Keväällä Mediuutisisten haastattelussa toivoin, että tulossa olevissa uusissa ravitsemussuosituksissa ei esitettäisi mitään optimaalista leivän ja viljavalmisteiden käyttömäärää tai tavoitetta.
Virallisissa ravitsemussuosituksissa ei ole tosin ennenkään annettu suoria leivänkäyttötavoitteita, mutta niissä mainitaan ”Vähäsuolaista täysjyväleipää ja muita viljavalmisteita, kuten puuroa tai mysliä, on suositeltavaa syödä päivittäin lähes joka aterialla”.
Leipätiedotus ry, joka on leipomoteollisuuden rahoittama järjestö, on muotoillut virallisten suositusten pohjalta omat suosituksensa. Leipätiedotus on laskenut käytännön leipäsiivuiksi mitä virallisten suositukset tarkoittavat (alla oleva taulukko). Leipätiedotuksen suositus on painunut monien mieleen virallisena suosituksena, vaikkei sitä olekaan.
Leipätiedotuksen esittämä suositus leivän ja viljavalmisteiden syömisestä perustuu viralliseen ravitsemussuositukseen vuodelta 2005. Itse ravitsemussuosituksessa tosin ei ole tällaisia leipälukuja ilmoitettu.
Minusta tällaiset leipämäärät ovat liian suuria määriä monille aikuisille suomalaisille. Leivän käyttöä perustellaan usein kuidulla, B-ryhmän vitamiineilla, magnesiumilla, sinkillä ja raudallakin.
Leivän liika helliminen ei ole hyväksi, koska
- Leipä syödään lähes aina päällyksien kera, ja päällyksistä löytyy se ”pelätty” tyydyttynyt rasva sekä ylimääräiset kalorit. Viime viikolla julkaistussa suomalaistutkimuksessa eniten voita käyttävät miehet käyttivät myös selvästi eniten ruista. Voin lisäksi päälle viskataan juustoa ja makkaraa.
- Myöhäisillan voileipäralli* sohvalta jääkaapille on varsin yleinen ongelma. Koska ruisleipää pidetään hyvin terveellisenä, ralli saa jatkua.
- Täysjyväleipä selittää osin herkkävatsaisten oireilua
- Piilosuolan ykkönen. Leipä- ja viljavalmisteet ovat suomalaisten suolan lähde #1.
- Leipä vie kasviksilta, hedelmiltä ja marjoilta sijaa erityisesti välipaloina. Varsinkin kevyttä työtä tekevät aikuiset hyötyisivät, jos opettelisivat käyttämään enemmän tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja välipaloina vaikkapa pähkinöillä ja vähärasvaisilla maitotaloustuotteilla höystettynä.
Täysjyväleivällä on valkoiseen viljaan nähden selkeät terveysedut. Liika on silti liikaa.
Suomalaiset syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Pohjoismaiden ministeriöneuvoston selvityksen mukaan vain 8,5 % suomalaisista sanoo syövänsä viisi annosta kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä. Eikä viisi annosta päivässä ole kovin kunnianhimoinen tavoite, esim. kreikkalaisessa suosituksessa annosten tavoitemäärä on yhdeksän. Suomalaiset eivät syö liian vähän leipää.
Toivon, että tuoreista kasvikunnan tuotteista tulisi selkeä terveysvalistuksen kärki ja leivän syleilyä kevennettäisiin. Tähän suuntaan ollaan jo mentykin esimerkiksi Itämeren ruokavalio-suosituksessa, mutta median ulostuloissa voi ja leipä tuntuu usein olevan kiihkein ja kuumin tulokulma.
3-5 siivua täysjyväleipää/pv on sopiva annos monille kevyttä työtä tekeville ja vähäisesti liikkuville aikuisille. Valkoista leipää ja pullaa vain satunnaisesti.
*) Termi lainattu ravitsemusterapeutti Hanna Partasen puheesta
