Syöpä ja ravinto

[Päivitys 30.3.2017, olemme Timo Joensuun kanssa kirjoittaneet syöpää ja ravintoa koskevan kirjan Syö hyvin, voi paremmin. Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoidon tukena]

Joka kolmas suomalainen sairastuu elinaikanansa syöpään (cancer.fi). Syövän kehittyminen on riippuvainen monesta tekijästä, mutta ravitsemuksellakin on selkeä oma osuutensa. Maailman syöpätutkimussäätiön (World Cancer Research Fund, WCRF) mukaan noin kolmannes syövän ilmaantuvuudesta selittyy ravinnolla ja liikunnan puutteella. Saman on todennut vuonna 2012 Harvardin ravitsemusproffa Walter Willett haastattelussa. Tarkempia arvioita ravinnon vaikutuksesta eri syöpien riskiin voi lukea täältä ja tarkastella infograafina täältä.

Etenevien väestötutkimuksien meta-analyysin mukaan jokainen yhden pisteen siirtyminen huonoimmasta mahdollisesta ruokavaliosta kohden parempaa perinteistä Välimerellistä ruokavaliota vähentää syövän riskiä 3 % (Sofi et al. 2010). Enimillään tämä tarkoittaa  27 % riskin vähentymistä  vs surkein mahdollinen ruokavalio. Tämäkin on varsin hyvin linjassa WCRF:n ja Willetin arvion kanssa.

Näyttökuva 2014-12-31 kello 15.38.23

Todellisen vaikutuksen arviointia hankaloittaa se, että syövän ja ravitsemuksen tutkiminen on hyvin haasteellista mm. vuosikymmenten mittaisten latenssiaikojen vuoksi.

Syöpien ilmaantuvuus Suomessa

Suomalaista uhkaa kutakuinkin samat syövät kuin muitakin länsimaalaisia. Suomalaiset eivät sairasta erityisen paljon syöpää, esimerkiksi jenkit, britit, norjalaiset, tanskalaiset ja ranskalaiset sairastavat enemmän (Top 20 countries with the highest age-standardised rates for the eight most common cancers worldwide).

Miesten yleisin syöpä on eturauhassyöpä ja naisten rintasyöpä. Paksu- ja peräsuolen syövät muodostavat seuraavaksi yleisimmän syöpätyypin. Mahalaukun ja keuhkosyövän ilmaantuminen on vähentynyt vuosikymmeniä. Syöpä tappaa harvemmin kuin ennen, koska erilaiset hoidot ovat kehittyneet jatkuvasti. Miesten syöpäriski lisääntyy selvästi 60 ikävuoden jälkeen ja naisilla rintasyövän ilmaantuvuus lisääntyy n. 45 vuoden iästä lähtien.

Näyttökuva 2014-12-31 kello 13.25.26
Yleisimpien syöpien ilmaantuvuus. Lähde: http://www.cancer.fi/syoparekisteri/

 

Näyttökuva 2014-12-31 kello 13.09.51
Syöpään sairastumisen riski (todennäköisyys). Lähde: http://www.cancer.fi/syoparekisteri/

Miksi niin paljon kohinaa syövästä ja ruuasta?

Edellä todettiin siis, että asiantuntijatahot uskovat noin kolmanneksen syövistä selittyvän ruokavaliolla ja liikunnan puutteella. Tämä kannattaa muistaa,  jotta yksittäisiä ruokia tai kemiallisia aineita koskeva uutisointi ei hämmentäisi todellisuutta. Syöpä kuuluu sairausryhmiin, josta julkaistaan vääristyneitä uutisia (puhumattakaan blogikirjoituksista) jatkuvalla syötöllä. Saamme nimittäin mediasta lukea, miten aspartaami, jogurtti tai perunalastut ovat hengenvaarallisia. Lue tästä erinomaisesta kirjoituksesta tarkemmin millaista uutisointi on surkeimmillaan ja miksi.

Usein on kyse in vitro -tutkimuksesta, teoriasta tai koe-eläimillä tehdystä tutkimuksesta, jossa altiiistetta on annettu suunnattomia määriä. Ei ole epätavallista, että taustalla on kaupallisen tahon lehdistötiedote, jolla on tarkoitus kerätä pelkästään mahdollisimman suuri huomio.

On muitakin syitä. Vuosi sitten ilmestyneessä kirjallisuuskatsauksessa haettiin tietoa suositun keittokirjan 50 yleisimmän ruoka-aineen ja syöpien välisestä yhteydestä (Schoenfeld JD, Ioannidis JP.Is everything we eat associated with cancer? A systematic cookbook review. Am J Clin Nutr. 2013 Jan;97(1):127-34).

80 % mainituista viidestäkymmenestä ruoka-aineesta havaittiin olevan joko syöpää aiheuttavia tai vähentäviä ainakin yhden väestötutkimuksen mukaan. Alla oleva kuva kertoo tilanteen niistä ruoka-aineista, joista katsauksen mukaan löytyi eniten tietoa viimeisen kymmenen viimeisen vuoden aikana.

Jos esimerkkinä käytetään alla olevan kuvan yksittäistä tutkimusta, voidaan vaikkapa maidon väittää lisäävän syövän riskiä yli 5-kertaiseksi (äärimmäinen ”milk”-piste oikealla) tai vähentävän syövän riskiä noin 75 % (äärimmäinen ”milk”-piste vasemmalla). On surullista, että juuri tällaiset yksittäiset ”revittävät” tutkimustulokset päätyvät median suurimpiin otsikoihin ja blogimaailman kiivaimpaan kierrätykseen, ja useiden tutkimuksien koosteet jäävät niiden jalkoihin. Media ja some nostaa kohtuuttomasti yksittäisen tutkimuksen tuloksia, jos se haistaa kohun aineksia.

Asiantuntijatahot, kuten WCRF, perustavat johtopäätökset useiden tutkimusten painotettuihin koosteisiin eli meta-analyyseihin. Syövässä, jos missä täytyy nähdä metsä puilta, ja odottaa useiden tutkimusten koosteita ennen johtopäätöksiä.

Tavallisella lehtitoimittajalla ei yleensä ole osaamista tai aikaa suhteuttaa uutta tutkimustulosta tutkimusnäytön kokonaiskuvaan. Yksittäinen tutkija puolestaan haluaa näkyvyttä omalle tutkimukselleen, ja saattaa siksi sivuuttaa kiinnostusta laimentavan kokonaisevidenssin. Äärilaidan ravitsemuskriitikot levittävät tietenkin yksipuolisesti omiin intresseihin sopivaa tutkimustulosta.

Käytännössä edellinen tarkoittaa, että yksittäisten väestö-, surrogaattimarkkeri-, eläin- tai in vitro -tutkimuksien tuloksiin pitää suhtautua syövässä hyvin varauksellisesti. Tutkimuskoosteiden eli meta-analyysien tuloksiin kannattaa luottaa enemmän.

k
Kukin piste edustaa yhtä väestötutkimusta. Väritys on minun käsialaa, ja sen tarkoitus on selventää mitkä ruuat on havaittu johdonmukaisesti joko lisäävän  minkä tahansa syövän riskiä (punainen) tai vähentävän riskiä (vihreä). Lähde: Am J Clin Nutr. 2013 Jan;97(1):127-34).

 

Syöpätutkimussäätiön johtopäätökset

Maailman syöpätutkimussäätiö päivittää jatkuvasti tutkimuskoosteitaan eli meta-analyysipankkiaan syövän ja ravitsemuksen yhteydestä. Viimeisin 537 sivua pitkä meta-analyysipankki on vuodelta 2007, ja löytyy täältä. Lisäksi WCRF päivittää meta-analyysejä jatkuvasti täällä. Meta-analyysi perustuvat eteneviin väestötutkimuksiin ja  tapaus-verrokkitutkimuksiin.

Alla olevassa kuvassa on esitetty WCRF:n meta-analyyseihin pohjautuvat tiedot eri elintarvikkeiden ja ravintoaineiden syöpäriskistä syöpätyypeittäin. Mukana on myös harvinaisemmat syöpätyypit (klikkaa kuva suuremmaksim, ja tulosta tarvittaessa).

Ne, joita kiinnostaa jonkin tietyn ruoka-aineen ja tietyn syövän yhteydet, löytävät tästä kuviosta paljon tutkittua tietoa.

WCRF diet, exercise, cancer 2007 Summary Conclusions
Sininen väri = vähentää syövän riskiä. Punainen väri= lisää riskiä. Valkoinen= vakuttava näyttö, ei vaikuta riskiin, tyhjä väri= ei riittävästi tietoa. Mitä tummempi väri sitä vakuuttavampi on näyttö riskin muutoksesta. Lähde: http://www.dietandcancerreport.org/cancer_resource_center/downloads/summary/english.pdf

Edellä oleva taulukko on melko vaikealukuinen. Tärkeimmät päätelmät onkin koottu ruokavaliota ja liikuntaa koskeviin suosituksiin yksittäisille henkilöille. WCRF:n mukaan ne ovat:

  • Pidä normaali paino. Vältä lihomista sekä lapsena että aikuisena.
  • Syö runsaasti kuitupitoisia kasvikunnan tuotteita, kuten kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyvätuotteita sekä palkokasveja
  • Käytä korkeintaan 300 grammaa viikossa punaista lihaa. Vältä prosessoitua lihaa (makkaroita, pekonia jne.) tyystin
  • Jos käytät alkoholia, rajoita käyttöa. Enintään yksi annos alkoholia naisille ja miehille kaksi annosta/pv
  • Vältä sokeripitoisia juomia
  • Käytä pikaruokaa vain harvoin, jos lainkaan
  • Syö vihanneksia, marjoja ja hedelmiä vähintään 400 grammaa joka päivä
  • Syö joka ruualla täysjyvätuotteita tai palkokasveja
  • Rajoita raffinoitujen (teollisesti tuotettujen) tärkkelyspitoisten ruokien syöntiä (kuten valkoista riisiä, valkoista pastaa, ranskan perunoita)
  • Vältä hometta sisältävien (palko)kasvien ja viljan syöntiä [korjattu 7.1.2014 multainen → hometta sisältävä, kts. komentti alla]
  • Rajoita suolan ja suolaisten elintarvikkeiden käyttöä. Kokonaissuolan saanti korkeintaan 6 grammaa päivässä
  • Älä käytä ravintolisiä (vitamiineja ja hivenaineita) syövän ehkäisyyn
  • Naiset: imetä lastasi ainakin kuuden kuukauden ajan, jos mahdollista
  • Syöpään sairastuneet:
    • Kaikkien pitäisi saada asiaan kuuluvaa ravitsemusneuvontaa aiheeseen perehtyneeltä terveydenhuollon ammattilaiselta
    • Syöpään sairastuneita koskee samat ravitsemusohjeet kuin niitä, jotka eivät ole sairastuneet syöpään (ed. ohjeet tarkoitettu kaikille)
  • Liikunta: Harrasta rivakkaa kävelyä vastaavaa liikuntaa ainakin 30 minuuttia päivittäin.  Lisää harjoituksen tehoa ja aikaa 60 minuuttiin päivässä. Vältä paikallaan oloa, kuten TV:n pitkäkestoista katselua

Nämä tiedot perustuvat laajoihin koosteisiin.

Kertooko WCRF kaiken?

WCRF:n suositus on tehty vain syöpää koskien. Se ei ota huomioon sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta koskevaa tietoa. Siksi esimerkiksi tuoreen kalan ja äyriäisten suosimiseen ei oteta kantaa. Kala suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta meta-analyysien mukaan (1,2). Myöskään siipikarja ei ole esillä suosituksessa juuri lainkaan. Mielestäni sekä kala että siipikarja ovat tutkimusnäytön perusteella hyviä proteiinin lähteitä myös syövän ehkäisyn näkökulmasta.

Onko suositus myös liian varovainen, kun se ei esimerkiksi suosita miesten maitotaloustuotteiden käytön rajoittamista, vaikkapa tasolle n. 1,2 litraa per päivä (n. 1 500 mg kalsiumia/pv)? Tuo 1 500 mg mainitaan kyllä tekstissä (s. 305) eturauhassyöpää koskevassa yhteydessä.

Joistakin ruoka-aineista, jotka eivät ole mukana kuvassa, on runsaasti uutta meta-analyysitason tietoa vuoden 2007 jälkeen. Tällaisia ovat mm.

  • Kahvi saattaa vähentää hieman suolisto-, eturauhas-, maksa- ja kohdunrungon syövän riskiä  (1,2,3,4)
  • Kananmunat näyttävät neutraaleita suolistosyövän esiasteiden  ja eturauhassyövän suhteen (1,2)
  • Maitotaloustuotteet saattavat vähentää hieman rintasyövän riskiä (1)
  • Parsakaali ja muut kaalikasvit saattavat vähentää suolistosyövän esiasteita ja eturauhassyövän riskiä (1,2)
  • Oliiviöljy saaattaa vähentää useiden syöpätyyppien riskiä (1)
  • Omega-3 rasvahappojen runsas saanti, esim. rasvaisesta kalasta saattaa vähentää rintasyövän riskiä (1)
  • Soija saattaa vähentää erityisesti ER- ja ER+/PR+  -rintasyöpätyyppien sekä vaihdevuodet ohittaneiden naisten uudelleen sairastumisriskiä (1). Rintasyövästä vapailla naisilla soija vähentää rintasyövän riskiä aasialaisilla, mutta ei länsimaisilla (2,3).Soijan ei ole havaittu meta-analyyseissä lisäävän rintasyöpäriskiä terveillä naisilla missään alaryhmässä. Soija vähensi jo sairastuneiden kuolleisuutta kaikissa alatyypeissä (1) [Tietoa lisätty 3.4.2014]
  • Hiilihydraatit sinänsä, glykeeminen indeksi (GI) ja glykemiakuorma (GL) eivät näytä liittyvän syövän riskiin (1), mutta korkea glykeemiakuorma saattaa lisätä kohdunrungon syövän riskiä (2)
Näyttökuva 2014-1-1 kello 11.47.46
Syöpäpotilaan elämänlaatua voidaan kohentaa ja riskä sairastua tulevaisuudessa voidaan vähentää ruokavaliolla. Syöpää ei voida parantaa ruokavaliolla.

Lopuksi

Syövän ja ravitsemuksen väliset yhteydet kiinnostavat usein siinä vaiheessa kun itse tai lähiomainen sairastuu syöpään. Syöpää ei kuitenkaan pysty likimainkaan täydellisesti torjumaan, saati parantamaan ravitsemuksen keinoin. On pidettävä jäitä hatussa ja odotukset realistisella tasolla, jotta ruokavalion noudattamisesta ei tule elämän itsetarkoitus syöpäpotilaalle. Syöpää ja ravitsemusta koskeviin kohu-uutisiin kannattaa suhtautua hyvin varauksellisesti.

Toisaalta vastuutonta väittää, ettei ruualla ja syövällä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tällaisia väitteitä kuulee joskus, jopa terveydenhuollon ammattilaisten suusta. WCRF suosittaa, että lääkärit, hoitajat ja ravitsemusterapeutit levittäisivät vastuullisesti ja aktiivisesti oikeaa tietoa syövän ja ravitsemuksen havaituista yhteyksistä.

Useilla syöpäpotilailla on polttava halu tehdä oma osuutensa syövän uusiutumisen ehkäisyssä ja hyvinvoinnin kohentamisessa, ja siten muuttaa ruokavaliotansa. Tätä siementä ei pidä torjua, koska samaiset ruokavaliomuutokset vähentävät paitsi syövän riskiä, myös tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä kohentavat yleisesti elämänlaatua. Samat ravintoniksit puree näihin muihinkin sairauksiin.

Lisäksi syöpäpotilaan kohdalla tulee tapauskohtaiseksi arvioitavaksi painon ja lihasten menettämisen ehkäiseminen, lääkkeen aiheuttaman lihomisen ehkäisy, mahdolliset vatsavaivat esim. sädehoidon vuoksi, sekä ruokahalun, nielemisen ja suun limakalvojen muutokset.

Erilaisten väitettyjen ”ihmeaineiden” vaikutuksia ihmisessä ei tunneta. Esimerkiksi pakurikäävän vaikuttavien aineiden ja syöpälääkkeiden yhteysvaikutukset ovat täysin selvittämättä. Lähes kaikki lumekontrolloidut vitamiineilla ja hivenaineilla toteutetut syövän ehkäisy- ja hoitotutkimukset ovat vetäneet vesiperän. Toisaalta on mahdollista, että tietyt kasvikset, hedelmät ja mausteet saattavat tarjota erityisetuja syövän kannalta verrattuna joihinkin muihin kasvikunnan tuotteisiin. Tällaisia hyödyllisiä kasvikunnan tuotteita saattavat olla tomaatti, vesimeloni, kiivi, sitrushedelmät, marjat, parsakaali, kurkuma ja neitsytoliiviöljy.

Syövän ja ravitsemuksen yhteyksiä tutkitaan koko ajan ja tietoa on karttunut lisää mm. vuoden 2007 jälkeen. Vuoden 2007 WCRF:n julkaisut ovat kuitenkin hyvin ajantasaisia edelleen.

Alla olevassa kuvassa samaa asiaa vielä kuvina.

39 thoughts on “Syöpä ja ravinto”

  1. Jos katsotaan kolikon toista puolta, Mitkä on syyt eturauhassyövän ja rintasyövän merkittävään lisääntymiseen?

    Keuhkosyövän vähenemisen osalta ei varmaankaan ole epäselvyyttä miksi se on vähentynyt ja millä yksinkertaisella tavalla sitä edelleen voitaisiin merkittävästi vähentää.

    1. Ilmeisesti liian vähäinen liikunta, liika alkoholi, lihavuus ja pidentynyt elinikä ei riitä sinulle selittäjäksi. Katsoitko miten WCRF selittää näiden syöpien ilmaantuvuutta?

      1. Osan syöpätyyppien esiintyyvyys laskee osan nousee jyrkästi. Miten siihen saadaan istumaan ehdottamasi selitysmalli?

  2. Jostain syystä pähkinöitä, manteleita jne ei näy ”listoilla”?

    1. Niistä ei taida olla meta-analyysin näyttöä. Ne on toki osa Välimerellistä ruokavaliota ja otettu mukaan tuossa englanninkielisen WCRF:n kuvasarjan kuvassa, jossa on suositeltavia proteiinin lähteitä. Mutta niillä voisi olla selvempi rooli.

  3. Miten multaisten vihannesten ja viljan välttely liittyy syöpiin? Bakteerienko takia?

    Sitten viitaten Jussipussin viestiin, itse olen miettinyt usein naisten lisääntyneen rintasyövän ja hyvin yleisen hormonaalisten ehkäisy- ym. valmisteiden käytön yhteyttä. Käsittääkseni rintasyöpä on jossain määrin lisääntynyt myös nuorissa ikäluokissa, joten eliniän lisääntyminenkään ei ihan hirveästi tätä lisääntymistä selitä.

    Itse olin teini 80- ja 90- lukujen taiteessa ja ainakin tuolloin e-pillereitä helposti määrättiin jo n. 13-vuotiaasta alkaen milloin mihinkin vaivaan. Pillerit saattoi saada niin akneen, kuin kivuliaisiin tai runsaisiin/epäsäännöllisiin kuukautisiinkin, joku kai söi niitä ihan ehkäisyynkin…

    Eli monet aloittivat e-pillerien syönnin jo ennen kuin oma hormonitoiminta oli edes kunnolla käynnistynyt ja rintarauhanen kehittynyt. Rinnat kehittyivät siis monilla pillerihormonien vaikutuksesta eikä oman hormonitoiminnan kehityksen tuloksena. Sitten pillereiden käyttöä jatkettiin, kunnes haluttiin saada lapsia ja lasten jälkeen käyttö alettiin taas uudestaan.

    Luulisi tällä olevan jotain vaikutusta rintasyövän yleisyyteen. En tiedä saako pillereitä tai muita hormoniehkäisyvalmisteita nykyään enää yhtä helposti ja yhtä nuorena, mutta kovin laajassa käytössä ne kuitenkin ovat.

    1. Ehkäisypillereillä näyttäisi tutkimuskoosteen mukaan olevan pieni rintasyöpäriskiä lisäävä vaikutus. Samoin vaihdevuosien hormonikorvaushoidolla (HRT) jota rummutettiin 15-20 vuotta sitten paljon. HRT:n riskivaikutus näyttäisi kuitenkin häviävän n. 5 vuotta käytön lopettamisen jälkeen. Myös diabetes lisää riskiä. Lähde: http://m.aph.sagepub.com/content/25/5/368.abstract

    2. Multaiset kasvikunnan tuotteet sisältävät homesienien muodostamia toksiineja kuten aflatoksiinia.

    3. Marika, korjaan edellä olevaa vastausta. Multainen sana olisi tietenkin pitänyt olla homeinen. Kts. kommenttini Juholle. Teksti päivitetty.

  4. Miten suolankäytön vähentäminen alentaa syöpäriskiä?

    Suolahan on emäksinen ja emäksisyys on taas myrkkyä syöville.

    1. Tuossa WCRF-raportissa on asiaa pohdittu (mm.sivu 146). Raporttia kannattaa lueskella jos asia kiinnostaa. Ainakin kolme vaihtoehtoa: suora vatsan limakalvoa vahingoittava vaikutus, nitrosamiiniyhdisteiden lisääntynyt muodostuminen ja Helikobakteerin kanssa yhteisvaikutus.

      Helikobakteerin häätö PPI-lääkkeiden ja antibiootein sekä paremman hygienian vuoksi voi olla yksi syy muiden ohessa miksi mahalaukun syöpä vähenee.

  5. ”Vältä prosessoitua lihaa (makkaroita, pekonia jne.) tyystin” Entä kaupan ”Broilerifilee”, ”Kalkkunafilee” ja vastaavat leikkeleet (täysjyvä)leivän päälle?

    ”Vältä multaisten kasvisten ja viljan syöntiä” tarkoittaahan vain ”multaisen viljan” eikä ”viljan”?

    ”Vältä paikallaan oloa, kuten TV:n pitkäkestoista katselua” Entä tietokone 11 h/päivä, jos liikkuu?

    ” rivakkaa kävelyä vastaavaa liikuntaa ainakin 30 minuuttia päivittäin.”
    Entä jos liikkuu pari kertaa viikossa 2 tuntia aerobisesti niin rajusti, että energiankulutus on hyvin paljon enemmän kuin tuossa?
    Tai jos tekee 7 minuuttia HIIT-treeniä päivässä, senhän väitetään vastaavan hyvin pitkäkestoista liikuntaa?

    1. Hyviä kysymyksiä joihin minulla on huonoja vastauksia. Yleensä kalkkuna- ja kanaleikkeleet luetaan prosessoiduksi lihaksi. Luulen, että ne voisivat kuitenkin olla terveellisimpiä kuin nautaa tai possua sisältävät. Tästä ei ole tutkittua tietoa.

      Kyllä, täysjyväviljaa suositetaan. Multainen vilja ei ole tietääkseni meidän länsimaiden ongelma, vaan huonomman hygienian ja kehnomman prosessitekniikan maiden (?).

      Tietokone 11 h/pv istualtaan ei ole kovin hyväksi syövälle. Parempi olisi ehkä tehdä töitä seisaaltaan. Mutta aika kova juttu olisi kääntää oma ja varsinkin koko yhteiskunnan työntekokulttuuri istumisesta seisomiseksi.

      Liikunta juttuja en tunne tarkemmin syövän näkökulmasta, mutta luulen päivittäisen liikunnan olevan tärkeää. HIIT:llä luulisi olevan hyötyä.

  6. Onko tullut lisänäyttöä ketogeenisen dieetin vaikutuksista jo syöpään sairastuneille ? Tästä on ollut aiemmin juttuja, joissa oli saatu joitain näyttöjä.

    1. Mielestäni ei ole. Yhtään isompaa tai varsinkaan satunnaistettua tutkimusta ei ihmisillä ole tehty. PubMed ei löydä yhtään relevanttia tutkimusta hakuasanoilla ”ketogenic diet” ,”cancer”. Rajoittimina ”randomized trial” tai ”clinical trial”. Yksi kymmenen potilaan 4 viikon seuranta löytyi tästä. Rintasyöpäpotilailla on menossa muutaman kuukauden mittainen CHOICE-tutkimus, jossa ollaan kiinnostuneita surrogaattimarkkereista karppauksen vs vähärasvaisen ruokavalion aikana (tämä ei ole eloonjäämistutkimus).

  7. En tiedä mihin ”Teme” viittaa, mutta muistan lukeneeni pari vuotta vanhan tutkimusartikkelin

    http://www.nutritionandmetabolism.com/content/8/1/54

    jossa todettiin, että viidellä kuudestatoista tutkimukseen osallistuneista & loppuun asti mukana sinnitelleistä oli vähän paremmat fiilikset ja paino tippui & kol.arvot paranivat jossain määrin (kuten laihtumisen perusteella voisi olettaakin) eikä mitään ongelmia ollut. Ts. ei siis mitään josta pitäisi olla erityisen innoissaan.

    Tämän ohella ei sitten ainakaan omiin silmiini ole sattunut muuta kuin tuttua vaihtoehtopiirien hypetystä ja höpinää a la ”syöpäsolut nääntyy”.

    1. Itseäkin ihmetyttää, että sokeria ei yo. raporteissa havaittu syylliseksi mihinkään syöpiin. Tämä sotii jo tuota Temen mainitsemaa Warburgin teoriaakin vastaan. Vaikka se on jo 7 vuosikymmentä vanha, sitä ei ole vielä osoitettu paikkansa pitämättömäksi. Jos kerran syöpäsolut hyödyntävät fermentoitumista (hapeton glukoosiin perustuva energiatuotto) niin aika loogista olisi, että tiukka ketoosi ainakin hidastaa syöpien kasvua vähentämällä niiden ravinnon saantia. Muut solut pärjäävät hyvin ketoaineillakin, mutta syöpä ei niitä pysty käyttämään. Itsellä on luettavana Seyfriedin ”Cancer as a Metabolic Disease”. Seyfried on onnistunut parantamaan aivoperäisiä kasvaimia ketoosin avulla. Tuo Mien linkkaama tutkimus ei ollut kovin tiukkaan ketoosiin perustuva, kun kerran hiilareiden saanti oli 70g tai alle. Atkinsin aloitustason 20g olisi sopivampi riittävään ketoaineiden tuotantoon. Lisäksi tutkimuksen osallistujat olivat ns. loppusuoralla eli erittäin pitkälle edennyttä syöpää sairastavia. Ei ihme, jos tulokset eivät olleet mullistavia.
      Syöpätutkimuksessa ei ole saavutettu vuosikymmeniin ratkaisevaa läpimurtoa, vaan syöpien esiintyminen jatkaa kasvuaan. Olisiko jo aika vaihtaa tutkimuksen suuntaa ja perusteita, jos kerran valittu tie ei johda tuloksiin? Onko sokerilla kyllästetyllä länsimaisella ruokavaliolla osansa lisääntyneisiin syöpiin? Warburgin ja monen muun tutkijan mukaan on, mutta heidän työnsä on jostain syystä vaiettu unholaan. Yhtenä vaikuttimena voi olla raha, koska ruokavaliomuutoksella nyt ei kovin paljoa lääkkeitä pysty myymään…
      Onneksi Warburgin teorioita on alettu kaivaa naftaliinista, hyvänä esimerkkinä tämä tuore artikkeli:
      http://jnci.oxfordjournals.org/content/96/24/1805.full

      1. Tiedän kyllä että kyseessä ei ole uusi idea. Tämä on sivuseikka, sivuseikka ei sensijaan ole se että ym. tutkimus ei millään tavoin tue osoita ketogeenisen ruokavalion olevan syövän hoitomuoto.

        Aina voi toki pohdiskella tiukempien hh-rajoitusten ja syövän vaiheiden jne. jne. suhteen, mutta pitäisin tätä nyt vähän liian spekulatiivisena ja vähän selittelynmakuisena. Samoin nuo vaihtoehtopiirien user testimony -jutut – verrattuna Reijon aikaisemmassa artikkelissa mainitsemiin tutkimuksiin ja ym. tutkimuksen tuloksiin niiden arvo on kovin mitätön.

        Olen kyyninen ja ilkeä ja totean, että tältä puolen ruutua tämä ”hoidetaan syöpää ketoosilla” juttu haiskahtaa aika vahvasti yritykseltä vääntää väen väkisin omasta ruokavaliosta panacea – so. ihmelääke joka vaivaan.

  8. Harmi kun margariinien ja eri kasviöljyt eivät ole mukana tilastoissa. Onko tietoa vaan sitten vähänlaisesti…toisaalta luulisi että rasva-vaihtokauppa tutkimuksista saisi jotain dataa. Syöpien kohdalla kylläkin pitkä seuranta aika oletettavasti melko tärkeää…

    Tuo meta-analyysi tosin olikin etenevistä väestötutkimuksista, mutta olisi luullut, että niissäkin olisi eritelty voit muista levittäistä.

    1. Hyvä pointti tuo rasvanvaihtokauppatutkimukset. Omega-6 rasvahapoista on juurikin tuo rasvanvaihtokauppatutkimusten meta-analyysi, joka on minulla lähteenä ”margariini voita tervellisempää” -kirjoituksessa (sivu # 39). Tulos: omega-6 rasvahapoilla ja tyydyttyneellä rasvalla yhtäläinen vaikutus syöpään (RR 1,0), katso kuva. Lisäksi on kattava Lee Hooperin meta-analyysi, jossa ei löytänyt satunnaistetuista rasvatutkimuksista mitään yhteyttä syövän ja eri rasvafraktioiden välillä (useat tutkimukset olivat toki liian lyhyitä). Katso Hooperin meta-analyysin rasvatutkimusten ja syövän kuva tästä.

      Syöpäkuolemista ja tyydyttyneen rasvan lähteistä on tämä meta-analyysi, jonka Someone saatat muistaa aiemmasta kirjoituksestani. WRCF tilastot tosin perustuvat lähinnä syöpään sairastumiseen ja ravintoon, eivätkä syöpään kuolemiseen ja ravintoon.

      WCRF:n oma yhteenveto rasvoista löytyy tästä osiosta (kts. vaikka sivu 139).

      Aiemmin ajateltiin, että tyydyttynyt rasva ja/tai yleensä runsas rasvan saanti olisi rintasyövän riskitekijä. Tästä ajatuksesta on luovuttu sittemmin esim. WHI-tutkimuksen ja tämän kanadalaistutkimuksen jälkeen.

  9. Hei. Jäi tuo sun maininta multaisista vihanneksista aflatoksiinin lähteenä mietityttämään. Nopean googlailun perusteella en löytänyt dataa aiheesta. Viittaatko siis tässä nyt käytännössä kaikkiin juureksiin vai miten on, ja mihin väite perustuu?

    1. Juho, kiitos kun kysyit vielä. Tuossa kohtaa minun olisi pitänyt käyttää sanaa homeinen, eikä multainen. Mould tarkoittaa sekä hometta että multaa. Mouldy on yleensä homeinen. Eli korjaan tekstin tuolta osin. Käsittääkseni WCRF tarkoittaa etupäässä homeisia palkokasveja, kasviksia ja ja viljoja.

      Näin sitä sokeutuu omalle tekstilleen joskus.

      1. Ärsyttää kun huomaa tekevänsä tällaisia tyhmiä virheitä 🙂

  10. Suomessa perä-ja paksusuolisyövän saa 2,7% väestöstä ja siihen kuolee 0.9%. (Nordcan)
    Punainen liha näyttää olevan riskitekijä tälle, muttei juurikaan muulle. Nyt sitten kolmannes näistä voitaisiin välttää, jos kaikki lopettaisivat punaisen lihan syönnin? Siis 1 henkilö sadasta pelastuisi syövältä ja 3 henkilöä tuhannesta välttäisi kuoleman tähän tautiin.
    Perustuuko lihan boikottisuositus näin vaatimattomiin lukuihin? Vai missä tein ajatusvirheen?

    1. En ole tarkastunut noita ilmoittamiasi lukuja, mutta periaatteellisella tasolla olet oikeassa riskilukujen pienuuden osalta. Sen sijaan väitteessä, että punainen liha ei olisi minkään muun syövän riskitekijä lienet väärässä. Ennen kuin tehdään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä niin haluan tuoda esiin seuraavan.

      1) Sama ajatusmalli koskee tupakkaa ja keuhkosyöpää. Kyse on jäljellä olevien riskien vähentämisestä. Melko harva ihminen eli 0,02 % saa keuhkosyövän (20/100 000, syöpärekisteri). Jos kaikki suomalaiset lopettaisivat tänään tyystin tupakoinnin Suomessa niin ehkä (=arvaukseni) 0,01 % väestöstä saisi seuraavan 10 vuoden kuluttua (2024) keuhkosyövän. Täten olisi tupakoinnin lopettamisella saavutettu vähäiseltä kuulostava hyöty ”yksi kymmenestä tuhannesta ihmisestä säästyy keuhkosyövältä”. Silti, ei kai kukaan väitä tosissaan, ettei tupakkaa kannattaisi boikotoida (käyttääkseni sanavalintaasi).

      2) Punainen liha on myös ruokatorven, mahalaukun ja keuhkosyövän riskitekijä, kuten tuosta kirjoituksessa mukana olevassa viimeisessä WCRF:n taulukkokuvassa on ilmoitettu. Olen myös itse kirjoittanut punaisen lihan ja muiden syöpien yhteydestä kirjoituksessani ”Miksi punaista lihaa, makkaraa ja muita lihajalosteita kannattaa vähentää?”. Lisäksi punaista lihaa vähentämällä voitaneen vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä.

      3) Punainen liha EI ole myrkkyä. Minusta sitä ei ole lainkaan välttämätöntä karsia kokonaan ruokavaliosta. Mutta keskimääräinen suomalaisen kulutus 1,1 kiloa punaista tuoretta lihaa/lihajalosteita viikossa (ravintotase) on liikaa terveyden kannalta. Punaisen lihan käytön puolittamisella päästäisiin pitkälle.

      1. Lihasta kun puhutaan, niin mielellään nostaisin enemmän esille myös sen valmistustavan. Grillaaminen ja käristäminen on mahdollisesti yksi syy syövän ja punaisen lihan välillä.

        Grillattessa syntyy karsinogeenja, joten ihan järkeen käypää, että korkeissa lämpötiloissa lihan polttaminen voi altistaa syövälle.

        eläinstudeissa on osoitettu, että nämä aineet aiheuttavat syöpää koe-eläimillä (1,2). [Reijo muokkasi linkit]

        Myös tutkimukset, jotka ovat pyrkineet erottelemaan lihan valmistustapaa ovat antaneet viitteitä siitä, että BBQ-liha yhdistyisi syöpään, kun taas alhaisemmissa lämpötiloissa valmistettu liha ei niinkään (1, 2.

        Sitten vielä jos grillaamisesta tykkää niin marinaadeissa kannattaa suosia valkosipuli-, sipuli- ja sitruunamehupitoisia marineedeja, joista erityisesti valkosipuli näyttäisi laskevan karsinogeenisten aineiden määrää.

        Mitä mieltä Reijo olet valmistuksen vaikutuksista…?

      2. Valmistustavalla lienee melko iso vaikutus. Eli pitkälti samaa mieltä kanssasi. Hauduttaminen ja keittäminen ovat hyviä tapoja syövän kannalta.

        Punainen liha ja vähän kuituja/hiilareita sisältävä ruokavalio kutistaa (vähentää monimuotoisuutta) suoliston mikrobiottaa. (1)

        Lisäksi runsas punaisesta lihasta saatava hemirauta vaikuttaa epäedullisesti suoliston pintaan. Hemirauta lisää koe-eläinten suolen epiteelin vaurioita, muuttaa mikrobiflooraa gram-negatiivisia suosivaksi ja lisännee suoliston gram-negatiivisten bakteerien erittämän endotoksiinin LPS:n pitoisuutta. (2)

        Naudan liha vähentää myös bifidobakteerien määrää ja lisää suolistossa tapahtuvan proteiinien fermentaatiota selvästi enemmän kuin kala (3).Tämä tutkimus osoitti, että sitä enemmän proteiinia ajautuu suoliston mikrobeille fermentoitavaksi, mitä järeämpi oli paistometodi (hauduttaminen paras).

  11. Tupakoinnin lopettamisen laaja tuki johtunee varmaan sen aiheuttamista haitoista ympäristölle. Ihmiset joutuvat tahtomattaan hengittämään tupakansavua tupakoitsijan lähellä.
    Numerosi osoittavat, että lopettamisen hyöty on todallakin pieni noin keuhkosyövän esiintyvyyden kannalta. Tuokin varmaan esitetään, niin että tupakoitsijalla on 100% suurempi todennäköisyys saada keyhkosyöpä. Tämä on tyypillistä ravintotutkimuklsellä, halutaan esittää riski valtavana, vaikka todellisuudessa kysymyksessä ovat hyvinkin pienet riskit.

    1. Mille biolääketieelliselle tutkimukselle tämä ei olisi ongelma? Koskee ihan yhtä paljon useita kroonisten sairauksien farmakologisia hoitoja, vitamiinihoitoja, liikuntahoitoja kuin ravitsemustiedettä. Kyse on absoluuttisten ja suhteellisten riskien muutoksista. Jos absoluuttisia riskejä tuijotettaisiin pelkästään (eli sitä mistä Martti aloitti) niin ketään ei kiinnostaisi tehdä mitään muutoksia käyttäytymiseensä. Absoluuttiset kuoleman ja sairastumisen riskit ovat lähes aina pieniä kun jotakin ajanjaksoa mietitään. Mietitäänpä vaikka autolla ajoa ja turvavyötä. Sama juttu. Aika monta tuhatta ihmistä saa turvavyöt päällä Suomessa ajella, että jonkun henki tai vammautuminen vuodessa säästyy. Samalla tavalla aika monelle saa syöttää D-vitamiinia, että yksi lonkkamurtuma estetään.

      Sairastumisriskit ottavat kantaa koko väestöön jossa on mukana myös hyvin pieniriskiset ihmiset kuten lapset, nuoret jne. Jos tuo paksusuolen syövän riski sitten laskettaisiin pelkästään vanhuksissa luvut olisivat toisenlaiset. Pitää elää riittävän vanhaksi, jotta riski realisoituu. Ja yksi ihminen voi kuolla vain yhteen sairauteen, jos on kerennyt kuolla sydäntautiin, ei voi enää kuolla paksusuolen syöpään vaikka se olisikin voinut olla laskennallisesti mahdollista, esim. huonon ruokavalion ja lihavuuden vuoksi.

      Absoluuttisen ja suhteellisen riskin problematiikkaa on pohdittu ennenkin ja tässä on asiasta aika hyvä kirjoitus.

      1. Kiitos vastauksistasi. Täsmennän sanomaani.

        Ihmiset, jotka ovat ottaneet terveytensä omiin käsiin tarvitsevat tietoa ruoka-aineiden vaikutuksista.
        Mielestäni kuvaavin ei-ammatilaisille sopiva mittari on taudin ja kuolemanvaaran elinikäinen kertymäriski.

        Keuhkosyöpäkuoleman vaara Suomessa 75 vuoden ikään mennessä on 2.2%. Jos puolet saadaan pois savuttomuudella, niin 1 henkilö sadasta välttyy tältä.
        Tupakka on myrkkyä ja kallista, joten kaikkien kannattaa olla savuttomia.

        Ruoka-aineiden kohdalla tilanne on toinen. Monien aineiden hyötykäyrä lienee u-muotoinen: Pieni annos vastaa terveysvaikutuksiltaan lääkettä. Annosta voi lisätä ilman lisähyötyjä, mutta ylisuuri annos aiheuttaa jo haittoja. Tämä koskee vettäkin.
        Mahtaako u-vaste koskea myös punaista lihaa? Jos koskee, niin Ravintosuositus pitäisi muotoilla eri lailla. Niin kauan kun tämä on epäselvää, joutuu arvioimaan minkälaisen riskin ottaa syödessään lihaa.

        Ihminen kuolee todennäköisesti yhteen juttuun, mutta hän voi sairastua useisiin tauteihin.

  12. Ymmärtääkseni IGF-1 on jopa tärkein markkeri syövän kehityksen kannalta:

    ”Downregulation of the IGF-1R leads to massive apoptosis of cancer cells. These characteristics make it an attractive target for anticancer therapy.”

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ijc.11487/full

    IGF-1:tä voi pudottaa vähentämällä metioniinin saantia. Toimii ainakin rotilla:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15924568

    Samalla elinikä piteni 30%. Tässä Gregerin kooste metioniinista ja syövästä:

    http://nutritionfacts.org/video/starving-cancer-with-methionine-restriction/

    Siinä taas ei puhuta IGF-1:stä mitään eli metioniinirajoitus voi vaikuttaa syöpään muullakin tavalla. Tämän perusteella kana ja kala eivät näytä hyviltä vaihtoehdoilta syövän ehkäisyn ja paranemisen kannalta.

    1. Kyynikko täällä taas: hiukan tuntuu saman sarjan jutulta kuin esim. ”maitotuotteet & IGF-1 –> syöpä” tarinat jotka olivat ainakin taannoin esim. paleopiireissä kovaa valuuttaa. Tosin sitten kun katsotaan kokonaiskuvaa katsaus-/meta-analyysitasolla, niin …

      Sanotaanko vaikka niin, että pari rottakoetta ja vegaanibiaksen omaavan lääkärin videobloggaus ei oikein vielä riitä kanan tai kalan kulutuksen leikkaamiseen.

    2. IGF-1 pyöritellään teoriatasolla tuossa WCRF:n katsauksessa, mutta niin kuin tuosta kuvasta näkyy ei listalla ole ”IGF-1:tä nostavat ruuat ”. Jos näyttöä olisi se olisi sielä. Lykopeenia sisältävät ruuat esimerkiksi ovat.

      Maitoa usein väitetään kovasti syöpää aiheuttavaksi juuri IGF-1:tä teoreettisesti nostavan vaikutuksen vuoksi. Se kuitenkin näyttäisi (ehkä kalsiumin ja ”probioottien” jne. vuoksi) suojaavan suolisto- ja rintasyövältä, vaikka onkin erittäin runsaasti käytettyn eturauhassyövän riskitekijä. Kun 30 gramma pekonia/pv riittää lisämään suolistosyövän riskiä 28 % niin erittäin runsaasti maito käyttävillä (yli 1,3 litraa/pv) on ”vain” 13 % suurempi eturauhassyövän riski.

      Mihinkään yhteen teoreettiseen riskitekijään tarrautuminen ei syövän ja ravinnon kohdalla toimi ellei samalla pohdi, mitä terveyttä edistäviä teoreettisia tekijöitä ruoka myös sisältää. Teorian lisäksi pitäisi olla vähintään väestötason näyttö.

      1. Tässä vielä systemoitu katsaus vegetaristien (ei siis vegaanien) riskistä sairastua syöpään. On saman suuntainen kuin tuo väestötutkimus jonka linkitit. Syöpään sairastumisriski vegetaristeilla 18 % pienempi.

  13. Erilaiset vaihtoehtoiset, tai ”funktionaaliset” ruokavaliot tai ravintolisäohjelmat ovat hyvin tavanomaisia syöpäpotilaiden keskuudessa. Tämän erittäin paljon referoidun katsauksen mukaan keskimäärin joka kolmas potilas kokeilee jotakin vaihtoehtodieettiä/ravinto-ohjelmaa.

    Aivan uunituoreessa katsauksessa tutkijat kävivätkin läpi kaikki väitetyt syöpää hoitavat ruokavaliot, kuten raakaravinnon, emäksisen ruokavalio, karppauksen, ketogeenisen ruokavalion, makrobioottisen ruokavalio, Gersonin ohjelman ja Budwigin ohjelman. Mistään näistä ei löytynyt tieteellistä näyttöä syövän hoidossa ihmisellä. Päinvastoin joistakin niistä saattoi olla vahinkoa potilaalle.

    Tutkijat toteavat: ”We evaluated the following diets: raw vegetables and fruits, alkaline diet, macrobiotics, Gerson’s regime, Budwig’s and low carbohydrate or ketogenic diet. We did not find clinical evidence supporting any of the diets. Furthermore, case reports and pre-clinical data point to the potential harm of some of these diets. … ”

    Lähde: Anticancer Res. 2014 Jan;34(1):39-48. Counseling patients on cancer diets: a review of the literature and recommendations for clinical practice.

Kommentointi on suljettu.