Ravitsemus ja muistisairaudet (vieraskirjoitus)

Tässä vieraskirjoituksessa ETM Satu Jyväkorpi kirjoittaa ravitsemuksen ja muistitoimintojen välisestä yhteydestä. Interveventiotutkimuksia aiheesta on vielä vähän, mutta kirjoituksessa läpikäydyt koe-eläin- ja väestötutkimukset maalavat melkoisen selvän kuvan sopivista ruuista. Satu on toiminut Suomen muistiasiantuntijat ry:ssä ravitsemsuasiantuntijana, ja ollut kirjoittajana uudessa aiheeseen liittyvässä suomalaistutkimuksessa. Sadun kirjoittama aiheeseen liittyvä kirja Syö muistaaksesi on hiljattain ilmestynyt. Kuvatekstit ovat Reijo Laatikaisen käsialaa. 

——————————————————————————————-

On arvioitu, että muistisairaiden määrä nelinkertaistuisi seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Taudin alkamisen lykkääminen vain viidellä vuodelle puolittaisi ennustetun esiintyvyyden. Kerron tässä kirjoituksessa, mitä muistisairauden ennaltaehkäisystä tähän mennessä tiedetään.

Ympäristötekijät ovat nousseet yhä tärkeämmäksi tutkimusaiheeksi Alzheimerin taudissa. On huomattu, että Amerikkaan muuttamisen jälkeen eri etniset ryhmät kuten nigerialaiset ja japanilaiset sairastuvat dementiaan yleisemmin kuin entiset maamiehensä vanhassa kotimaassaan (Arab ym. 2010). Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Taudin riskitekijöitä ovat sydän- ja verisuoniperäiset tekijät, huonot ruokatottumukset, geneettiset ja perinnölliset tekijät, sukupuoli, koulutus, ikä, runsas alkoholin juonti ja muut elämäntapatekijät.

Suurin osa ravitsemuksen ja muistisairauksien yhteydestä on saatu havainnoivista seurantatutkimuksista.

etukansi_syö_muistaaksesi

Tyydyttynyt rasva

Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja trans rasvaa sisältävä ruokavalio saattaa lisätä muistisairauden riskiä (Eskelinen ym. 2008, Morris 2011). Eläinkokeissa jyrsijöille syötettiin kahdeksan viikon ajan runsaasti kookosöljyä tai soijaöljyä. Soijaöljyä saaneet rotat suoriutuivat paremmin muistia mittaavista testeistä kuin kookosöljyä saaneet rotat. Lisäksi kookosöljyä saaneiden rottien triglyseridi-, kokonaiskolesteroli- ja LDL- arvot olivat paljon korkeammat. Toisessa tutkimuksessa, jossa rotille syötettiin ruokavaliota, joka sisälsi paljon kolesterolia ja tyydyttynyttä rasvaa. Paljon tyydyttynyttä rasvaa saaneet rotat eivät muistaneet niille aikaisemmin opetettuja tehtäviä kahden kuukauden jälkeen, kun taas vähärasvaisella ruokavaliolla olleet rotat pystyivät suorittamaan ne. Kolmannessa tutkimuksessa havaittiin, että paljon tyydyttynyttä rasvaa saaneilla rotilla oli lisääntynyttä Alzheimerin taudissa tyypillisiä beeta-amyloidi plakkimuodostusta aivoissa.

Tutkijat ovat yksilöineet mekanismeja, joilla tyydyttynyt rasva mahdollisesti vaikuttaisi haitallisesti aivoihin. Tyydyttynyt rasva saattaa lisätä Alzheimerin taudissa tyypillisten amyloidi-plakkien määrää aivojen muistikeskuksessa. Tyydyttynyt rasvan saanti voi myös lisätä valtimoiden ahtautumista. Lisäksi runsas tyydyttyneen rasvan saanti yhdistettynä korkeaan kolesteroliin voi aiheuttaa aivoja suojaavan veri-aivoesteen häiriön, jolloin aivoihin pääsee haitallisia yhdisteitä (Takechi ym. 2010). Tyydyttynyt rasva myös lisää hermokudoksen tulehdusta.  Tyydyttyneen rasvan runsaan saanti on ollut erityisen haitallista Apo e 4- alleelin kantajilla, joita on noin 25–30 % suomalaisista. Suomalaisessa väestöpohjaisessa CAIDE-tutkimuksessa, jossa seurattiin n. 1450 keski-ikäistä 21 vuotta, havaittiin, että Apo e 4 –alleelin kantajilla, jotka käyttivät runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, oli  monikertainen riski sairastua muistisairauteen myöhäisiässä. Muilla riski ei noussut huomattavasti.  (Kivipelto ym.2008). Toisaalta Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa tyydyttyneiden rasvojen runsas saanti ei nostanut muistisairauden riskiä (Engelhart ym. 2002). Rasvojen tutkimusta vaikeuttaa se, että monesti enemmän tyydyttyneitä rasvoja saavat, saavat myös enemmän tyydyttymättömiä rasvoja.

Vahvempaa näyttöä odotellaan mm. Itä-Suomen yliopistossakin käynnissä olevasta EU-laajuisesta rasvatutkimuksesta (Lipididiet), jonka Suomen osuutta johtaa Hilkka Soininen. Siinä tutkitaan; miten ruokavalion rasvat ja täsmä ravintovalmisteet vaikuttavat hermoston ikääntymiseen sekä Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen dementian etenemiseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää ruokavalioita ja ravintovalmisteita, joilla aivojen toimintakykyä kyetään ylläpitämään ja hidastamaan dementiasairauksien etenemistä. Tutkimus päättyy vuonna 2014.

VoiVoi
Tyydyttyneen rasvan runsas saanti luultavasti heikentää muistitoimintoja

Kala ja omega-3 rasvahapot

Rasvainen kala sisältää runsaasti elimistölle välttämättömiä monityydyttymättömiä omega-3 rasvahappoja (DHA+ EPA). Kasviperäisiä omega-3 rasvahappoja saa mm. rypsi-, pellavansiemen- ja camelinaöjystä, pellavansiemenistä sekä saksanpähkinöistä. Omega-3 rasvahappojen on arveltu vähentävän Alzheimerin taudissa tyypillisten amyloidiplakkien muodostumista. Eläintutkimuksissa on havaittu, että DHA:n saanti parantaa kognitiota ja hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä. Alzheimerin taudista kärsivillä DHA:n määrä aivoissa vähenee, mikä voisi teoriassa vaikuttaa kognition heikkenemiseen.  Seurantatutkimuksissa kalan syönti on ollut yhteydessä pienempään riskiin sairastua muistisairauteen. Interventiotutkimukset kalaöljykapselien käytöstä ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Kalan syöntiä taas voi suositellla.

Fish oil
Kalaöljy ei ole mikään ihmelääke muistinsuojaamisessa, mutta muutamia lupaavia tuloksia on tullut

Välimeren ruokavalio

Välimeren ruokavalio on seurantatutkimuksissa havaittu aivoterveydelle edulliseksi. Perinteisessä Välimeren ruokavaliossa on monia aivoja suojaavia komponentteja. Ruokavaliossa käytetään tyydyttymättömiä kasviperäisiä rasvoja, pähkinöitä, vaaleaa lihaa, kalaa, monipuolisesti kasviksia kuten vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja sekä täysjyväviljoja. Välimeren ruokavalio vastaa pitkälle nykyisiä suomalaisia ravitsemussuosituksia. Yhdysvalloissa tehdyssä seurantatutkimuksessa välimeren ruokavaliota noudattavat eläkeläiset sairastuivat jopa 40 % vähemmän Alzheimerin tautiin kuin ihmiset, jotka söivät paljon rasvaa sisältäviä maitotuotteita, punaista lihaa ja sisäelimiä (Gui ym. 2010).

Kasvikset

Kasvikset sisältävät runsaasti luonnollisia antioksidantteja. Etenkin kotimaiset marjat ovat loistavia antioksidanttien lähteitä. Eläinkokeissa on havainnoitu, että jyrsijöillä, joilla on perinnöllinen hermorappeumasairaus, antioksidanttipitoinen ruoka ehkäisee ja hidastaa hermosolujen vaurioitumista. Väestötutkimuksissa runsas kasvisten käyttö on yhdistetty pienempään riskiin sairastua moniin kroonisiin sairauksiin, kuten myös muistisairauteen. Amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa ikääntyneet sairastuivat vähemmän muistisairauteen, kun he joivat ainakin kolme kertaa viikossa hedelmätäysmehuja. Tutkijat suosittelivatkin kasvisten, hedelmien ja marjojen runsasta käyttöä kaikille. Puremis- ja nielemisvaikeuksista kärsiville ikääntyneille niin ikään myös täysmehulasillinen päivittäin voi olla hyödyllistä, varsinkin, jos ei muuten syö hedelmiä (Dai ym. 2006)

Mausteet ja yrtit

Monissa yrteissä ja mausteissa on kasvisten ohella runsaasti antioksidantteja. Intiassa yleisesti käytettyä maustetta kurkumaa ja siinä olevaa aineosaa kurkumiinia tutkitaan parhaillaan muistisairauden ennaltaehkäisyssä. Myös kanelilla voi mahdollisesti olla suotuisia vaikutuksia aikuistyypin diabetekseen ja aivoterveyteen. Lisäksi monet muut mausteet ja yritit sisältävät vahvoja antioksidantteja, joiden merkitystä ei vielä edes tunneta. Suolan vähentämistä ja korvaamista monipuolisesti mausteilla ja yrteillä voikin lämpimästi suositella aivoterveyden edistämisen näkökulmasta.

Kurkuma
Kurkumalla anti-inflammatorisia vaikutuksia, ja sitä tutkitaankin runsaasti mm. muistisairauksissa

Kahvi ja tee

Kohtuullisen kahvin juonnin on havaittu olevan yhteydessä pienempään riskiin sairastua muistisairauteen. CAIDE-tutkimuksessa 3-5 kuppia kahvia juoneilla keski-ikäisillä oli jopa 65 % pienempi riski sairastua muistisairauteen iäkkäänä (Eskelinen ym. 2010)! Tutkijat eivät tiedä, mikä kahvissa vaikuttaa. On arveltu, että kahvin kofeiini voisi olla yksi mahdollisista vaikuttajista. Toinen kandidaatti on ollut magnesium, jota kahvissa on runsaasti. Magnesiumin on arveltu vaikuttavan sokeritasapainoon ja sitä kautta mahdollisesti ehkäisevän tyypin 2 diabetesta, joka tunnetusti on myös muistisairauden riskitekijä. Kolmas kandidaatti on kahvin antioksidantit. Kahvissa on klorogeenihappo nimistä antioksidanttia, joka on itse asiassa suomalaisten eniten saama antioksidantti. Klorogeenihappo voi vaikuttaa antioksidanttina aivoja suojaten. Teen juojilla taas on havaittu olevan pienempi aivohalvausriski amerikkalaisessa meta-analyysissä. Vihreällä teen katekiini antioksidantit voivat estää eräiden tutkimusten mukaan Alzheimerin taudin plakkimuodostusta (Li ja Li 2010)

Interventiotutkimuksia ja muita

Kaakaopapu ja tumma suklaa

Kaakaopavussa on runsaasti etenkin flavanoli-nimistä antioksidanttia. Kaakaon ja tumman suklaan terveysvaikutuksia on tutkittu jo vuosikymmen. Kaakaopavun sisältämän flavanoli on vaikuttanut myönteisesti etenkin sydän- ja verisuoniterveyteen ja sen on havaittu mm. alentavan verenpainetta. Viime vuonna julkaistiin ensimmäinen artikkeli, jossa flavanolilla havaittiin vaikutuksia myös kognitioon. Lievistä muistihäiriöistä kärsiville ikääntyneille annettiin 8 viikon ajan eri määriä flavanoli antioksidanttia sisältäviä kaakaojuomia. Enemmän flavanolia saaneilla mm. puheen sujuvuus ja kävelytestin tulokset paranivat koejakson aikana. Lisäksi tutkittavien verenpaine aleni, rasvojen hapettuminen ja insuliiniresistenssi vähenivät (Ferri  ym. 2012). Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan ja on herättänyt paljon mielenkiintoa. Nyt olisi kiinnostavaa tietää, voiko hyviä tuloksia ylläpitää pitempiaikaisesti ja mikä käytännön merkitys niillä on tutkittavien elämässä. Parantuuko muisti ja muu kognitio huomattavasti myös käytännön elämässä?

Huonot hiilihydraatit ja tyydyttynyt rasva vs. suositeltu ruokavalio

Pienessä ja lyhyessä interventiotutkimuksessa n=49, jossa osa tutkittavista oli terveitä ja osa kärsi lievästä muistihäiriöstä. Osa tutkittavista laitettiin ruokavaliolle, joka sisälsi korkean glykemisen indeksin omaavia hiilihydraatteja ja paljon rasvaa (rasvaa 45%), josta suurin osa oli tyydyttynyttä rasvaa (>25%). Toiset tutkittavat noudattivat vähän rasvaa (rasvaa 25 %) sisältävää ruokavaliota, jossa oli vain vähän tyydyttynyttä rasvaa (<7%) ja alhaisen glykeemisen indeksin omaavia hiilihydraatteja. Alhaisemman rasvan ja glykeemisen indeksin ruokavaliota noudattavilla tutkittavilla pitkäkestoinen kuvamuisti parani neljän viikon tutkimuksen aikana.

Ravitsemusneuvonta + liikunta

Mia Kivipellon johtamassa Finger -tutkimuksessa tutkitaan ravitsemusneuvonnan ja liikuntaintervention vaikutusta muistisairauden riskiin iäkkäillä. Tutkimus päättyy 2014 ja siitä on kiinnostavaa kuulla tuloksia.

Liikuntainterventiot

Aerobisesti liikunnasta ja muistisairauden ennaltaehkäisystä on tehty 11 kontrolloitua interventiotutkimusta (Angevaren  ym. 2008). Liikunnan on osoitettu parantavan ajattelun nopeutta, tarkkaavaisuutta ja toiminnan ohjausta.  Lisäksi vuoden kestävässä interventiossa aerobisen liikunnan todettiin kasvattavan aivojen hippokampuksen kokoa (Ericksson 2011).

Pyöräilijät
Liikunnalla on selvä myönteinen vaikutus tarkkaavaisuuteen ja muistiin.

B-12 vitamiini, foolihappo

B-12 vitamiinin puutokseen liittyy älyllisen toimintakyvyn heikentymistä ja dementoitumista. B-12 vitamiinia saa kaikesta eläinperäisestä ravinnosta. Terveellä, sekaravintoa nauttivalla ihmisellä ei ole tämän vitamiinin puutoksen vaaraa. Ikääntyessä B-12- vitamiinin imeytyminen voi heiketä sairauksien tai käytettyjen lääkkeiden seurauksena, mikä voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita. Kiinnostavaa on, että suomalaisen tutkimuksen mukaan jopa 12 % yli 65-vuotiaista kärsisi B12- vitamiinin puutteesta juuri sen heikentyneen imeytymisen seurauksena (Loikas ym. 2007) Ikääntyneille voisi olla hyödyllisempää mitata B12- vitamiinitaso kolesterolimittausten sijaan.

Interventiotutkimuksissa, joissa on annettu B12- vitamiinia tutkimatta sen mahdollista puutetta, ei ole saatu huomattavia muutoksia kognitioon. Toisaalta, on luonnollista, että B12- vitamiinista on hyötyä vain, jos sen saannista on puutetta tai se ei imeydy.

Huono foolihappostatus on yhdistetty huonoon kogntioon ja dementiaan iäkkäillä. Tutkimuksissa foolihappoa ravintolisänä saaneilla on joissain tutkimuksissa ollut pienempi Alzheimerin taudin riski. Amerikassa tehdyssä seurantatutkimuksissa tutkimuksessa (Baltimore Longitudinal Study on Aging), ikääntyneillä, jotka saivat foolhappoa ravintolisänä suositusten mukaisesti tai enemmän, oli 55 % pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Toisessa seurantatutkimuksessa eniten foolihappoa saaneilla (480 µg/vrk) oli 50 % pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Kaksi vuotta kestäneessä interventiotutkimuksessa ei havaittu mitään vaikutusta foolihappo- B12-vitamiini- tai B6-vitamiinilisän käytöllä plaseboon verrattuna. Toisessa sokkoutetussa tapaus-verrokkitutkimuksessa foolihappolisällä (5000 µg/vrk) ei ollut vaikutusta Alzheimerin tautiin. Suomalaiset saavat tunnetusti vähän foolihappoa. Etenkin ikääntyneet saavat sitä yleisesti suositeltua vähemmän.

C- ja E-vitamiini

Epidemiologisissa tutkimuksissa pääsääntöisesti parempi E-vitamiini status on yhdistetty pienempään riskiin sairastua Alzheimerin tautiin (Morris 2011). Interventiotutkimuksissa, joissa on annettu E-vitamiinia ravintolisänä, ei ole saatu vastaavaa hyötyä. Tähän voi olla monta syytä; ensinnäkin tutkimuksissa ovat hyötyneet yleensä henkilöt, joiden E-vitamiinin saanti ravinnosta on ollut alhaista. Paljon E-vitamiinia ravinnostaan saaneet, eivät näytä hyötyvän E-vitamiinin lisäannoksesta. Usein tutkimuksiin vapaaehtoisena tulevat ihmiset ovat keskimääräistä terveystietoisempia, jolloin he todennäköisesti saavat jo riittävästi E-vitamiinia ravinnostaan. Toiseksi ravinnossa E-vitamiini esiintyy monenlaisessa muodossa esim. α-, β- ja γ- tokoferolina sekä näiden isomeerisinä yhdisteinä. Ravintolisissä E-vitamiini on pääasiassa vain α-tokoferolina. Luonnossa esiintyvillä moninaisilla E-vitamiiniyhdisteillä voi olla monitahoisempi vaikutus kuin pelkällä α-tokoferolilla. C-vitamiinin runsaampi saanti on kahdessa epidemiologisessa tutkimuksessa yhdistetty pienempään Alzheimerin taudin riskiin.

Yhdessä tutkimuksessa C- ja E-vitamiini yhdessä, muttei erikseen vähensivät Alzheimerin taudin riskiä.

Resveratroli

Resveratroli on useissa kasveissa esiintyvä fenoliyhdiste, jota markkinoidaan myös ravintolisänä. Sitä on etenkin tummissa viinirypäleissä ja punaviinissä. Resveratrolilla on monia mahdollisesti terveyteen positiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia. Resveratrolista ravintolisänä tarvitaan lisää tutkimuksia sen mahdollisista vaikutuksista muistisairauksien ennaltaehkäisyssä.

Souvenaid

Tutkijat ovat kehittäneet ravintolisän (Souvenaid), joka on tarkoitettu alkavasta Alzheimerin taudista kärsiville. Ravintolisä sisältää mm. C-, E- ja B-vitamiineja, omega-3 rasvahappoja, uridiinia sekä koliinia.

Sen vaikutuksia tutkitaan EU:n laajuisessa tutkimuksessa. Interventiotutkimuksessa valmistetta saaneilla muistitoiminnot ja kognitio parantuivat 24 viikkoa kestäneen tutkimuksen aikana (Scheltens ym. 2012). Jälleen kiinnostavaa olisi tietää, miten nämä tulokset vaikuttavat arjen elämässä. Ravintolisä ei tällä hetkellä ole myynnissä Suomessa ja sitä tutkitaan edelleen mm. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.

Neidonhiuspuu (Ginkgo Biloba)

Neidonheisipuu on maailman eniten tutkittu aivojen toimintaan käytetty ravintolisä. Sen on sanottu tehostavan verenkiertoa, vaikuttavan muistiin ja lisäävän oppimiskykyä sekä suojaavan hermosoluja. Sitä on käytetty kiinalaisessa perinteisessä lääketieteessä yli 5000 vuoden ajan. Uudemmissa tutkimuksissa sen käyttö ravintolisänä ei kuitenkaan ole vaikuttanut Alzheimerin taudin tai muiden muistisairauksien riskiin.

Lopuksi

Olen yrittänyt mahduttaa tähän vieraskynäartikkeliin yleiskuvan tutkittujen ravintoaineiden vaikutuksia aivoterveydelle. Paljon on vielä tutkittavaa, ja suurin osa tutkimuksista on seurantatutkimuksia, jotka eivät ole näytön asteeltaan vahvoja. Toisaalta on liki mahdotonta tutkia interventioasetelmalla ihmisiä vuosikymmeniä. Itse uskon, että elämäntavoilla ja ravitsemuksella voi vaikuttaa muistisairauden riskiin.

Tärkeää on ennaltaehkäistä ja hoitaa sydän- ja verisuonitauteja sekä noudattaa terveellistä ja monipuolista ruokavaliota, joka sisältää paljon kasviksia, kohtuudella pähkinöitä, vähän suolaa sekä hyvälaatuisia rasvoja, kalaa sekä täysjyväviljoja. Proteiininlähteenä hyviä ovat kalan lisäksi vaalea liha, pavut sekä vähärasvaiset maitotuotteet. Kohtuullinen kahvin, tumman kaakaon tai suklaan (kaakaopitoisuus vähintään 70 %) säännöllinen nauttiminen sekä etenkin vihreän teen juonti voi myös suojata aivoja. Suolaa voi korvata mausteilla ja yrteillä, joissa voi olla potentiaalisia vielä tuntemattomiakin aivoja suojaavia vaikutuksia. Perinteisessä välimeren ruokavaliossa yhdistyvät ravintoaineiden terveyttä vaalivat ominaisuudet. Myös kotoinen versio, Itämeren ruokavalio noudattaa samoja linjoja. Siinä käytetään oliiviöljyn sijaan rypsiöljyä, ruista sekä kotimaisia marjoja ja kasviksia. Proteiinin lähteenä käytetään kalan, vaalean lihan ja herneen lisäksi vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita.

Lisäksi: liikuntaa olisi hyvä harrastaa mahdollisimman paljon tai vähintään muutaman kerran viikossa hengästyen. Myös korkea koulutus, aivojen käyttö ja aktivointi sekä sosiaalinen kanssakäyminen voi osaltaan vähentää muistisairauksien riskiä.

Muistia ja ravitsemusta käsittelevä kirjani: Satu Jyväkorpi. Syö muistaaksesi. Ravitsemus aivoterveyden edistäjänä.  Suomen muistiasiantuntijat 2013. 

Lähteitä

Arab L ja Sabbagh MN. Are certain life-style habits associated with lower Alzheimer disease risk? J Alzheimers Dis. 2010;20: 785–94.

Kivipelto M, Ngandu T, Fratiglioni L ym. Obesity and vascular risk factors at midlife and the risk of dementia and Alzheimer disease. Arch Neurol. 2005 Oct;62(10):1556-60.

Eskelinen MH, Ngandu T, Helkala EL, Tuomilehto J, Nissinen A, Soininen H, Kivipelto M. Fat intake at midlife and cognitive impairment later in life: a population-based CAIDE study. Int J Geriatr Psychiatry. 2008;23:741-7.

Kivipelto M, Solomon A. Alzheimer’s disease – the ways of prevention. J Nutr Health Aging. 2008 12:89S-94S.

Kivipelto M, Rovio S, Ngandu T, Kåreholt I, Eskelinen M ym. Apolipoprotein E 4 magnifies lifestyle risks for dementia: a population-based study. J Cell. Mol. Med. 2008;12:2762-71.

Morris MC, Evans DA, Bienias JL et al. Dietary fats and the risk of incident Alzheimer disease. Arch Neurol. 2003;60:194-200.

Takechi R, Galloway S, Pallebage-Gamarallage MM, Lam V, Mamo JC.Dietary fats, cerebrovasculature integrity and Alzheimer’s disease risk. Prog Lipid Res. 2010;49:159-70.

van Gelder BM, Tijhuis M, Kalmijn S, Kromhout D. Fish consumption, n-3 fatty acids, and subsequent 5-y cognitive decline in elderly men: the Zutphen Elderly Study. Am J Clin Nutr. 2007;85:1142-7.

Gu Y,Nieves JW, Ystern et al. Food Combination and Alzheimer Disease Risk – A Protective Diet. Arch Neurol. 2010;67(6):699-706. Published online April 12, 2010 (doi:10.1001/archneurol.2010.84).

Dai Q, Borenstein AR, Wu Y, Jackson JC, Larson EB. Fruit and vegetable juices and Alzheimer’s disease: the Kame Project. Am J Med. 2006;119:751-9.

Eskelinen MH, Ngandu T, Tuomilehto J, Soininen H ym.  Midlife coffee and tea drinking and the risk of late-life dementia: a population-based CAIDE study. J Alzheimers Dis. 2009;16(1):85-91.

Eskelinen MH, Kivipelto M. Caffeine as a protective factor in dementia and Alzheimer’s disease.J Alzheimers Dis. 2010;20 Suppl 1:S167-74.

Ferri L, Bocale R, Carmela M, Desideri G ym. Cognition, and Aging (CoCoA) Study Flavanol Consumption in Elderly Subjects with Mild Cognitive Impairment: The Cocoa, Benefits in Cognitive Function, Blood Pressure, and Insulin Resistance Through Cocoa. Hypertension. published online 2012.

Bayer-Carter JL, Green PS, Montine TJ et al. Diet intervention and cerebrospinal fluid biomarkers in amnestic mild cognitive impairment. Arch Neurol. 2011 Jun;68(6):743-52. doi: 10.1001/archneurol.2011.125

Loikas S, Koskinen P, Irjala K, Löppönen M, ym. Vitamin B12 deficiency in the aged: a population based study. Age Ageing. 2007;36:177-83.

Scheltens P, Twisk JW, Blesa R, Scarpini E, von Arnim CA, Bongers A, Harrison J, Swinkels SH, Stam CJ, de Waal H, Wurtman RJ, Wieggers RL, Vellas B, Kamphuis PJ. Efficacy of Souvenaid in mild Alzheimer’s disease: results from a randomized, controlled trial. J Alzheimers Dis. 2012;31:225-36.

Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar H, Aleman A, Vanhees L. Physical activity and enhanced fitness to improve cognitive function in older people without known cognitive impairment. Cochrate database Published Online: July 16, 2008

48 thoughts on “Ravitsemus ja muistisairaudet (vieraskirjoitus)”

  1. Taas yksi syy lisää välttää tyydyttynyttä rasvaa. Kuinka hyvin hyvällä ruokavaliolla voi korjata jo tapahtuneita tuhoja elimistössä? Melkein kolmen vuoden ajan tuli noudatettua paleodieettiä ja tyydyttynyttä rasvaa meni paljon. Nyt virallisella/välimeren linjalla. Tuskin tuossa kolmessa vuodessa olen itselleni mitään tuhoa saanut aikaan, mutta entäs sellaiset jotka pidempään syöneet paljon tyydyttynyttä rasvaa? Jos esim. 15 vuotta syönyt runsaasti eläinrasvaa ja sitten siirtyy välimeren ruokavaliolle, niin korjaantuuko ”vauriot” kuinka nopeasti?

    1. Yl. ottaen paleodieetillä ei kyllä pitäisi tulla tyydyttynyttä rasvaa paljon. Tästä blogipostista

      http://bit.ly/14ht6MM

      löytyy taulukko johon on koottu useiden paleotutkimusten ravintojakaumat. SAFAn saanti on pääsääntöisesti vähäisempää kuin esim. suomalaisten ruokavaliossa ja PUFAn saanti selvästi runsaampaa.

  2. En osaa nyt ihan täsmällisesti vastata kysymyksiisi. Siihen vaikuttaa niin monet asiat kuten geeniperimä, muu ravitsemus ja elämäntavat. Myös se vaikuttaa, onko apo e 4-alleelin kantaja vai ei, koska nähtävästi alleelin kantajille tyydyttynyt rasva voi olla haitallisempaa kuin ei-kantajille. Mielestäni aina kokonaisuus ratkaisee. Kaikille tyydyttynyt rasva ei ole niin haitallista kuin toisille. Tärkeää on se, että saa myös hyvälaatuista rasvaa, välttämättömiä rasvahappoja. Jos syö lähinnä pelkästään tyydyttynyttä rasvaa, voi myös esim. E-vitamiinin saanti jäädä alhaiseksi. Jo kourallinen pari pähkinöitä päivässä, kalan syönti pari kertaa viikossa ja öljypohjaisten salaatinkastikkeiden käyttö parantaa huomattavasti kokonaisrasvan laatua. Avokado ruoan lisukkeena tai kastikkeena on myös hyvää.

    Kolesteroliarvot ja verenpaine on tärkeää pitää suositusten mukaisella tasolla. Jos on ylipainoa keski-iässä, jo muutaman kilon painonpudotus auttaa pienentämään riskejä.

    Lievää muistihäiriötä sairastavienkin muistitoiminnot ovat testeissä parantuneet lyhytaikaisissakin interventioissa. Eli aina kannattaa panostaa. Viimeistään keski-iässä on hyvä tehdä eläntapamuuksia; lisätä liikuntaa ja panostaa ravitsemukseen. Myös ikääntyneiden on tärkeää huolehtia ravitsemuksesaan, koska nopeasti etenevän muistisairauden taustalla voi myös olla huono ravitsemus ja monien välttämättömien ravintoaineiden puutos. Jos ravitsemus on huonolla tolalla, voi muistisairauskin edetä tavanomaista nopeammin.

  3. Mä kyllä uskon, että syyllinen muistisairauksien lisääntymiseen on moninaiset, ei välttämättä pelkästään ravinnosta johtuvia, mm.ympäristömyrkkyjä tulee jos jonkilaisesta tuutista, myös ravinnosta, mutta myös ihan hengitysilmasta, tuotepakkauksista yms.. Kuitenkin esim.kalan syönti länsimaissa on vähäistä verrattuna esim.japaniin, ja kuten tuolla alussa kerrottiin, että Amerikkaan muuttaessaan mm.japanilaisilla on enemmän muistisairauksia kuin kotomaassaan. Kalan ravintoarvotkaan eivät enää ole samat kuin vielä 10-20 v. sitten, suurin osa marketeissa myytävästä kalasta on viljeltyä ja niiden ravintoarvot ovat huonot, suurimmaksi osaksi kalan syömän ravinnon takia. Amerikassahan kyllä hiilihydraattien osuus ruokavaliosta on melkoinen, samoin margariinien käyttö, samoin on kyllä muissakin länsimaissa. En olisi huolissaan eläinperäisestä rasvasta, vaan kaiken kattavasta teollisesta muokkauksesta, mitä ruoka-aineille tehdään nykyisin. Hyvin moni erityisesti amerikassa turvautuu valmiiseen ruokaan, itse ei tehdä ruokaa, kaikki eivät edes osaa. Ja tietenkin teollisuus käyttää mahdollisimman edullisia menetelmiä ja raaka-aineita, jotta viivan alle jäisi parempi tulos. Sama kehitys on meilläkin. Esim. muutama vuosikymmen sitten kaikissa kouluissa oli oma keittiö ja ruoka valmistettin alusta loppuun omassa keittolassa, nykyisin keskuskeittiöltä tulee kaikki lähes tai kokonaan valmiina ja keittiön tädit vaan lämmittää ja laittaa ruoat tarjolle. Ja vaihtoehtoja koululaisilla ei ole, joko syöt koulun ruokaa tai sitten et, omia eväitä ei juuri suvaita.
    Tuli sekin mieleeni, että vaikka itsekin pyrin nykyisin syömään ”paleo” tyyppisesti, en kuitenkaan mielestäni rasvoja sen kummemmin lisäile ruokaan, se mitä lihassa on, saa olla tai sulaa pannulle kun paistaa esim.pihviä, salaattiin toki lorautan oliiviöljyä. Eli esim.paleo ei ole mielestäni sen rasvaisempi ruokavalio kuin esim.välimerellinenkään.

    1. ”Kalan ravintoarvotkaan eivät enää ole samat kuin vielä 10-20 v. sitten, suurin osa marketeissa myytävästä kalasta on viljeltyä ja niiden ravintoarvot ovat huonot, suurimmaksi osaksi kalan syömän ravinnon takia.”

      Tämä ei nyt vaikuttaisi olevan ihan näin.

      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15023640

      Taitaa rehu ja viljelypaikka myöskin vaikuttaa näihin.

  4. Pieni nyanssi. Satu käyttää tuossa tekstissä polyfenolien ryhmään kuuluvista fenolisista yhdisteistä nimeä antioksidantti. Tämä on yleistä muuallakin terveyskirjallisuudessa. Vaikka tämä on suurella yleisölle tutumpi termi kun fenoliset yhdisteet tai polyfenolit, ehdottaisin että polyfenoleita ei kutsuttaisi antioksidanteiksi.

    Perusteluni on seuraavat: 1) Polyfenolit ovat paitsi antioksidantteja, myös a) anti-inflammatorisia, b) typpioksidin tuotantoa lisääviä endoteelilla (ihan kuten arginiini tai sitrulliini) ja c) estävät alfa-glukosidaasin toimintaa ja siten vähentävät myös verensokerin nousua JA 2) antioksidanttisana on kokenut inflaation, kun antioksidanttivitamiineilla tehdyt massiiviset RCT-tutkimukset ovat lähinnä vetäneet vesiperän.

    Itse uskon aika lujasti perkaamani kirjallisuuden perusteella polyfenolien terveysvaikutuksiin. Niiden nimittäminen antioksidanteiksi vesittää jossain määrin niiden mielikuva-arvoa.

    1. Fenolisia yhdisteitä voidaan nauttia myös hieman hilpeämmässäkin muodossa…

      ”Phenolic Acid Intake, Delivered Via Moderate Champagne Wine Consumption, Improves Spatial Working Memory Via the Modulation of Hippocampal and Cortical Protein Expression/Activation”

      PMID: 23458470

  5. Välimeren ruokavaliota tutkivassa Predimed-tutkimuksessa selvitetään myös ruokavalion vaikutuksia muistitoimintoihin.

    Aiempien hyvien sydän- ja verisuonitautitulosten lisäksi on juuri ilmestynyt myös muistitoimintoja koskevat yhden maakunnan (Navarran) tulokset. Tämä on vielä vain osa koko tutkimusta, jäänkin odottamaan mitä koko aineistossa havaitaan. Joka tapauksessa näissä osatuloksisssa Välimeren ruokavaliolle satunnaistetut säilyttivät muistitoimintojaan paremmin kuin vähemmän rasvaiselle ruokavaliolle satunnaistetut koehenkilöt.

    Mediterranean diet improves cognition: the PREDIMED-NAVARRA randomised trial

    Yhtään samanlaista RCT tutkimusta, jossa olisi saatu ero MMSE:ssä ei käsittääkseni tehty vähärasvaisella, kasvisruokavaliolla eikä karppaamalla.

    1. Antioksidanttienkaan osalta ei ihan vielä olla heitetty kirvestä kaivoon.

      ”Suppression of Amyloid  A11 Antibody Immunoreactivity by Vitamin C.

      Division of Neuroscience, Glycobiology Group, Lund University

      These results support the notion that an inadequate supply of vitamin C could contribute to late onset AD in humans.”

      http://www.jbc.org/content/286/31/27559.full.pdf+html

  6. Todella mielenkiintoinen vieraskirjoitus. Kiitos Satu Jyväkorvelle.

    @Mie

    AHAn suositus SFA:lle on 7% kaloreista. Uudessa paleo-tutkimuksessa SFAn osuus nuorilla ja terveillä oli n. 13% kaloreista parin ravintolog’in mukaan. . Kolesterolit lähtivät nuorilla hyvin merkittävään nuosukiitoon cross-fit rääkistä huolimatta. Toki asiaan vaikutti valtava ravinnon kolesterolin saanti, joka on paleo trademark diettiin on myös sisään rakennettu.

    Suomessa tavataan maailman korkeimmat sv-tautikuolleisuus luvut, joten mielestäni vertaus tähän on vähän ontto. Se, että SFAa ei kulu enempää kuin keskiverto-suomalaisella ei vielä kerro paljoa. Keskiverto suomalainen sairastuu sydäntautiin, toki paljon myöhemmässä elämän vaiheessa kuin vielä 1960-luvulla, jolloin sydäntautisairastuvuus (ja -kuolleisuus) oli työikäisilläkin hyvin yleinen.

  7. Ups….linkin avattuani, tajusin, että hiffasin nimimekki Mien pointin väärin. Tähän voin todeta, että jokainen voi koostaa lähes minkä tahansa dietin (kasviöljyt vain pois) ja kutsua sitä paleo-dietiksi. Loren Cordainilla on kuitenkin hallussa PaleoTM. Ja PaleoTM dietti, jossa vähintään 50% kaloreista lihasta voi olla vähän vaikea koostaa niin, että siinä olisi vähän SFAa etenkään, jos ei ole varaa syödä riistaa päivittäin.

    Anyways, itse vieraskirjoitukseen liittyen. Todella mielenkiintoista lukea eläinsyöttökokeista. Vastaavia tutkimuksia ei voida ymmärtääkseni eettisistä syistä toistaa ihmisillä. Jokaisessa karppaustutkimuksessakin osallistujia kehoitetaan välttämään SFAa; ohje kuuluu (kai) protokollaan, eikä sellaista tutkimusta saada ihmisillä toteuttaa, jossa mässäillään kermalla, kookosöljyllä ja voilla – lyhytkestoiset ateriatestit poislukien.

    1. En ryhdy enempää taas Richardin kanssa vääntämään mutta on oikaistava väärä tieto jonka hän jakoi edellä. Tyydyttynyt rasva on joissakin satunnaistetuissa karppaustutkimuksessa korkealla protokollan mukaisesti, ja ihan luvan kanssa ilman mitään eettistä suhmurointia. Kyse ei siis ole vain ateriakokeista.

      Toki valtaosa on tehty niin että tyydyttyneen rasvan saanti pysyy alle 15 E %, ainakin tutkimuksen päättyessä.

      Väitteesi ”Vastaavia tutkimuksia ei voida ymmärtääkseni eettisistä syistä toistaa ihmisillä” on siten väärä.

      Kts. esim.
      Guldbrand et al. (19 E %)
      Mangravite et al. (15 E %) Tämä on Ronald Kraussin työryhmä
      Kralova Lesna et al. (29 E % )
      Krauss et al. (15 E %)
      Forsythe et al. (31 E %)

      Täytyy toki muistaa se, että mitä vähäisempi on hiilareiden saanti sitä korkeammalla nousee rasvan suhteellinen osuus eli ”E %”. Eli vaikka tyydyttynyttä rasvaa ei olisi absoluuttisesti kovin paljoa sen suhteellinen osuus energiasta nousee sitä korkeammalle mitä vähemmän on hiilareita absoluuttisesti.

  8. Reijo: olet ihan oikeassa siinä, että polyfenolisten yhdisteiden laittamisessa antioksidanttien alle, on yksinkertaistamista. Kirjani on tähdätty ikääntyville ja sain kirjoitusvaiheessa paljon palautetta siitä, että asia pitää esittää yksinkertaisesti ja että pitäisi välttää monimutkaisten termien käyttöä. Teksti ei toisin sanoen saisi olla liian ”tieteellistä”… Mutta olet oikeassa, polyfenolit ovat monella tapaa vaikuttavia yhdisteitä. Mainitsemasi juuri ilmestynyt tutkimus on tosi kiinnostava! Harmi, ettei se ehtinyt vieraskynäblogiini eikä kirjaani!

  9. Monesti siinä vaiheessa, kun todetaan muistisairaus, huomataan, että ikääntyneellä on ollut jo pitkään jatkunut todella huono ravitsemustila. Varsinkin yksin elävillä sekä monesti myös naisilla, joita ikäätynyt puoliso hoitaa kotona. Ruokavalio on voinut koostua pääasiassa huonoista hiilihydraateista kuten vaaleasta leivästä ja pullasta eikä siihen kuulu juurikaan lämpimiä ruokia, kasvksia, hyviä rasvoja ja proteiiin saanti on alhaista. Voidaan jopa puhua suoranaisista vitamiininpuutoksista antioksidanteista puhumattakaan. Tällöin on mahdollista, että huono ravitsemus nopeuttaa muistisairauden etenemistä. Ruokavalion laatu on monilla ikääntyneillä huono jo ennestään. Varsinkin vanhat miehet voivat syödä todella vähän kasviksia.

  10. Hiilihydraatit ovat energiaravintoaineita. Niitä tulisi syödä kulutukseen nähden sopivasti. Jos kulutus on pientä ja ruokavalio sisältää paljon huonolaatuisia höttöhiilihydraateja kuten sokeria, valkoista vehnäjauhoa, valkoista riisiä yms. altistaa tämä lihomiselle ja sitä kautta voi altistaa vyötärölihavuudelle, ylipainolle, tyypin 2 -diabetekselle, verenpaineelle yms. Nämä kaikki ovat muistisairauden riskejä.

    Jos taas liikkuu paljon, saa ruokavaliostaan sopivasti hiilihydraatteja, proteiinia ja hyvälaatuisia rasvoja, muistisairausriskikin pienenee. Hiilihydraattien laatu on tärkeää.

    Hiilihydraatien lähteellä on suuri merkitys. Mielestäni hiilihydraatteja voi syödä vähemmänkin, kunhan rasvan laatu on kunnossa. Mennään ojasta allikkoon, jos jätetään hyvälaatuiset hiilihydraatit pois ja tilalla syödään tyydyttynyttä huonolaatuista rasvaa. Jos taas jätetään huonolaatuiset hiilihydraatti pois ja syödään tilalla runsaasti ja monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä samalla huolehditaan rasvan laadusta, ruokavalion laatu paranee. Täysjyväviljatuotteita ei kuitenkaan kannata jättää ruokavaliostaan pois kokonaan. Myös pavut, pähkinät, siemenet ja kasvikset ovat hyviä kuidun lähteitä.

    1. Ei lähdetä taas kolesterolikeskustelun linjalle, copy-paastaamaan samoja iän ikuisia postauksia ja kinaamaan asiasta. En hyväksy kommentteja tässä kirjoituskessa kolesterolivääntöön liittyen.

      Tuo katsaus, jonka linkit on kaikile avoimena luettavissa täältä. Siinä jätetään tyystin huomiotta sekä kliiniset tutkimukset että ateriakokeet jotka osoittavat että tyydyttynyt rasva on pro-inflammatorista suurilla annoksilla ja että n-6 rasvahapot eivät ole olleet kliinisissä kokeissa pro-inflammatorisia.

      Tässä minun kirjoitus rasvojen inflammaatiovaikutuksista, jossa käyn läpi ne tutkimukset jotka osoittavat SFA:n proinflammatoriset vaikutukset ja tässä tuo edellä mainittu n-6 rasvoja koskeva meta-analyysi.

      Olisiko muistista ja ruokavaliosta jollakin?

  11. Mielenkiintoinen juttu… Kun tässä nyt ollaan tilastojen mukaan viime vuosikymmeninä vähennetty tyydyttyneen rasvan kulutusta aika rajusti, niin miksi muistisairaudet eivät vähene, vaan lisääntyvät rajusti? Olisiko selitystä tähän? Oma läheinen kärsii Alzheimerista eikä ainakaan ole ylipaino vaikuttanut. Eikä ole mitään muita sairauksia.

  12. ”Mielenkiintoinen juttu… Kun tässä nyt ollaan tilastojen mukaan viime vuosikymmeninä vähennetty tyydyttyneen rasvan kulutusta aika rajusti, niin miksi muistisairaudet eivät vähene, vaan lisääntyvät rajusti?”

    Tuota samaa ihmettelen. Kun on voimallisesti vuosikaudet propagoitu oikeanlaisten rasvojen puolesta, niin varmaan jokainen suomalainen tietää, että rasvoja pitäisi käyttää mahdollisimman vähän ja sekin vähä mahdollisimman juoksevaa.

    Ainakin kaikki laitosruoka ja valmisruokateollisuuden einekset koostetaan todennäköisesti virallisten suositusten mukaisesti, joten niiden sisältämä rasva tuskin on ongelma.

  13. Muistisairauteen vaikuttaa suoraan ikääntyminen; esim. alle 70-vuotiaista vain n 1,5 % sairastaa muistisairautta, 85- vuotiasita jo 35% ja yli 90-vuotiaista jopa 60%. Sairaus liittyy siis selvästi ikääntymiseen. Esim. Alzheimerin taudin, joka on yleisin muisitsairauksista esiintyvyyden ennustetaan nelinkertaistuvan seuraavan 40 vuoden aikana väestön ikääntyessä niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Asialla on niin inhimillisesti kuinkansantaloudellisestikin valtava merkitys. Jos taas muistisairauden alkua pystyttäisiin lykkämään vain viidellä vuodella ennustettu esiintyvyys puolittuisi. Tällöin ihmiset eivät ehtisi sairastua muistisairauteen tai ainakaan tauti ei ehtisi edetä niin pahaksi. Tähän voitaisiin vaikuttaa juuri elämäntavoilla. Tärkeintä on verisuoniperäisten riskien hallinta ja terveelliset elämäntavat liikuntaa unohtamatta. Myös aivojen käyttö ja sosiaalisuus vaikuttavat muistisairauden riskiä vähentävästi

    1. Ravinto tekee tuhojaan myös ajan kanssa, eikä tähän auta vanhusten halpa/vähärasvainen ravinto. Ruotsissa kokeiltiin vanhainkodissa voin/lihan ym. käytön lisäämistä ja vanhukset virkistyivät selvästi

  14. No niin, lähtihän se voinpuolustusjunakin liikkeelle 🙂

    Suomessa tyydyttyneen rasvan saanti on vähentynyt, mutta sen käytössä on paljon variaatiota ihmisten välillä. Mutta niin on vähentynyt hiilihydraattien osuuskin kuten kirjoitin muutama kuukausi sitten. Kts. kuva.

    Eikä muutenkaan väestössä tapahtuvien käyttötrendien perusteella voi mitään johtopäätöksiä vetää. Samaa koskee yksittäisten ihmisten kokemuksia.

    Yksittäinen ihminen voi sairastua huolimatta täysin optimaalisesta ruokavaliosta, tai voi olla sairastumatta huolimatta turmiollisesta ruokavaliosta. Kyse on todennäköisyyksistä isommissa väestöjoukoissa. Ja todennäköisyyksien todistamiseen tarvitaan eteneviä väestötutkimuksia ja satunnaistettuja tutkimuksia. Niitä mm. tässä Satu on referoinut.

    Jos lukijoilla on osoittaa hyvätasoista tutkimusnäyttöä siitä, että tyydyttynyt rasvaa suojaa muistin heikkenemiseltä niin laittakaa vaan tähän tulemaan.

    1. Reijo kirjoitti:

      ”Yksittäinen ihminen voi sairastua huolimatta täysin optimaalisesta ruokavaliosta, tai voi olla sairastumatta huolimatta turmiollisesta ruokavaliosta. Kyse on todennäköisyyksistä isommissa väestöjoukoissa. Ja todennäköisyyksien todistamiseen tarvitaan eteneviä väestötutkimuksia ja satunnaistettuja tutkimuksia. Niitä mm. tässä Satu on referoinut.”

      Tämä pitäisi aina muistaa näissä keskusteluissa ja olla varovainen sellaisten henkilöiden/nimimerkkien kanssa jotka ”lupaavat tilastollisilla numeroarvoilla sairastumattomuutta” johonkin tautiin yksilölle/lukijalle ja tai tai optimaalista terveyttä.

    2. No ei nyt ihan niin, suosin kyllä oliiviöljyä, kalarasvoja ja voita ja tässä tärkeysjärjestyksessä. Kaikkea toki kohtuudella.

  15. Vanhainkoti vanhuksille, joilla monesti on jo pitkälle edennyt muisitsairaus on ongelmana laihtuminen. Tätä laihtumista tulee ehkäistä, koska se johtaa lihaskaoon ja toimintakyvyn heikkenemiseen entisestään. Nämä laitosvanhukset kärsivät monesti aliravitsemuksesta. Silloin on ihan yleinen käytäntö, että lisätään rasvan määrää, eikä käytetä kevyttuotteita, esim. maitotuotteet rasvaisimpina. Tärkeintä on estää painonputoamista ja pitää paino vakaana. Myös proteiinin ja muiden suojaravintoaineiden saantiin tulee kiinnittää huomiota. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä muistisairauden ennaltaehkäisyn kanssa, joka tässä tapauksessa on liian myöhäistä, jos tauti on jo pitkälle edennyt.

  16. Satu Jyväkorven kirjoituksessa on mielestäni puutteita ja vääriä tulkintojakin. Otan tässä vain yhden esimerkin: B-vitamiineilla voi olla paljonkin suurempi merkitys kuin kirjoituksessa annetaan ymmärtää. Oxford Project to Investigate Memory and Ageing (Optima) osoitti, että ravintolisänä annettu vitamiinicocktail 800 mikrogrammaa (µg) foolihappoa, 20 mg B6- ja 500 µg B12-vitamiineja vähensi ikäihmisten aivojen surkastumista ja paransi kognitiivisia toimintoja. Vitamiinien päiväannokset olivat paljon suurempia kuin mitä ruoasta saadaan.
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=1811
    http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0012244

    Kurkuman lisäksi myös berberiiniä on tutkittu (mm. Åbo Akademissa) ja sillä on havaittu biologisia vaikutuksia, jotka voivat ehkäistä ja hidastaa Alzheimerin tautia.

    1. Matti, toivon että sinäkin voisit esittää asiaasii hiukan positiivisemmassa valossa. Sinun kirjoituksissasi lienee puutteita omassa blogissasi muttei sinne kukaan pääse mitään edes kommentoimaan.

      Odotan vielä mielenkiinnolla, että erilaisten teollisten vitamiinipillereiden vaikutus muistiin todennetaan toistuvissa kliinisissä muistitoimintoja relevantisti mittaavissa tutkimuksissa.

    2. ”Otan tässä vain yhden esimerkin: B-vitamiineilla voi olla paljonkin suurempi merkitys kuin kirjoituksessa annetaan ymmärtää. ”

      Kys. tutkimus tarkasteli aivojen surkastumista & B6/9/12 -vitamiinien roolia. Tutkimusta ei siis oltu suunniteltu selvittämään B-vitamiinisupplementaation suoraa vaikutusta kognitioon. Tätä tarkasteltiin post hoc -analyysissä

  17. ”Tärkeintä on verisuoniperäisten riskien hallinta ja terveelliset elämäntavat liikuntaa unohtamatta”

    Onko siis muistisairaudet jotenkin verisuoniperäisiä sairauksia? Mitähän muuta ne verisuoniperäiset riskit ja niiden hallinta ovat, kun jo moni yllä kirjottelevakin sitä sanoo, että viimeiset parikyt vuotta on vaan rypsiöljyä syöty ja vain sipaisu keijua tms vastaavaa levitettä ruisleivälle. ja rasvatonta broilerin fileetä syöty… Ja lenkilläkin käydään harva se päivä… ja silti niitä verisuoniperäisiä sairaukisa suomalaissa vaan tuntuu paljon olevan…Joka tapauksessa hiilihydraattien määrään ei juurikaan ole puututtu. Karkkien ja pullan syöntiä kyllä joskus paheksutaan, mutta ei monellekaan tule mieleen, että kokonaishiilarien määrässä, esim. pari irto karkkia päivässä on pieni määrä, jos saman päivän aikana kuitenkin syö aamulla lautasellisen puuroa + lasillisen tuoremehua, lounaalla pari perunaa / desin – kaksi riisiä tai makaronia ja liha/kala annos+ salaattia, välipalalla sokeroidun jogurtin ja omenan, ja päivällisellä taas pari perunaa / desi – kaksi riisiä tai makaronia vaikka täysjyvääkin ja liha/kala annos+ salaattia, ja joka pääaterialla on lisänä pari palaa leipää, iltapalaksi vielä pari leipää ja kupillinen tai pari teetä, kuulostaa terveelliseltä ja tavalliselta aterioinnilta..kokonaishiilihydraatien määrä päivää kohden on jo aika moinen. Kyllä jatkuva hiilari-insuliini veivaus elimistössä jotain tekee, ehkä ei kaikilla epäsuotuisasti, mutta kyllä pitkällä aikavälillä useimmilla (kun ikää on yli 40 ja metabolia jo alkaa hidasteleen) . Liikunta pitäisi olla todella runsasta jos haluaisi kaiken tuon hiilari – insuliini veivauksen liikunnalla kompensoida. Ei nykyisin siihen kellään ole aikaa eikä jaksamistakaan, että tuon kaiken saa kompensoitua liikunnalla. Kun tätä kaikkea hiilari – insuliini veiviä aikansa veivataan, syntyy pikkuhiljaa metabolisia häiriöitä, mm.2diabetesta mikä onkin hyvin yleistä keski-ikäisten keskuudessa. No mitäs niistä helposti seuraa – no niitä verisuoniperäisiä vaivoja – ja jos kerran muistisairaudet ovat verisuoniperäisiä sairauksia, voidaanko olettaa, että nykyiset 2diabetikot ovat vanhuuden päivinään suurin osa myös muistisairaita? Miten siis ehkäistä tuota 2-diabetesta ja sen mukanaan mahdollisesti tuovia verisuonimuutoksia? voisko sillä hiilareiden rajoittamisella (jopa siis ihan karppauksella) kuitenkin jotain auttaa joko metabolisen häiriön, 2-diabeteksen ehkäisyssä?

  18. Jätän tästä edes pitkät ”vlijattoman” kaltaiset toistuvat vuodatukset julkaisematta ja toivon, että jos on jotain kritiikkiä sitä *ei aina* ilmaistaisi negatiiviseen sävyyn, vaan pyrittäisiin edes hiukan pitämään pilkettä silmäkulmassa ja perustamaan väitteet tutkittuun tietoon.

    Minulla on sellainen tunne, että näihin minun kirjoituksiin puretaan palautteena koko Suomen ravitsemusasiantuntijoille suunnattua frustraatiota, ja se tuntuu hiukan kohtuuttomalta. Tämä muutaman ihmisen borderline-napina pilaa tämän näiden keskustelujen laadun, ja karkottaa seuraaajat kuten olen palautteena saanutkin kuulla jo muutamaan otteeseen.

    Toivon myöskin, että jos on vankkaa tieteellistä näyttöä, esimerkiksi tyydyttyneen rasvan haitoista muistille niin se tuodaan esiin.

    Jos teillä ihmiset on energiaa ja halua tuottaa omaa asiaanne ja agendaanne bittiavaruuteen, niin ruvetkaa pitämään omaa blogia. Sieillä sana täysin omissa käsissä.

  19. Kiitos ja anteeksi.
    En ymmärtänyt pysyä poissa ammattikeskusteluista, mutta tämä kun on juuri se ydin näissä… Että me haluaisimme ymmärtää! Tällaisia vieraskirjoituksen tapaisia julkaistaan jatkuvasti lehdissä OHJEINA. Silti kyse on vielä erittäin keskeneräisestä päätelmästä. Eipä se arvostus ja ammatin tunnettuus teilläkään sitten nouse, jos ette vakuuta meikäläisiä. Epäkohtelias en halunnut olla.
    Ei tarvitse julkaista.

    1. Kyllä, ja minä yritän auttaa ymmärtämään. Joskus onnistuu, joskus ei. Vaikka kaikkea ei voi tutkimuksin osoittaa, niin silloin kun vankkaa tutkimustietoa on, se pitää käyttää hyväksi.

      Olen väsynyt siihen, että näitä keskusteluja täällä blogissani käy ravitsemustietelijöistä vain allekirjoittanut ja sitten muutama kymmen paleoon ja karppaukseen päin kallellaan oleva henkilö nimimerkkien takana. Ja sama teema toistuu ikuisesti ja aina; tyydyttynyt rasva ja liha ei voi olla vaarallista, kun ne on niin luonnollista.

      Olen kerennyt käydä nämä samat keskustelut eri kirjoitusten yhteydessä kymmeniä kertoja viime vuosien aikana. Pikkaisen välillä puuduttaa, mielipiteisiin vetoaminen ja vuodatus. Nimimerkit vaihtuu, ehkä faktiset henkilötkin joskus, mutta aina päädytään samaan. Hiilarit on myrkkyä ja tyydyttynyt rasva ei voi olla pahasta.

      Voi kun se olisikin näin yksinkertaista.

      1. Reijo, äläs nyt vielä masennu! Kyllä näitä keskusteluja lukee varmasti suurempi osa kuin ne jotka kommentoivat aktiivisesti. Ja tiedäthän, että täällä netissä nimenomaan ne äärireunan mielipiteet tuppaavat korostumaan.

        Tottakai se ”same ol'” aina väsyttää, Mutta valitettavasti on aika lailla luonnonvakio että jos ja kun asiallinen kirjoitus ottaa kriittisesti kantaa asiaan josta tietyillä tahoilla on vahva (suorastaan dogmaattinen) näkemys ja/tai bisnesintressit pelissä, niin reaktio on välitön. En usko, että tähän on muuta keinoa kuin vain jättää ne vähäisetkin off-topic viestit ja wanhan virittelyt julkaisematta, vaikka ne olisivat sinällään asialliseen sävyyn laadittuja.

    2. ”Silti kyse on vielä erittäin keskeneräisestä päätelmästä. Eipä se arvostus ja ammatin tunnettuus teilläkään sitten nouse, jos ette vakuuta meikäläisiä.”

      Jos sinulla on tähän vieraskirjoitukseen jotain täydennettävää, niin eikö olisi järkevää sitten tarjota sitä lisätietoa? Tai edes kertoa että mitä ”keskeneräistä” asiassa on – muuta kuin se tosiasia, että tällä(kin) alalla tietämys lisääntyy kaiken aikaa, kuten tieteen perusluonteeseen kuuluu?

  20. Reijo, jos ihminen (SJ) ilmoittaa olevansa ikääntyneiden ravitsemuksen, aivoterveyden ja muistisairauden ehkäisyn ravitsemuksella asiantuntija, hänen tulisi tuntea myös ravintolisillä (myös fosfatidyyliseriinillä ja kalaöljyllä ja niiden yhdistelmillä) tehtyjä tutkimuksia ja käytännön kokemusta. Minulle saa mielellään lähettää palautetta sivullani olevan palautelinkin kautta (ja sitä tuleekin paljon, apua pyytävää, kiittävää ja kriittistäkin, puutteista ja virheistä huomauttavaa).

  21. Pyydän anteeksi jos olen mieltäsi pahoittanut, se ei ollut tarkoitukseni, halusin vaan tietää, että onko tosiaan niin, että muistisairaudet ovat jotenkin verisuoniperäisten riskien / sairauksien syy tai oire tai jotain, koska kirjoittaja sen otti esiin, että ravitsemuksen ja liikunnan keinoin voisi jotain vaikuttaa näiden sairauksien synnyssä.

    Mutta joo, oman bloginhan voiskin perustaa, siinä ehkä on ideaa. Ja vaikka täällä keskustelu välillä jämähtää ja jankutetaan samoista asioista, niin itse olen pitänyt tätä blogia hyvänä, koska aihepiirit ovat vaihtelevia ja vaikka jotkut kirjoittajat ovat voimakkaitakin mielipiteissään, olenhan sitä itsekin välillä, niin joskus niistä voimakkaistakin mielipiteistä omatkin ”silmäni” ovat auenneet ja ns.ahaa-elämyksiäkin on syntynyt, vaikka en asiantuntija ja akateeminen koulutustaustaltani olekaan. Toisaalta jos kaipaat tänne enemmän ravitsemustieteilijöitä, heitä ehkä pitäisi sitten tietoisesti kutsua mukaan keskusteluun?? Ravitemusasioista melko vähän aikaa vasta kuitenkin on suomessa keskusteltu eikä tämä blogi / nettimaailmakaan nyt vielä niin kovin iäkästä ole. Toivottavasti kuitenkin jatkat blogin pitämistä, vaikka meitä vastarannan kiiskejä onkin häiriöimässä.

    1. Viljaton, yritetään pärjätä vast’edeskin 🙂

  22. En väitä vieraskirjoitukseni olevan täydellinen! Tietenkin siinä on puutteita. Ei kukaan tieteilijä ole koskaan valmis. Tieteellisen tiedon määrä lisääntyy koko ajan. Muutaman vuoden kuluttua tietoa on paljon enemmän kuin nyt. Kuitenkin henkilökohtaisuuksiin meneminen on asiatonta, kun keskustellaan asiasta. Jokaisella saa olla eriäviä mielipiteitä ja olisi hyvä, jos ne voi hyvin perustella. Kalaöljyvalmisteista saadut ttkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tämä ei ole mielipide, vaan se on todettu monessa alan katsauksessa. Kuka tahansa voi käydä tutustumassa arvostettuun Cochrane reviews yhteenvetoihin. Tämähän ei tarkoita, etteikö joku hyötyisi kalaöljystä tai muista valmisteista. Siihen vaikuttaa moni asia kuten ruokavalio, fysiologinen tila yms. Yksi tutkimus ei vielä todista asiaa todeksi. Tieteessä tulos pitäå myös voida toistaa hyvin tehdyissä randomisoiduissa interventio tutkimuksissa.

  23. Hei MIe!
    siihen juuri! se löytyy myös Cochraine summaries osoitteesta, mistä voi myös käydä katsomassa muista kiinostavista aiheista tehtyjä tieteellisiä yhteenvetoja (http://summaries.cochrane.org/)

    Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Olen nyt matkoilla, enkä enää seuraa aktiivisesti kirjoittelua. Hienoa, etta aihe herättää kiinostusta! Hyvää kesää kaikille ja suuret kiitokset Reijolle.

  24. Hieno kirjoitus ja mielenkiintoinen, kuten muutkin viimeaikaiset artikkelit.

    Hienoa, että jaksat pitää foorumin elossa, välillä täällä on kuitenkin hyvää ja hedelmällistäkin keskustelua.

  25. Reijo suhtautui epäileväisesti Oxfording yliopiston 2-vuotiseen kliiniseen seuruututkimukseen, jossa B-vitamiinit, lääkkeellisinä päiväannoksina, ehkäisivät ikääntyvien ihmisten muistihäiriöitä ja suorastaan korjasivat niitä. Reijo ja Satu Jyväkorpi toivoivat, että uudet tutkimukset vahvistaisivat nämä havainnot.

    No, nyt on julkaistu tällainen toivottu tutkimus, jossa selvitettiin suun kautta annettujen B12-vitamiinin ja foolihapon vaikutusta lievään muistihäiriöön, Alzheimerin tautiin ja masennukseen sekä homokysteiiniin ja aivojen surkastumiseen.

    Satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa 156 muistihäiriöistä kärsivää ihmistä (keski-ikä 76 vuotta) sai joko lumetta tai yhdistelmää foolihappo (800 µg) + B6-vitamiini (20 mg) + B12-vitamiini (0,5 mg), joiden päiväannokset olivat huomattavasti suurempia kuin ravinnosta voi saada.

    Aivojen harmaan kudoksen volyymi arvioitiin alussa ja 24 kk:n kuluttua (optimized voxel-based morphometry protocol using the FMRIB Software Library) ja samalla mitattiin plasman homokysteiinin (HCY) pitoisuus.

    B-vitamiiniyhdistelmä vähensi jopa 7-kertaisesti atrofiaa niillä harmaan aivokudoksen alueilla, jotka surkastuvat Alzheimerin taudissa (mm. mediaalinen etulohko). Lumeryhmässä oli suuremmat homokysteiinin pitoisuudet ja ne liittyivät nopeampaan harmaan aineen atrofiaan (kuin B-vitamiiniryhmässä). B-vitamiinien suotuisat vaikutukset rajoittuivat niihin henkilöihin, joiden HCY oli yli 11 µmol/l.

    Johtopäätös: B-vitamiiniyhdistelmä vähentää HCY-pitoisuutta, mikä puolestaan ehkäisee ikäihmisten harmaan aivokudoksen surkastumista ja se edelleen ehkäisee kognitiivisten toimintojen heikkenemistä.

    Douaud G, Refsum H, de Jager CA, Jacoby R, E Nichols T, Smith SM, Smith AD. Preventing Alzheimer’s disease-related gray matter atrophy by B-vitamin treatment. Proc Natl Acad Sci U S A. 2013 May 20.
    http://www.pnas.org/content/early/2013/05/16/1301816110.abstract

Kommentointi on suljettu.