Kolesterolia vähentävä ruokavalio Käypä Hoito-suosituksen 2013 mukaan

Dyslipidemioiden eli veren rasva-aineenvaihduntahäiriöiden Käypä Hoito -suositus on päivittynyt. Edellinen versio suosituksesta julkaistiin vuonna 2009.

Liekkö tutkimukset statiinien haittavaikutuksista vai suomalaisten voin syönnin lisäys vaikuttaneet, mutta nyt suosituksen laatijat painottavat ravinnon merktiystä selvästi enemmän kuin ennen. Ravintotekijöiden vaikutukset  kolesteroliin ovat olleet tiedossa jo kauan, mutta ilmeisesti vasta nyt aika on kypsä heittämään hyvästit asenteelle ”ei ne potilaat kuitenkaan mitään ruokavaliomuutoksia tee”.  Uudessa suosituksessa annetaankin käytännön läheiset ohjeet kolesterolin alentamiseksi.

LDL-kolesterolin alentaminen

Paras tulos LDL-kolesterolin alentamisessa saavutetaan kun mahdollisimman moni alla esitetyistä ehdotuksista toteutuu. Tavoitteena on, että tyydyttyneen rasvan saanti olisi  < 10 E % mutta optimaalinen taso olisi < 7 E %. Seuraavia toimenpiteitä suositetaan.

Vähemmän kovaa rasvaa 

maito ja juusto2
Maito, piimä, viili ja jukurtti: ≤ 1 % rasvaa. Juustot ≤ 17 % rasvaa.

 

VoiVoi
Vältä voita ja voi-kasviöljyseoksia [Ingmariini, Oivariini, Keijuriini jne. minun tekemä selvennös]
Kuvankaappaus 2013-4-10 kello 14.53.19
Rasvaisen lihan sijaan vähärasvainen liha, esimerkiksi paistit, fileet ja muut ruhonosat, joista on poistettu näkyvä rasva

 

pronutritionist_3_42
Rasvaisten leikkeleiden sijaan vähärasvaiset leikkeleet, esimerkiksi keittokinkku, uunikinkku ja kalkkunaleike (rasvaa enintään 4 %)

 

Chicken and Vegetable Soup
Vähärasvaiset tai rasvattomat ruoanvalmistusmenetelmät, esimerkiksi keittäminen, hauduttaminen uunissa tai liedellä tai öljyn tai pehmeän margariinin käyttö ruoanvalmistuksessa voin ja voita sisältävien rasvaseosten sijaan.

 

Enemmän pehmeää rasvaa

 

Canola oil
Leipäviipaleelle n. teelusikka margariinia (60-70 % rasvaa)

 

Öljy
Öljyä tai öljypohjaista salaatinkastiketta 1/2–1 rkl/ salaattiannos

 

Lohta ja salkopapuja
Kalaa 2–3 kertaa viikossa valmistettuna rasvattomin ruoanvalmistusmenetelmin tai pehmeää rasvaa käyttämällä

 

Kuvankaappaus 2013-4-10 kello 10.25.13
Tarvittaessa kasviöljy, juokseva margariini (”pullomargariini”) tai pehmeä leipärasva ruoanvalmistuksessa JA
kasviöljy, juokseva margariini tai pehmeä leipärasva leivonnassa

 

pähkinät lusikassa
Maustamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä noin 2 rkl/vrk

Enemmän kuitua

 

f
6–9 leipäviipaletta vastaava määrä täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita. 1 dl täysjyväpastaa tai -riisiä vastaa yhtä leipäviipaletta ja lautasellinen täysjyväpuuroa kahta leipäviipaletta

 

Colorful fresh group of vegetables and fruits
Runsas määrä (vähintään noin 500 g) kasviksia, marjoja ja hedelmiä

 

Vähemmän ravinnon kolesterolia

Suosituksen mukaan suurin suositettava ravinnon kolesterolin määrä on 300 mg/vrk.

Kananmunat
Kananmunia on suositeltavaa nauttia enintään kaksi viikossa (ottamalla myös huomioon ruoissa ja leivonnaisissa mukana oleva kananmuna)

Katkaravuilla sanotaan olevan myönteinen vaikutus lipideihin huolimatta kolesterolista, ja niitä ei siten tarvitse rajoittaa. Lisäksi todetaan, että pannukahvi ja muu suodattamaton kahvi (espresso, capuccino jne.) kohottavat veren kolesterolia merkittävästi.

Kasvistanolin ja -sterolin käyttö

Kuvankaappaus 2013-4-10 kello 14.25.21
1,5-3 g kasvistanolia tai -sterolia. 1,5 g:n annoksen saa esimerkiksi noin 25 g:sta (viidestä teelusikallisesta) margariinia ja 2 g:n annoksen yhdestä pullollisesta jukurttijuomaa. [Becel proactiv, Benecol tai Keiju Alentaja, minun tekemä selvennös]

Huom! Sekä kuntosali- että kestävyysliikunta vähentää LDL-kolesterolia

HDL-kolesterolin kohottaminen

Alhainen HDL-kolesteroli on ateroskleroosin riskitekijä.  HDL on yksi muuttuja myös ns. Finriski-laskurissa, jota suosituksen mukaan pitää käyttää potilaan kokonaisvaaran arvioinnissa.  Toisaalta HDL on ”mutkikas kysymys”. Joka tapauksessa HDL-kolesterolia voi lisätä:

  • laihduttaminen (jos on ylipainoinen)
  • alkoholi 1-2 annosta/pv (korkeintaan)
  • liikunta (erit. kestävyysurheilu)
  • kertatyydyttymätön rasva

Kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuuden kasvattaminen saattaa seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden pienenemisen ohella hieman suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta” [Kommentti: Tällä  tarkoitettaneen oliiviöljyn, rypsiöljyn ja pähkinöiden runsaampaa käyttöä joko hiilihydraatin tai tyydyttyneen rasvan sijaan. Asia ei kuitenkaan käy mistään tarkasti ottaen selville]

Triglyseridien alentaminen

Veren rasvapitoisuuden eli triglyseridien vähentämisessä suosituksen mukaan keskeistä on:

  • ylipainoisilla laihduttaminen
  • pehmeän tyydyttymättömän rasvan osuuden lisääminen
  • kalan käytön lisääminen
  • alkoholin käytön vähentäminen
  • ruokavalion kuitupitoisuuden lisääminen
  • sokerin ja sokeripitoisten tuotteiden käytön vähentäminen

Lisäksi todetaan, että kalaöljyä suositetaan lisättäväksi vain harkitusti.

”Kalaöljyjen lääkkeenomaista käyttöä (2–4 g/vrk) suositellaan ainoastaan yhtenä vaihtoehtona vaikean hypertriglyseridemian hoidossa, ensisijaisesti erikoissairaanhoidossa aloitettuna.”

Ja

” Cochrane-katsauksen  mukaan n-3-rasvahapposuplementaatio pienentää diabeetikoilla seerumin triglyseridipitoisuutta keskimäärin 0,45 mmol/l, mutta suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta 0,11 mmol/l. Kalaöljyjvalmisteita ei tule käyttää hyperkolesterolemiassa, koska ne eivät vaikuta kokonaiskolesterolipitoisuuteen ja saattavat suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta”

Ravitsemusneuvonnan vastuu ja toteutus

Suosituksessa kehotetaan potilaskeskeisen työotteen käyttämistä elämäntapaneuvonnassa ja pyydetään välttämään ”määräämistä”.  Potilaalle esitellään sopivat hoitomahdollisuudet (taulukko 2 suosituksessa) ja neuvotellaan yhdessä, mitkä vaihtoehdot ovat hänen tapauskessaan mahdollisia ja sopivia. Keskustelussa korostetaan, että päävastuu  elämäntapamuutoksista on potilaalla itsellään.

Ravitsemusterapeutin merkitystä ohjaustyössä korostetaan.

”Ohjauksesta vastaavan tulisi olla ravitsemusterapeutti tai asiaan erittäin perusteellisesti koulutuksella perehdytetty hoitaja, jotta ravitsemushoidon tavoitteiden mukaisen ruokavalion noudattaminen onnistuisi hyvin ja ravitsemushoidon teho olisi paras mahdollinen.”

Kommentti

Epäilemättä tällä suunnitelmalla useiden ihmisten veren LDL-kolesterolipitoisuus vähenee merkittävästi. Jotkin esitetyt suositukset eivät olen täysin linjassa viimeaikaisten meta-analyysien kanssa. Yksi tällainen esimerkki on kananmunan käytön rajoittaminen kahteen per viikko (vrt. meta-analyysi, jonka mukaan 7 munaa viikossa on neutraali sepelvaltimotaudin kannalta). Toki täytyy muistaa, että suosituksen päätarkoitus on keskittyä veren LDL-kolesterolia alentaviin vaikutuksiin.

Kasvikset, marjat ja hedelmät jäävät suosituksessa rasva- ja leipävalintojen jalkoihin. Soijan ja palkokasvien esiin nostamisessa olisi myös järkeä sydänsairauksien sekä kolesterolin näkökulmasta. Jotenkin tuntuu hiukan siltä, että suosituksen tekijät eivät ymmärrä kasvisruokatrendin tarjoamaa mahdollisuutta myös kolesterolin alentamisessa. Leikeleiden, makkaroiden ja punaisen lihan määrää ei suositeta vähennettäväksi missään kohtaa. Suomalainen kuluttaa n. 1,1 kiloa punaista ja prosessoitua lihaa viikossa, ja vain n. 400 g valkoista lihaa ja n. 300 g kalaa. Järkevä määrä olisi puoli kiloa punaista lihaa viikossa eikä lainkaan prosessoitua lihaa. Proteiinia saa ihan helposti ja riittävästi kalasta, äyriäisistä, kanasta, kalkkunasta, maitotaloustuotteita, pähkinöistä ja palkokasveista.

Suosituksessa ei oteta kantaa siihen, mitä kasviöljyä pitää suosia. Ainoa toteamus taitaa olla ”Jos rasvan määrä ruokavaliossa on suositusten mukainen, seerumin lipidipitoisuuksien kannalta ei ole käytännössä merkitystä, onko pehmeä rasva kerta- vai monityydyttymätöntä.” Tämä on yllättävää, mutta samalla hyvin muotoiltu. Neitsyt oliiviöljyn tutkimusnäyttö on sangen vakuuttava huolimatta siitä, ettei se sisällä merkittäviä määriä välttämättömiä rasvahappoja linoli- ja alfalinoleenihappoa kuten rypsiöljy.

Suosittaisin kaikille dyslipidemiasta kärsiville vielä myös lisättyä liukenevaa kuitua. Tällaista suositusta en havainnut. Kaikki eivät toki onnistu sisällyttämään sitä ruokavalioonsa, mutta useilta se onnistuu helposti. Esimerkiksi:

  • 1-3 rkl/pv pellavansiemenrouhetta tai,
  • Psyllium-kuitua tai,
  • Kauralesettä puuron, jogurtiin, viiliin, mehukeittoon tai ruuanvalmistukseen

Lähde

Dyslipidemiat. Käypä hoito 8.4.2013. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

46 thoughts on “Kolesterolia vähentävä ruokavalio Käypä Hoito-suosituksen 2013 mukaan”

  1. ”suosituksen päätarkoitus on keskittyä veren LDL-kolesterolia alentaviin vaikutuksiin”

    Tässä mennään metsään. Terveys on paljon muutakin kuin LDL-kolesterolin kokonaismäärä. Samalla suosituksen ruokavalio-ohjeet jäävät tehottomiksi ja hankalasti noudatettaviksi. Sama kuvio toistuu vuodesta toiseen.

    1. Terveys on muutakin, kyllä. Mutta LDL-kolesterolin alentaminen todennäköisesti parantaa sydänsairauden ennustetta, eikä ole haitaksi muutoin terveydelle. Miten Jari olisi nähnyt järkeväksi lähestyä kohonneen kolesterolin hoitoa suosituksessa? Mikä olisi ikäänkuin parempi ja todistetusti toimiva malli?

      Suositus antaa kyllä toisaalta vapaat kädet esimerkiksi hiilihydraattipitoisuuden varioimiseen ”Energiaravintoaineiden osuus ruokavaliossa voi vaihdella, kunhan rasvan, hiilihydraattien ja proteiinien laatuun kiinnitetään huomiota suosimalla pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, kuitupitoisia hiilihydraattilähteitä ja kasvikunnan proteiinilähteitä ”.

      Minusta tässä suosituksessa on yksi iso ”metatason” ongelma, vaikka esitetyt suositukset pääsääntöisesti ovat järkeviä. Tämä kääntää huomion liikaa taas rasvan laatuun ja viljan kuituun. Olisi aika suosittaa punaisen lihan ja prosessoidun lihan vähentämistä sekä lisätä radikaalisti perässä laahaavaa kasvisten syöntiä Suomessa. Mutta näiden asioiden edistäminen ei ole ihan linjassa pelkkään kolesteroliin tuijottamisen kanssa (ei ole massiivista LDL-vaikutusta).

      1. Olin saanut eräästä referaatista sellaisen mielikuvan, että suosituksen julkistamistilaisuudessa Ursula Schwab promotoi nimenomaan vähärasvaista ruokavaliota. Tunnustan, että itse suositusta en ole vielä lukenut. Jos Schwab edusti pelkästään henkilökohtaisia näkemyksiään ja itse suositus on avarakatseisempi, niin hyvä niin.

        Kysymyksessä on erikoinen lähtökohta, sillä LDL:n alentaminen suosituksen mukaisella ruokavaliolla on ollut tutkimuksissa varsin tehotonta päätetapahtumiin. Kaikilta ratkaisuehdotuksilta pitäisi vaatia saman tasoista näyttöä.

        Itse lähtisin ratkaisussa hiilarien vähentämisestä ja rasvan lisäämisestä yksilölliselle tasolle. Tämä vaihtokauppa parantaa tutkitusti kolesteroliarvojen kokonaispakettia enemmän kuin parin energiaprosentin SAFA-viilaus, jota lääkäriyhdistys mahdollisesti yrittää ajaa. Sitähän ei ravitsemusasiantuntija saisi ääneen sanoa. Maitorasvaa ja lihan rasvaa ei tarvitsisi heittää roskiin, vaan niitä voisi käyttää esim. oliiviöljyn, rasvaisen kalan ja pähkinöiden rinnalla. Ruokavalinnat itselle sopivien hiilari- ja rasvamäärien puitteissa voisi tehdä Predimed-Lyon-Oslo-linjalla.

        Kunnon näyttö puuttuu – kaikilta esitetyiltä vaihtoehdoilta.

    2. Samaa mieltä, keskittyisin enemmän triglyseridien laskuun(6-9 palaa leipää nostaa varmasti) sekä HDL/LDL suhteen parantamiseen. Huonoa tossa suosituksissa on se, että jos siinä lasketaan LDL:ää, tiputetaan samalla HDL:ää näillä suosituksilla. En painottaisi ainoastaan LDL:ää.
      http://www.pronutritionist.net/wp-content/uploads/2012/02/ESC-dyslipidemia-2011-nutrition-and-exercise.png

      Huvittavaa toi kananmunien (ja ravinnon kolesterolin) demonisointi edelleen.

  2. Margariini herättää taas kuumia tunteita. En lähde mukaan margariinin tai teollisten kasviöljyjen mustamaalaamiseen mielikuvien, mutujuttujen, urbaanilegendojen jne. pohjalta. Tällä kertaa voitte jättää suosiolla sellaiset kommentit kirjoittamatta.

    Jos on kliinisiä tutkimuksia, joiden perusteella nykyisten margariinien voidaan esittää olevan epäedullisia terveydelle, ja erityisesti kolesteroliaineenvaihdunnalle, niitä mielellään kävisin kommenteissa läpi.

    Jos jotakin kiinnostaa kirjoittaa minulle erikseen margariinista jonkinlainen villi ja pahin mahdollinen skenaario vieraskirjoituksena, niin laittakaa ehdotusta/ideaa tulemaan. Lupaan ainakin harkita asiaa. Höpöhöpöä en toki julkaise.

  3. Aika erikoista, että Käypä hoito -suosituksessa tai sen lähdekirjallisuudessa ei ollut mainttu Toronton yliopiston tri David Jenkinsin Portfolio-ruokavalio-interventioita. Niissä kuitenkin kolesterolia on alennettu tietääkseni enemmän kuin missään muissa tutkimuksissa. Asettaa kyseenalaiseksi Käypä hoito -suosituksen laatijoiden asiantuntemuksen.

    1. Mutta onko Portfolion tueksi muuta kuin tätä riskimarkkerinäyttöä? Tietääkseni ei. Entä miten runsaasti sitä(kään) sitten on?

      1. Muistaakseni on kolme tutkimusta. Kolesterolin lisäksi Portfolio-ruokavalio on alentanut hyvin CRP:tä. Jos Käypä hoito -artikkelissa aiheena on nimenomaan kolesterolin alentaminen, pitäisi tietysti tukeutua tutkimuksiin, joissa on saatu parhaita tuloksia.

        En itse ole kovin innostunut kolesterolin alentamisesta pääasiallisena keinona sydäntapahtumia. Välimeren ruokavaliota ja kalaöljyjä koskevat prospektiiviset tutkimukset ja interventiot osoittavat, että sydäntapauksia ja kuolleisuutta voidaan vähentää tehokkkaasti kolesterolista riippumattakin.

      2. Niin, eikä kolesterolin alentaminen pellkällä rasvamuutoksella ole pomminvarmasti johtanut myönteiseen lopputulokseen.

        Portfolio-tutkimuksia taitaa olla 5,joista neljä on esitelty tässä katsauksessa sekä tämä RCT (2011)

    2. Minusta portfolio-ruokavalio kuuluisi myös olla mukana. Samalla erittäin vähäisellä tyydyttyneen rasvan saantitasolla (alle 5 E % SAFA:aa) se tuottaa kirkkaasti paremman LDL-vaikutuksen kuin perinteinen suositettu kolesterolia alentava ruokavalio. Ero on suuri n. -10 % vs -30 %. Tämä on yksi syy miksi kasvikunnan proteiinin lähteitä ja yleensä kasviksia kuuluisi korostaa vielä enemmän.

  4. Vaihtoesteröityjen kasvirasvojen eli margariinien varaukseton suosittelu hämmästyttää. Vaihtoesteröinnin vaikutus juoksevien rasvojen laatuun on vielä näkemättä. Juhana kirjoitti tästä: Margariinien ”pehmeät” rasvat eivät ole kylmäpuristettujen kasviöljyjen veroisia.

    Toinen hämmästyttävä seikka on yhtä vankka luottamus kasvisteroliin, vaikka se on herättänyt epäilyksiä esim. Saksassa (Controversial role of plant sterol esters in the management of hypercholesterolaemia).

    Kolmas hämmästyttävä seikka on beetaglukaanin sivuuttaminen LDL:n alentajana; beetaglukaanilla rikastettu kauraleipä on saanut EFSAn hyväksymisen terveysväittämilleen. Maallikkojärjellä ajateltuna beetaglukaanin vaikutusmekanismi tuntuu turvalliselta verrattuna kasvisterolin vaikutusmekanismiin.

    1. Juhanan linkittämä supplementtina ilmestynyt yhteenveto koskee erittäin korkeita (=teoreettisia) vaihtoesteröityjen rasvahappojen pitoisuuksia. Niihin ei päästä tavanomaisella margariinin käytöllä. Siellä ei ole yhtään satunnaistettua kliinistä tutkimusta, jossa nykyaikainen vaihtoesteröity kaupallinen margariini olisi hävinnyt voille, oliiviöljylle tai rypsiöljylle. Tässä esimerkki siitä, miten tavanomainen kaupallinen margariini pärjää =hyvin (mukana mm. voi). Tässä toinen esimerkki, josta pitää lukea placeboryhmän tulokset lipidien osalta taulukosta 2 (nykyaikainen vaihtesteröity margariini oli plasebona).

      Yksi ongelma on, että kliinisesti relevanteilla ja käytännöllisillä annoksilla uusia margariineja ja kasviöljyjä ei ole tietääkseni suoraan verrattu. Lähes kaikki uudemmat vertailut koskevat näitä kasvisteroli-/stanolimargariineja, joissa pohjana on tämä sama uusi vaihtoesteröity rasvapohja. Ja niissä stanoli/steroli-margariinit pärjäävät hyvin.

      Toki itse olen sitä mieltä, että (kylmäpuristetut) öljyt ja pähkinät ovat terveellisimmät mahdolliset vaihtoehdot. Uskon myös, että erittäin korkeilla vaihtoesteröityjen rasvahappojen pitoisuuksilla on esim. HDL-kolesteroliin epäedullisia vaikutuksia. Mutta en usko, että käytössä olevissa margariineissa on likimainkaan haitalliseksi osoittautuvia pitoisuuksia vaihtoesteröityjä rasvahappoja. Sen todistaa esimerkiksi nuo kaksi linkittämääni kliinistä tutkimusta.

      1. Reijo, kommenttisi kuulostaa sitlä kuin ajattelisit vaihtoesteröidyillä rasvoilla olevan kynnysvaikutuksen eli että ne yhtäkkiä muuttuisivat haitallisiksi vatsa sitten kun saanti on suurta. Itse en näe syytä olettaa tuollaista.

        Anna-Liisan linkittämää blogikirjoitusta kirjoittaessani päällimmäisen oli juuri ajatus, että vaihtoesteröidyt margariinit eivät ole juoksevien kasviöljyjen veroisia. Margariinien suoranaiseen demonisointiin ei ole syytä, mutta mielestäni on riittävästi syitä epäillä, että ne eivät vedä vertoja juokseville, kylmäpuristetuille kasviöljyille. Miksi tämän sanomista vältetään virallisissa suosituksissa?

      2. Tavallaan noin juuri ajattelen kynnysvaikutuksesta, ja olen ymmärtänyt että sinäkin ajattelet joidenkin muiden ravintotekijöiden suhteen. Esimerkiksi fruktoosi on pieninä annoksina oikeassa matriksissa (hedelmässä, marjassa) ihan turha huoli. Margariinissa edulliset rasvahapot peittävät alleen mahdolliset pienet vaihtoesteröiden haitalliset vaikutukset. Eli vähäiset vaihtoesteröinnin vaikutukset eivät ole mielestäni huolen aihe.

        Jottei tulisi väärin ymmärryksiä niin korostan edelleenkin, että kasviöljyt varsinkin kylmäpuristettuina ovat erityisen edullisia.

        Suosituksessa ei missään mainita (ellen ole nyt sokea) kylmäpuristettujen öljyjen etuja. Ehkä kyse on siitä että niiden etu koskee lähinnä LDL:n oksidoitumista ja aterian jälkeistä oksidatiivista stressiä. Näitä asioita ei suositus ei kata lainkaan.

    2. βeetaglukaani alentaa veren LDL-kolesteroliarvoja muodostamalla suolistossa veden kanssa geelin. Geeli sitoo itseensä sappihappoja ja estää kolesterolin takaisinimeytymisen ohutsuolen loppuosassa ja näin vie niitä pois elimistöstä. Sappihappojen yksi rakennusaine on kolesteroli. Maksa käyttää elimistössä jo olevaa kolesterolia uusien sappihappojen tekemiseen poistuneiden tilalle. Näin veren kolesterolipitoisuus alenee.

      Tämä ei ratkaise sitä mikä nostaa LDL arvoja.

  5. Mukava nähdä pähkinät ja mantelit listalla.

    ”Author’s Conclusions:

    There is consistent evidence, especially from epidemiologic studies, that nuts have a strong protective effect against CHD morbidity, and mortality in different population groups.

    Clinical studies have reported total and low-density lipoprotein cholesterol-lowering effects of health-healthy diets that contain various nuts or legume peanuts.

    Evidence from a growing database of clinical studies with nuts indicates that part of the cardioprotective effect is due to their favorable effects on plasma lipids and lipoproteins due to the fatty acid composition of the diet when nuts replace dietary SFA and/or carbohydrate.

    It is appropriate to recommend inclusion of nuts in a healthy diet that meets energy needs to reduce CHD and there s a need to provide dietary guidance necessary for the public to understand how to plan heart healthy diets that include nuts.”

    http://tinyurl.com/cz2x689

  6. Jari,

    ”Tunnustan, että itse suositusta en ole vielä lukenut. Jos Schwab edusti pelkästään henkilökohtaisia näkemyksiään ja itse suositus on avarakatseisempi, niin hyvä niin.
    Kysymyksessä on erikoinen lähtökohta, sillä LDL:n alentaminen suosituksen mukaisella ruokavaliolla on ollut tutkimuksissa varsin tehotonta päätetapahtumiin.”

    Tässä uudessa suosituksessa todetaan, että erityisesti vähärasvainen (alle 25% kok.E:stä) ruokavalio ei ole tavoiteltava, sillä (suora lainaus tekstistä) ”pehmeän rasvan saanti jää usein liian pieneksi ja lipidivaikutukset ovat epäedulliset”.

    ”Itse lähtisin ratkaisussa hiilarien vähentämisestä ja rasvan lisäämisestä yksilölliselle tasolle …
    Kunnon näyttö puuttuu – kaikilta esitetyiltä vaihtoehdoilta.”

    Miksi suosittelisit vaihtoehtoa jolta puuttuu kunnon näyttö? 🙂

    Toisekseen, esim. VM:n sekä mallin ”prudent” (eli käytännössä DASH) suhteen sitä kunnon näyttöä nähdäkseni on. Ellei sinulla sitten ole jonkinlaisia muita kriteereitä kuin vaikkapa Mente et alin esittämät?

    1. Mie: ”Miksi suosittelisit vaihtoehtoa jolta puuttuu kunnon näyttö?”

      Koska tehotonta vaihtoehtoa on tutkittu eniten, muita vähemmän. Tutkijoiden vika siis. 🙂

      ”Toisekseen, esim. VM:n sekä mallin ”prudent” (eli käytännössä DASH) suhteen sitä kunnon näyttöä nähdäkseni on.”

      Me taidetaan nyt tarkoittaa aika lailla samaa asiaa. Itse käytin siitä nimitystä Predimed-Lyon-Oslo-linja.

  7. Kävisiköhän kattava ohje ”koosta suurin osa ruokavalion massasta kasviksista, marjoista ja hedelmistä, valitse makroravinteiden lähteet valtaosin kuitupitoisista vaihtoehdoista ja poikkea jälkimmäisestä enimmäkseen (missä määrissä?) kalan/merenelävien ja kp-öljyjen muodossa?”

    1. Siinä on hyvä peruslinja. En näe kylläkään erityistä syytä karsia maitotaloustuotteita tai valkoista lihaa.

      1. Juuri siksi sanavalinnat ”enimmäkseen” ja suluissa kysymys ”missä määrissä?”. Kun kuitenkin nuo mainitsevani vaikuttavat olevan ne yleisimmin sallitut/suositellut tinkimiset kuitupitoisuudesta.

        Vissiin joku sinua tiukempi saattaisi ajaa noita kuitupitoisia valintoja niin tiukasti, ettei huoli maitotaloustuotteita tai valkoista lihaa ”viemään tilaa” niiltä. Mutta varmaan jonkun joustoskaalan voisi määritellä.

      2. Tuo 2 viikkoa sitten bloggauttamani kreikkalainen ruokavaliopyramidi määrittele minusta aika hyvin useimmat asiat. On tosin vähän liian tiukka tuon punaisen lihan suhteen (vain kerran viikossa).

  8. ”Reijo, kommenttisi kuulostaa sitlä kuin ajattelisit vaihtoesteröidyillä rasvoilla olevan kynnysvaikutuksen eli että ne yhtäkkiä muuttuisivat haitallisiksi vatsa sitten kun saanti on suurta. Itse en näe syytä olettaa tuollaista.”

    No onko syytä olettaa päinvastaista Tuossa katsauksessa todetaan, että kielteisiä vaikutuksia näyttäisi alkavan ilmaantua kun määrä on 7-8% E. Ja toisessa sivullesi linkittämässäsi tutkimuksessa (ei siis katsaus) saanti oli 12,5% E. Onko mitään näyttöä ongelmista tätä vähäisemmillä määrillä?

    1. Mie, ajatteletko samalla transrasvoista? Jos niiden haitat on osoitettu niiden saannin ylittäessä sanokaamme 2 E%, olisiko niitä terveellistä syödä 1 E%? Ei minun logiikallani.

  9. 6-9 leipäpalaa kuulostaa kyllä pikkasen yliampuvalta :), eikö sitä vois vaikka vähän korvata kasviksilla.

    Kun tehdään hoitosuosituksia pelkkiin markkereihin niin saattaa tulla juuri tällaisia outoja linjavetoja kuten esim. max 2 munaa viikossa. Pikkasen kokonaisvaltaisempaa otetta toivoisi!

    Toki voidaan kinata, että kyse on vain dyslipidemian hoidosta, mutta eikö joka tapauksessa ole tärkempää keskittyä juuri niihin ei toivottuihin päätetapahtumiin ??

    Tässä valossa kun tarkastelee asioita, ei välttämättä olekaan niin selvää, että voidaan tehdä tiukka jako, että kaikki tyydyttyneen rasvan lähteet alas. On kuitenkin olemassa näyttöä, että tyydyttyneen rasvan lähteellä on merkitystä(esim. maitotuotteet vs tyyddytynyt rasva lihasta).

    Liian matala kolesterolikaan ei ole välttämättä se tie onneen. Alle 4.5mmol kolesteroli tasot liittyy lisääntyneeseen aivoverenvuodon riskiin(http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9851379).

    Suomessa toki suhteessa paljon harvinaisempi tapahtuma, mutta on voidaan olettaa, että jos kolesterolitasoja ajetaan todella alas tulevat myös aivoverenvuodot kasvamaan.

  10. Paleolla osalla porukasta kolesterolitaso pomppaa pilviin. Usein se johtuu tiettyjen mineraalien puuttesta, kun ravinto on ”liian hyvaa”:

    – Jodi. Jodia vahan maaperassa eika piilojodia suolasta tai prosessoiduista ruoista. Kilpirauhashormonin tuotanto karsii ja rauhasen vajaatoiminta alentaa LDL-reseptorien aktiivisuutta. Myos runsas tiettyjen vihannesten (”goitrogenic”) kulutus pahentaa tilannetta kilpirauhasen osalta.

    – Seleeni. Vahan maaperassa eika lannoitteen kautta lisattya seleenia saa. Vahentaa LDL-reseptorien aktiivisuutta.

    – Kupari. Kofaktori useissa redox-reaktioissa, puute aiheuttaa dyslipidemiaa.

    Myos hyvin alhainen glukoosin saanti saattaa nostaa kolesterolia kilpirauhasen vajaatoiminnan kautta. Kaikkiin naihin on helppo puuttua, jos niita osaa epailla.

    Nopea painonpudotus (sein Paleolla) saattaa myos nakya tilapaisina korkeina veren lipidipitoisuuksina.

  11. @Someone,

    Aasiassa on tavattu käänteinen assosiaatio alhaisten kolesterolitasojen ja aivoverenvuoden välillä. Linkkaamassasi meta-analyysissa mukana n. 130 000 henkilö. Etelä-Koreasta tuli vast’ikään kohortti, joka melkein kuusi kertaa suurempi. Alhainen kolesteroli assosioitui aivoverenvuotoon ainoastaaan niillä, joilla samalla korkea verenpaine. Tämä riskiprofiili (alhainen kolesteroli – korkea verenpaine) puolestaan assosioitui edelleen alkoholismiin. Kuten uusissa käypä-hoito suosituksissa todetaan alkoholisteilla on usein matala LDL -kolesteroli. Kyseisessä kontekstissa se ei välttämättä ole ”tie onneen”.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1488755/

    Luonnossa vapaana liikkuvilla nisäkkäillä on kok. kolesteroli käytännössä aina alle 3,8mmol/l.

  12. Tääsä joku jo viittasikin makeisiin/jälkiruokiin niitä ei yleensä käsitellä näissä keskuteluissa, hieman kuin lakastaisiin osaa käytännon ruokavaliosta maton alle?

    Olisko järkevämpi ottaa nämä jälkiruoka valinnat/”suositukset” myos huomioon tarkasteluissa ja suositella makean nälkään esim tummaa suklaata hasslpähkinoillä? Erilaisia marja/hedelmävirityksiä jne?

    Reijo voisi tehdä jopa oman jutun jäkiruoka/”makea” aiheen tiimoilta.

    Joku kulinaristi sanoi että ruoka ilman jälkiruokaa on kuin yksisilmäinen morsian;-)

  13. Margariineista ja muista levitteistä tuli mieleen maapähkinävoi. Eikö makettamaton maapähkinävoi ole parempi vaihtoehto kuin perinteiset levitteet?

  14. Eivät vaan osaa päästää irti vanhasta kaavasta. Tyydyttynyttä rasvaa ei enää nykytietämyksen valossa tarvitse pelätä. Tällä kaverilla on hyvä blogi, koska kaikkiin väittämiin on aina linkki tieteellisiin artikkeleihin:
    http://authoritynutrition.com/7-reasons-why-butter-is-good-for-you/

    Itse ainakin pidän ohjenuorana LUONNOLLISTA ruokavaliota, johon kuuluu sekä voi, oliiviöljy että täysrasvaiset juustot. Ei voi olla kovin luonnollista juustoa, jos normaalista n. 30% rasvamäärästä pudotetaan 13-20% pois. Sehän pitää sitten korvata jollain muulla keinotekoisemmalla. Samalla menetetään K2-vitamiini, jolla on vaikutuksensa kalkkiaineenvaihdunnassa ja verisuonten terveydessä. Lisäksi tyydyttyneillä rasvoilla on vaikutuksensa kylläisyyden tunteeseen ja sitä kautta painonhallintaan. Viljat ja hiilarit minimiin – 2 (pientä) leipäpalaa päivässä ja kaikki rasvaiset tuotteet luonnollisia. Triglyt ja HDL on tärkeimmät mittarit. LDL:n huonot osat korreloi aika hyvin triglyihin. Eikä LDL:n hyvistä osista ole haittaa.

    1. ”Itse ainakin pidän ohjenuorana LUONNOLLISTA ruokavaliota, johon kuuluu sekä voi, oliiviöljy että täysrasvaiset juustot.”

      Eipä tuo ”appeal to nature” virhepäätelmä mihinkään muutu isoja kirjaimia käyttämällä. Sokerikin on täysin luonnollinen tuote, joten logiikkaasi noudattaen sitäkin pitäisi suosia.

      Mitä ne muuten ovat ne LDL:n ”hyvät” ja ”huonot” osat?

  15. Toivottavasti tulee jatkossa myos ihmisillä tehtyja trialeita.

    “We have evidence from the laboratory that a substance in egg white — it’s a peptide, one of the building blocks of proteins — reduces blood pressure about as much as a low dose of Captopril, a high-blood-pressure drug.”

    ”Yu and colleagues, who are with Clemson University, used a peptide called RVPSL. Scientists previously discovered that the substance, like the family of medications that includes Captopril, Vasotec and Monopril, was an angiotensin-converting-enzyme (ACE) inhibitor. It has a powerful ability to inhibit or block the action of ACE, a substance produced in the body that raises blood pressure.”

    http://tinyurl.com/blbjb7v

  16. Juhana:

    ”Jos Käypä hoito -artikkelissa aiheena on nimenomaan kolesterolin alentaminen, pitäisi tietysti tukeutua tutkimuksiin, joissa on saatu parhaita tuloksia.”

    Parhaita tuloksia myös sitoutumisen kannalta? Huomioiden koeryhmien koon ja trialin keston?

    ”En itse ole kovin innostunut kolesterolin alentamisesta pääasiallisena keinona sydäntapahtumia. Välimeren ruokavaliota ja kalaöljyjä koskevat prospektiiviset tutkimukset ja interventiot osoittavat, että sydäntapauksia ja kuolleisuutta voidaan vähentää tehokkkaasti kolesterolista riippumattakin.”

    Sinulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi. Tässä yhteydessä puhutaan kuitenkin dyslipidemioista, joten huomautus ei ole ihan parhaalla mahdollisella paikalla, eikö totta? 🙂

    ”Mie, ajatteletko samalla transrasvoista? Jos niiden haitat on osoitettu niiden saannin ylittäessä sanokaamme 2 E%, olisiko niitä terveellistä syödä 1 E%? Ei minun logiikallani.”

    Yhteismitaton vertaus. Onko transrasvoilla terveyttä edistäviä vaikutuksia? Ei. Onko tyydyttymättömillä rasvoilla (joita margariinit sisältävät) terveyttä edistäviä vaikutuksia? On.

    Mainittakoon, että Reijon tavoin katson että on mielekkäämpää ottaa ne tyydyttymättömät rasvat etupäässä muualta kuin margariineista.

  17. Ari

    Myös 7-päivää lehdessä on hyviä terveyteen liittyviä tiedejulkaisuja.

  18. Pidän pientä taukoa blogin pitämisestä ja moderoinnista. Siksi kommentointi on muutaman päivän pois. Palataan jossain vaiheessa ensi viikolla.

  19. Kompastuin tällaiseen, voiko Reijo ja muut ”tutkimusanalyytikot” kommentoida, Omega kolmonen näyttää tässä mielenkiintoiselta/tehokkaimmalta…

    ”Effect of different antilipidemic agents and diets on mortality: a systematic review.”

    ”CONCLUSIONS:
    Statins and n-3 fatty acids are the most favorable lipid-lowering interventions with reduced risks of overall and cardiac mortality. Any potential reduction in cardiac mortality from fibrates is offset by an increased risk of death from noncardiovascular causes.”

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15824290

    1. Tuon meta-analyysin (2005) jälkeen on ilmestynyt useita omega-3 rasvahapoilla ilmestyneitä RCT-tutkimuksia, joissa tulos on ollut neutraali. Useimmat uudet meta-analyysit ovat päätyneet siihen tulokseen, ettei kalaöljystä ole juuri apua. Linkittämäsi meta-analyysin tulokset ovat käsittääkseni eniten riippuvaisia JELIS ja GISSI-tutkimuksien tuloksista. Muita selkeästi positiivisia tutkimuksia ei käsittääkseni ole, mutta en ole aivan varma, koska linkittämäsi meta-analyysin sisältämiin tutkimuksiin ei pääse käsiksi koska liitemateriaalin linkki ei toimi. Siten en pysty erittelemään mitä tutkimuksia tämä meta-analyysi ”on syönyt”.

      1. OK, kiitos yrityksestä.

        Iso setti tutkimuksia: ”A total of 97 studies met eligibility criteria, with 137,140 individuals in intervention and 138,976 individuals in control groups. ”

        Mikä on sinun ”educated quess” miksi tulokset heittelevät näin paljon eri koosteiden välillä?

  20. Selvennän vielä hieman kysymääni; miksi erikseen valituilla 97. tutkimuksella koostettuna ei olisi todistusvoimaa. Miksi tutkia ko. tavalla jos niiden tuloksia ei voi käyttää ”todisteina”?

    1. Tässä muutamia ajatuksiani, joita voi toki kyseenalaistaa 🙂

      1) Tämä linkittämäsi meta-analyysi ei käsittääkseni sisällä yhtään tutkimusta jossa olisi suoraan verrattu omega-3 rasvahappoja vs statiinit. Jotta voisi varmasti sanoa onko omega-3 rasvahapot paremmat pitäisi tutkia rintarinnan (head to head) samassa satunnaistetussa tutkimuksessa. Tässä verrattiin poolattuja omega-3 vs lume -tuloksia tyyliin statiini vs lume -tuloksiin ryhmätasolla.

      2) Tässä meta-analyysissä kutakin hoitoa (esim. omega-3 rasvahappoja) kohden kaikkien tutkimuksien tulokset ”poolattiin” eli nivottiin yhteen yksilötasolla. Tämän vuoksi mukaan otettuja tutkimuksia ei edes esitetä tyypillisessä metaregressiotaulussa, jossa kunkin tutkimuksen osatulos näkyy ”pallukkana”. Osatutkimuksia ei valitettavasti pääse tarkastelemaan edes liitemateriaalista, koska linkit materiaaleihin ovat rikki. En tiedä siten, että mitkä omega-3 rasvahappotutkimukset on valittu mukaan (onko siellä esim. pelkkiä ALA-tutkimuksia on kysymysmerkki).

      3) On aika tavanomaista, että täpärässä tilanteessa meta-analyyseissä saadaan hieman erilaisia tuloksia sen mukaan miten tutkimukset ryhmitellään ja mitä valitaan meta-analyysiin mukaan. Tämähän on tuttua esim. Ramsdenin, Hooperin ja Mozaffarian rasvanvaihtokauppatutkimuksien meta-analyyseistä. Kyseessä olevan tutkimuksen jälkeen on ilmestynyt uusia omega-3 tutkimuksia, jotka eivät ole voineet osoittaa selvää hyötyä.

      4) Tässä meta-analyysissä mitattiin kokonaiskuolleisuutta ja sydänkuolleisuutta mutta ei-kuolemaan johtavia sydäntapahtumia ei analysoitu. Kokonaiskuolleisuus on harvemmin omega-3 rasvahappotutkimuksia koskeva päätetapahtuma, yleensä seurataan ymmärtääkseni primaaripäätetapahtumana joko sydäntapahtumia ja sydänkuolleisuutta tai komposiittipäätetapahtumaa.

      Mutta sinänsä tämä on kyllä mielenkiintoinen tapa esittää tietoa.

      JELIS ja GISSI on käsittääkseni ainoat kalaöljyllä tehdyt satunnaistetut tutkimukset, joissa sepelvaltimotautia tai sydänkuolleisuutta on voitu vähentää vs lume. Yhtään satunnaistettua omega-3 vs statiinitutkimusta kuolleisuus- ja sairastuvuuspäätetapahtumin ei käsittääkseni ole tehty. Enkä usko että tuleekaan koska siihen ei ole sen paremmain statiinien kuin kalaöljyn markkinoijillakaan intressiä.

      1. Kiitos.

        ”Tutkimusnäyttö” on hyvin lavea käsite. Olisiko tilausta tiukemmille säännöksille siitä mitä/miten tutkimuksia ja niiden tuloksia saa / voi käyttää virallisesti ”todisteina”? Toki ongelmaksi muodostuisi myös se että jos ja kun tutkimukset tiukkenisi vaatimusten suhteen se tarkoittaisi isompia rahallisia panostuksia ja sitäkautta ”eri toimijat” olisi eriarvoisessa asemassa tutkimusten suorittamisen suhteen.

  21. Tässä taas tutkimus , joka osoittaa , että diabeetikoille VHH on hyödyllisempi kuin virallinen ravitsemussuositus , eli vähärasvainen , hiilihydraattipitoinen.

    http://bit.ly/14SUBA9

  22. Minkälaisen reaktion tämä Lancetissa julkaistu saa aikaan ”sekalaisessa seurakunnassa” ? 😉

    ”Atherosclerosis across 4000 years of human history: the Horus study of four ancient populations.”

    ”INTERPRETATION:
    Atherosclerosis was common in four preindustrial populations including preagricultural hunter-gatherers. Although commonly assumed to be a modern disease, the presence of atherosclerosis in premodern human beings raises the possibility of a more basic predisposition to the disease.”

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23489753

  23. Tulin lukeneeksi tämän blogimerkinnön uudestaan, ja haluan nyt vielä uudestaan ja painokkaammin ihmetellä sitä, että käypähoito suosittelee kasvistanolia ja -sterolia mutta ei mainitse lisätyllä beetaglukaanilla rikastettua kauraleipää, vaikka beetaglukaanin vaikutustapa, mikäli olen sen oikein ymmärtänyt, vaikuttaa yksinkertaiselta ja turvalliselta verrattuna kasvisterolin ja kasvistanolin vaikutustapaan – mikäli olen ne oikein ymmärtänyt; erityisesti turvallisemmalta kuin kasvisteroli, jota sisältävää margariinia sitäkin edelleen suositellaan huolimatta (saksalaistutkimuksen) epäluuloa herättävästä tuloksesta.

    Tosin erään saksalaisen luontaistuoteblogistin sivu varoittaa beetaglukaanista ja autoimmuunisairauksista: ”In den meisten klinischen Studien kommt es zu keinerlei unerwünschter Nebenwirkung durch die Einnahme von ß-Glucan, die nicht auch in der Placebo-Gruppe auftrat. Eine aktuelle Untersuchung der Universität Queensland an Mäusen mit Neigung zu Autoimmunkrankheiten zeigt, dass diese Tiere auf die Injektion von ß-Glucan mit entzündlichen Gelenkerkrankungen, Uveitis (Entzündung der mittleren Augenhaut) oder Morbus Crohn reagieren können. Menschen mit einer ähnlichen Disposition sollten daher bei der Einnahme von ß-Glucan Vorsicht walten lassen, bis weitere Daten vorliegen.”

    Toisin sanoen Queenslandin yliopistossa suoritetussa hiirikokeessa osoittautui, että autoimmuunisairauksiin alttiit hiiret saivat beetaglukaanista nivelsairauksia, silmän uveiitin tai Crohnin taudin, ja vastaavan riskin omaavien tulisi ottaa beetaglukaania varovasti.

    Blogilähde ei herätä luottamusta (blogisti lienee homeopaatti?). Lieneekö tästä tutkimuksesta kyse (näyttää olevan yksi suomalainenkin tutkija tekijöiden joukossa): Fungal beta-Glucan Triggers Spondyloarthropathy and Crohn’s Disease in SKG Mice.

    Olisiko beetaglukaanirikastetun kauraleivän terveysväittämiin syytä lisätä varoitus tästä asiasta ja onko saksalaissivun tautilista vain otanta mahdollisista autoimmuunisairauksista, joita beetaglukaanin sivuvaikutuksena voi aiheutua, eli onko mahdollista että kehittyykin jokin muu autoimmuunisairaus, jos sellaiseen alttius on?

    Olen kysynyt näitä samoja asioita ensin THL:ltä, josta sain nopean ja ystävällisen vastauksen, jossa kehotettiin osoittamaan kysymys Eviralle ja annettiin jopa henkilön nimi, jolta olisi paras kysyä. Olen lähettänyt kaksi sähköpostiviestiä, mutta en ole saanut vastauksia.

    1. Mielenkiintoinen review, ja yllättävän paljon ovat löytäneet väestötasontietoa jonka mukaan kasvisterolit eivät ole täysin vaarattomia. Taitaa kuitenkin olla pitkälti tapaus-verrokki ja poikkileikkaustutkimuksia. Joka tapauksessa hieman huolta aiheuttavaa minustakin.

      Toisaalta, näitä kaikenlaisia pieniä varoittavia signaaleja löytyy kutakuinkin kaikista ruuista. Itse olet nostanut esiin kadmiumin kaakaon osalta, pähkinöistä voisi mainita aflatoksiisiinin, kalasta elohopean jne. Kuitenkin kaikkien edellä mainittujen osalta pätee sama asia, kun riittävän tarkkaan tutkitaan varmaan kaikesta ruuasta voi löytää jotakin teoreettisesti haitallista. Siksi on oltava laajaa näyttöä eduista ja toisaalta haitoista ennen kuin voi suosituksia tehdä. Tämä yleisperiaatteena.

      Mutta kauraglukaani olisi hyvä olla mukana suosituksessa. Myös EFSA on hyväksynyt erittäin kriittiseksi arvioidun prosessin pohjalta kauran beeta-glukaanille terveysväittämän alentaa kolesterolia. Mielestäni samanlainen näyttöä on pellavansiemenistä, kuten RCT-tutkimuksien meta-analyysi osoittaa. Lisäksi myös psylliumista on näyttöä että se alentaa kokonais- ja LDL-kolesterolia (joskaan ei taida olla meta-analyysiä). Liukenevaa kuitua sisältävät kuitulisät olisi minunkin mielestä ollut hyvä olla tässä suosituksessa.

      En ole vielä vakuuttunut, että kasvisterolista tai -stanolista olisi ihmiselle haittaa. Kasvisteroleita saamme luontaisesti myös kasvikunnan tuotteista, ja kasviksethan ovat osoittautuneet kaikkinensa terveellisiksi. Toki esim. kasvistanoli jota Benecolissa käytetään tulee puusta eikä syötävistä kasveista.

      Eniten minua näissä kasvisteroli-/-stanolimargariineissa vaivaa se, ettei niillä ole tehty yhtään sairastuvuus- ja kuolleisuustutkimusta (toisin kuin statiineilla). Suuret firmat ovat asialla, luulisi olleen rahaa. Mutta riskit on tietysti suuret, ettei tulos olekaan riittävän hyvä ja kaupan teko vaarantuu. Tämä on ikuinen dilemma elintarvikkeiden kohdalla, kun vaatimustaso näytönasteesta on alhainen verrattuna lääkkeisiin.Ei riitä firmoilla intressit ja riskinottokyky.

Kommentointi on suljettu.