä, ei välttämättä vastaa todellista, nykyistä Välimeren maissa yleisesti ottaen noudatettavaa ruokavaliota.

      Onko muuten Reijo tai joku muu tutustunut Välimeren maiden ravitsemussuosituksiin – pyritäänkö niissä yleensä jäljittelemään tutkimuksissa käytettävää mallia VM-ruokavaliosta? Kyseisen ruokavaliomallin suositteleminen olisi ainakin tutkimusnäytön perusteella hyvin perusteltua.

  4. Tämä tutkimus ei tosiaan suositellut kummallekaan ryhmälle punaista lihaa, joten sen takia ei ehkä paras tutkimus
    siihen vertailuun, eikä tarvitse ollakaan.

    Mikähän on se yleisin syy, jonka ajatellaan tekevän punaisesta lihasta epäterveellisen ?
    Liittyköhän se jotenkin siihen, että liiallisella lihan syönnillä voidaan saada liikaa Arakidonihappoa?
    Eikös liika Arakidonihappo ole ainakin yhdistetty joihinkin syöpiin ?
    Onko tietoa millainen vaikutus esimerkiksi tuolla vapaasti laiduntamisella on Arakidonihapon osuuteen ?
    Ilmeisesti ainakin riistaelämimet sisältävät vähemmän tuota AA:ta.
    Linolihapostakin muodostuu kehossa kait AA:ta, mutta en tiedä voiko sitä sieltä kautta saada ylimäärin.

    1. ”Mikähän on se yleisin syy, jonka ajatellaan tekevän punaisesta lihasta epäterveellisen ?”

      Tuolta Reijon Slidesharesta noita potentiaalisia ongelmakohtia löytyy. Arakidonihapon liikasaanti tuskin on se päällimmäisen huoli, aika pirun paljon saa lihaa siihen vedellä.

    2. Reijohan niita luetteli koko joukon hiljattain, mutta kuten sanoin, ne ovat kontekstiriippuvaisia. Esim.

      Hemi-rauta (pro-oksidantti liikaa saatuna)/”vastalaake” runsas antioksidanttien saanti vihanneksista ym.

      Lipopolysakkaridit (aiheuttavat tulehdusta, vuotavat suolesta). Vastalaakkeet: liukoinen kuitu, prebiootit, sipuli, valkosipuli, appelsiini, liikunta (vahentavat LPS: maaraa)

      Arakidonihappo (AA, tarpeellinen omega-6, mutta sydamelle haitallinen liikaa saatuna suhteessa omega-3:en). Vastalaakkeet: vapaasti laiduntavien elainten liha ja kananmunat (enemman Omega-3 ja CLA, vahemman AA kuin viljalla ruokitut), omega-3 kalasta

      Itse olen tyytyvainen hsCRP-arvooni (0,7 mg/l) joka olisi korkempi jos inflammaatio olisi ongelma. Syon paljon ”optimaalista” lihaa ja kananmunia kuten myos kalaa.

  5. Reijo jos koostat lisää juttua sokereista /fruktoosista ota tämäkin ”syynin alle” ?

    ”The Relationship of Sugar to Population-Level Diabetes Prevalence: An Econometric Analysis of Repeated Cross-Sectional Data”

    http://tinyurl.com/brzucyo

    1. Minäkin tviittasin tästä muutama päivä sitten. Otan sen mukaan ja myös Yudkinin vanhan sokeri-sepelvaltimotauti-korrelaation. Olen valmistellut kirjoitusta diabeteksesta ja ruokavaliosta.

  6. Punaisen lihan teoria ihmetyttää myös.

    Valkoiseen lihaan erona on siis myoglobiinin sisältämän hemiraudan määrä. Monityydyttymättömien rasvojen erot mitättömät naudan ja kanan välillä, kuten on niiden koko rasvaprofiilikin. Hemirautaa naudassa on noin kolminkertainen määrä kanaan verrattuna ja noin viisinkertainen määrä kalaan verrattuna.

    Kalassa monityydyttymättömät mukana, mutta siinä luomulihojen erot sitten ovatkin. Mikä ominaisuus tässä tekee punaisen lihan jotenkin epäterveelliseksi?

    1. Happamassa alle 5.6 PH:ssa raa’an lihan myoglobiini ja kypsän lihan metmyoglobiini hajoaa ja syntyy vapaita hydroksyyliradikaaleja. Elimistössä hydroksyyliradikaali vahingoittaa niin rasvahappojen, proteiinien kuin nukleiinihappojenkin(mutaatio) rakennetta. Hydroksyyliradikaalit ovat kaikkein haitallisimpia elimistössä muodostuvia vapaita radikaaleja.

  7. En edellenkaan usko em. kriteerit tayttavan, optimaalisen punaisen lihan haitallisuuteen… [lainaus lyhennetty]
    ………………………………………………………..
    Naulan kantaan!
    Kuten kirjoitin yllä näistä ”muka-Välimeren-dieetti”-kokeiluista. Edustavatko ne todellakaan totuutta? Ei ainakaan tämän tutkimuksen valossa:

    Results

    No association was found between higher levels of consumption of cured ham (>4 servings/week) and the incidence of cardiovascular disease (RR=1.02; [95%CI]: 0.44–2.39), in analyses adjusted for age, sex, total energy intake and mediterranean dietary pattern, compared to the consumption of less than one serving a week.
    http://www.elsevier.es/en/abstract/revistas/medicina-clinica-2/cured-ham-and-incidence-of-cardiovascular-events-13142606-originales-2009

    Ilmakuivattu ”jamón curado”-kinkku on perinneruokaa parhaimmillaan, josta kaikki espanjalaiset uneksivat ulkomailla ollessa kuten jotkut suomalaiset ruisleivästä. Kumpi mahtaa olla terveellisempää?

    1. ”Kuten kirjoitin yllä näistä ”muka-Välimeren-dieetti”-kokeiluista. Edustavatko ne todellakaan totuutta? Ei ainakaan tämän tutkimuksen valossa:”

      Kys. tutkimushan ei omaa mitään relevanssia sen kannalta että kuuluuko ilmakuivattu kinkku olennaisena osana Välimeren dieettiin vaiko ei.

      Itse tutkimuksen perusteella ei voida myöskään todeta sen olevan terveysruokaa: se kun ei parantanut mitään osa-aluetta (sv-terveys, verenpaine, paino), oli lähinnä neutraali. Annoskoko oli 50 g per, joten enimmillään kinkkua tuli siis > 200g per viikko. Eipä tämä nyt vielä kovin radikaalia ole.

      Pohtia voi myös kohortin luonteen roolia asiassa: korkeakoulutetut kun tuppaavat syömään paremmin/terveellisemmin, joten erottelua

      1. Jep, sydanneutraali hyva proteiinin ja rasvan lahde nautittavaksi haitallisen hiilarimommon sijaan. Itsekin kaipailen kunnon jamon serranoa – nitriittikypsennetyt bulkkikinkut saavat jaada tiskille.

  8. Muutama sananen oliiviöljystä ja pähkinöistä:

    Eräässä sanomalehdessä käsiteltiin äskettäin Tom Muellerin kirjaa ”Extra Virginity – The Sublime and Scandalous World of Olive Oil”. Lehden mukaan Mueller esittää kirjassaan seuraavia väitteitä:

    – Samalla kun oliiviöljyn kulutus on kasvanut koko maailmassa ja myynnistä on tullut valtava bisnes, myös väärennökset ovat yleistyneet.
    – Meille myydään jotakin muuta kuin mitä etiketissä tai tuoteselosteessa lukee tai annetaan ymmärtää; supermarketeista yhä useammin löytyvä ja yhä halvempi ”extra virgin” -öljy sisältääkin usein jotain muutakin kuin oliivista puristettua öljyä (tai ainakaan öljy ei ole ”extra virgin” -laatua).
    – Varsinkin Espanjan Andalusia on suuri oliiviöljyn tuottaja, mutta valtaosa maailmalla myytävästä öljystä kuitenkin pullotetaan Italiassa ja markkinoidaan ja myydään italialaisena öljynä.
    – Italiassa oliiviöljyä väärennetään järjestelmällisesti ja suurimittaisesti sekoittaen oliiviöljyyn halvempia kasviöljyjä, kuten auringonkukka-, rypsi- tai soijaöljyä.

    Aika kovia väitteitä. Täytyypä joskus lukaista tuo Muellerin kirja ja olla myöskin tarkkana, jos haluaa ostaa laadukasta oliiviöljyä.

    Oliiviöljyn käyttö paistamisessa näyttää muuten jakavan mielipiteet, tässä esim. yksi näkemys: http://www.youtube.com/watch?v=3epcS4KFYLo.

    Pähkinöiden osalta olisi kiintoisaa nähdä sellainen tutkimus, jossa on tarkasteltu hyllyiän vaikutusta pähkinöiden rasvan laatuun, eli miten pitkään erilaiset pähkinät säilyvät pusseissaan kauppojen hyllyillä ennen kuin rasvat alkavat pilaantumaan. Minun käsitykseni mukaan rasvat säilyvät hyvänä kokonaisissa pähkinöissä paremmin kuin pullotetuissa pähkinäöljyissä (sama pätee toki myös siemeniin ja siemenöljyihin). Kuriositeettina mainittakoon, että ainakin Etelä-Suomessa muuten kasvaa hasselpähkinää villinä luonnossa – Sami Tallberg on kirjoittanut villipähkinöistä kirjansa ”Villiyrttikeittokirja” uusimmassa, viime vuonna ilmestyneessä versiossaan.

    1. Micce ja muut, oliiviöljyn laatupetkutukset saattavat olla todellinen ongelma ja tätä olisi kyllä hyvä tutkia EU:ssakin. Ihmeen hiljaista on ollut, ja ajatellen mitä hevosen lihan kanssa on käynyt -ei kovin kaukaa haettua.

      Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa asiasta on puhuttu enemmän, kuten esim. Peter-NZ on tässä blogissa aiemmin kommentoinut.

      Tässä mielestäni yleensä asiallisesti ja myös kriittisesti asioita pohdiskelevan ravitsemusterapeutti Andy Bellattin blogi aiheesta, joka on mielestäni lukemisen arvoinen.

    2. Nuo oliivioljyjutut ovat todellisuutta. Suurin osa italialaisesta on lisaksi peraisin Espanjasta ja vain pullotettu Espanjassa.

      Jos asuu sellaisessa maassa jossa oliivioljya tuotetaan, kannattanee suosia oman maan antimia. Laadun merkkeja ovat tumma pullo ja pullotus- ja viimeinen kayttopaiva etiketissa. Kyse on tuoretuotteesta jonka happi vahitellen pilaa joten pitkat kuljetukset ja varastointiajat ovat haitaksi. En tieda, mita Suomessa on saatavana.

      Muita hyvia (tuoreena) mufa-oljyja ovat avokado- ja makademiaoljyt – jalkimmainen on lisaksi erittain stabiilia.

  9. Kurisioteettina itämeren ruokavaliosta 1900-luvun alusta Seiskarissa asuneen kuusihenkisen perheen talvivarastot joitten lisäksi on syöty runsaasti suolasilakkaa ja hylkeen lihaa.
    -lanttuja 100kg
    -kaalia 100kg
    -ruisjauhoja 50kg
    -riisryynejä 50kg
    -mannaryyniä 25kg
    -ohraryynejä 5kg
    -hirsryynejä 25kg
    -tattariryynejä 50kg
    -kauraryynejä 50kg
    -hienoa sokeria 50kg
    -palasokeria 5kg
    -margariiniä 5kg
    -sipulia 30kg
    -sianporsas
    (Lähre isbn 978-951-9387-65-9)
    Miten pärjäis vertailussa välimeren kanssa?

  10. Mistäs muualta tuota arakidonihappoa ravinnosta saa? Onko rypsiöljy yksi lähteistä? Ja missä kaikessa rypsiä on ja käytetään? Muuallakin kuin levitteissä? Eikös nyt syötetä possujakin rypsillä ja taidetaan sitä r-öljyä lisätä monen moisiin rehuihin muillekin?? Mulla ei tästä ole parempaa tietoa, olisiko Reijolla?

    1. Arakidonin hapon lähteitä ovat lihat ja kananmunat. Suomessa ei tietääkseni ole arakidonihapon saantia seurattu. Tässä kuvassa tietoa vuodelta 2009 USA:N NHANES-tutkimuksesta.

  11. Kuten kirjoitin yllä näistä ”muka-Välimeren-dieetti”-kokeiluista. Edustavatko ne todellakaan totuutta?
    ……………………………………………………………………….
    Tällaista kritiikkia Ruotsista: Tutkija Ann Fernholm kyseenalaistaa PREDIMED-tutkijoiden tutkimusetiikan!
    ….man använder samma knep som inom marknadsföringsvärlden. Forskare överdriver resultaten och redovisar sällan alternativa tolkningar. Mycket går ut på att sälja in sina egna idéer….
    He mainostavat, että Välimerendieetti vähentää sydänkuolemia, mutta jättävät mainitsematta, että se lisää muita kuolemia….siis lopputulos plus miinus nolla!
    http://ettsotareblod.se/forskare-overdriver-effekt-av-medelhavskost/
    .

    1. Fernholm näyttää vetäneen alkuperäisen viestinsä pois havaittuaan sen sisältäneen virheitä.

      Hyvä homma että hän toteaa rehellisesti tehneensä virheen.

  12. Oliskos niin, että söi niin tai näin, niin loppupeleissä kuolo korjaa, eli plus miinus nolla?? Mielestäni ehkä olisi tärkeämpää nauttia elämästä, vaikka sitten jonkun näkökulmasta epäterveesti kuin että elämä menee ohi ns.sivu suun, kuin vaan tuijottaa sitä että eläisi (mahdollisesti) mahdollisimman pitkään, elämän laatu saattanee kärsiä, jos vain tuijottaa terveysmarkkereita, eikä kerkiä nauttimaan tai oppimaan matkan varrella sitä mitä piti.. Kukaan kun ei kuitenkaan taida tietää vielä omaa viimeistä hetkeään..oli se sitten tänään tai vaikka vasta 70 vuoden päästä, hyvä kuntoisena tai sairaana. Kumpikin yksilö saattaa loppupeleissä elellä ”laatuaikaa” vaikka toinen näkisikin tilanteen jotenkin päinvastaisena.

    1. Näinpä juuri. Elämästä nauttiminen on vähintään yhtä tärkeätä kuin kuolon lykkääminen. Elämästä nauttiminenkin tosin onnistuu paremmin jos ei huonolla ruokavaliolla itseään lamauta ja kiusaa alituiseen, eikä tieten tahtoen itselleen raihnoja sillä hanki. Niitä voi sattua matkalle, vaikka kuinka yrittää ruokavaliolla ja muilla keinoilla vältellä.

  13. Mun on vähän vaikea ymmärtää monissa ravitsemusblogeissa/FB:ssä toistuvaa kaavaa, jossa johonkin ruokaan tai ruokavalioon ihastuneet yrittävät väkisin vääntää siitä terveellistä, tavoitteena kai todistaa olevansa oikeassa että tämä on parasta ja kaikkien tulisi seurata minua ja syödä juuri tätä. Kai sitä voi ihan julistamattakin syödä jos kerran tykkää.

    Ruokavalioista mun maallikkoteoria on, että melkein kaikki ovat terveellisiä (pois lukien mielestäni karppaus ilman kasviksia). Välimerismi, veganismi, raakaravinto, virallisten suositusten mukainen, kasviksia sisältävä karppaus ja muut joista tiedän edes pinnallisesti jotain – kaikista puuttuvat pikaruoka, valmisruoka, sokeri/suola-rasvamässyt, limpparit, ryyppääminen… pelkästään sillä, että edes vähentää näitä vain satunnaiseen käyttöön pääsee mun mielestä terveellisen kirjoihin elävässä elämässä… puhumattakaan että kävelisi edes puoli tuntia päivässä ja lopettaisi tupakoinnin.

    Se, mikä grammamäärä mitäkin pienentää minkäkin taudin riskiä montako prosenttia milläkin aikavälillä, on tietysti akateemisesti kiehtovaa tutkimusta, jota pitää sillä tasolla tehdä, mutta käytännön tasolla se on hifistelyä. Hifistely on tietysti ok ja se kuuluu enempi vähempi kaikkiin harrastuksiin. Jotkut harrastavat postimerkkeilyä, jotkut omaa ruokavaliotaan, eikä siinäkään olisi mitään pahaa ellei siihen liittyisi muista harrastuksista poiketen tätä paasaus/käännytys/dissaus-meininkiä, joka ruoka-asioissa pullahtaa esiin… ruoka kai tulee vaan niin lähelle ihmistä.

    1. Siinä tuli melkoisen hyvät neuvot, joita noudattamalla monien sairastaminen vähenisi.

      Tätä oman ruokavalion kaikkein terveellisimmäksi väkisin vääntämistä on onneksi todellisuudessa paljon vähemmän mitä näiden nettikeskustelujen kautta voisi päätellä. Täällä kiihkeimmät ja äärilaidalla seisovat saavat kohtuuttoman äänenpainon verrattuna suureen massaan joka vetäytyy sivumpaan kun kiivastelu alkaa. Omien asiakaskohtaamisten ja luentojen perusteella sanoisin, että 80-90 % suomalaisista suhtautuu aika lailla järkevästi ruuan terveellisyyteen, heistä suuri osa juuri kuten sinä.

      Täällä blogimaailmassa sen sijaan pörrää ihmisiä, jotka pyrkivät väkisin tunkemaan joka paikkaan oman mielipiteensä ilman että olisi halua lainkaan kuunnella mitä toisilla on sanottavana. Ei ole tavatonta, että nämä henkilöt vaihtavat nimimerkkiä, sähköpostiosoitetta, ”sukupuolta” jne. päästääkseen eetteriin esim. blogin roskapostisuodattimen läpi. Näiden tyyppien poiskalastelu on välillä aika turhauttavaa, mutta toisaalta sitä miettii että kai pientä piikittelyäkin on hyvä jossain määrin sallia. Tuleepahan läpinäkyväksi tämä kitka joidenkin ihmisten välillä ravintoasioissa. Osa netin kiivastelusta johtaa perimmältään jälkensä aivan muuhun kuin ravintoon; joskus saattaa olla kyse on omasta sisäisestä myllerryksestä joka puretaan ruokavaliokiivailun kautta.

      Suuri juttu tässä on se, että keskustelun ja ravintoasioiden huomion määrä osoitaa miten ravitsemuksesta on tullut tärkeää ihmisille. Aika harvassa on enää ne, jotka eivät lainkaan välitä mitä syövät ja miettivät ruuan vaan tankkaamisena.

    1. Tuota viimeisen lauseen johtopäätöstä en allekirjoita, mutta totta on, että tutkimuksen ensimmäisen puolikkaan aikaan vähärasvaista ruokavaliota käyttäneet saivat selvästi vähemmän ohjausta. Linkittämässäsi Wholehealthsource -blogissa kommentoin tuota väitettä laajemmin.

  14. Sveitsin suunnalta:

    ”A sausage a day is too many”

    ”Anyone who eats over 40 grams a day of sausage products or other kinds of processed meat is asking for trouble: the risk of mortality increases by 18 percent for every 50 grams of processed meat per day. This is the result of a study conducted with around 450,000 participants by the Institute of Social and Preventive Medicine at the University of Zurich in collaboration with research colleagues from all over Europe.”

    http://www.idw-online.de/pages/de/news522496

Kommentointi on suljettu.