Mitä suuri PURE-tutkimus opettaa suomalaiselle ravitsemustieteilijälle?

Eilen ilmestyi suuri 18 maata kattava ravintotutkimus kolmeosaisena julkaisuna arvostetussa Lancet-tiedelehdessä (1,2,3). Tutkimus aiheutti kohua jo ennen julkaisuaan, kun kansainvälisesti tunnettu kardiologi-tutkija ja Maailman Sydänliiton ex-presidentti Salim Yusuf väitti noin puoli vuotta sitten, että tämä tutkimus asettaa nykyiset ravitsemussuositukset kyseenalaisiksi.

PURE-tutkimuksista ilmestyi kattavia analyysejä muualla verkossa jo eilen, esimerkiksi Pauli Ohukainen Tervettä Skeptisyyttä -blogissaan, rasvatutkija, ravitsemustieteilijä Kevin Klatt Nutravolve-blogissaan, ravitsemusterapeutti Kathrine Pett Nutrition Wonk -blogissaan sekä ScienceMediaCentre (UK). Siksi poimin tähän muutamia kohtia lähinnä sitä lukijajoukkoa varten, jotka tuntevat aihepiirin taustan verrattain hyvin jo entuudestaan. Tarvetta tarkkaan aiheen avaamiseen enempää ei liene, koska se on edellä mainituissa kirjoituksissa jo kiitettävästi tehty, ja yksityiskohdat löytyvät tutkimuksista, niiden liitteistä ja samanaikaisista pääkirjoituksista Lancetissa.

Ohessa kymmenen ravitsemustieteilijälle tärkeää pointtia eilen julkaistuista PURE-tutkimuksista. Nämä havainnot osoittavat, että tutkimus ei kumoa suosituksiamme Suomessa millään lailla, vaikka tutkimuksen johtopäätöksissä ja ESC-kongressin lehdistötiedotteessa niin väitetään. Pikemminkin vahvistavat niitä.

1 Raffinoitujen hiilihydraattien suuri määrä on terveydelle haitallista, ja mahdollisesti lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä (1). Hiilihydraattien lähteinä tutkituissa maissa olivat nimittäin pääasiassa valkoinen leipä ja valkoinen riisi. Kts. kuva hiilihydraattien lähteistä tästä. Tutkimuksessa ei tehty erikseen analyysiä kuitupitoisista vs. raffinoiduista hiilihydraateista. Raffinoituja hiilihydraatteja suositetaan vähennettäväksi suosituksissamme.

2 Tutkimuksessa ei tutkittu lainkaan ns. vähähiilihydraattisen ruokavalion/karppauksen vaikutuksia vaikka tutkimusta on käytetty perusteena syödä vain vähän hiilihydraatteja. Hiilihydraattien osuus päivittäisistä kaloreista vaihteli eri maissa välillä 46-77 %. Suomessa keskimääräinen hiilihydraattien osuus päivittäisistä kaloreista on Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan keskimäärin 42 % miehillä ja naisilla 44 %, eli vähäisempi kuin yhdessäkään tutkimuksessa mukana olleessa 18 maassa. PURE-tutkijat sanovat, että hiilihydraattien saannin ylittäessä 60 E% riskit nousevat: ”In this large prospective cohort study from 18 countries in five continents, we found that high carbohydrate intake (more than about 60% of energy) was associated with an adverse impact on total mortality and non-cardiovascular disease mortality”(1). Suosituksemme mukaan hiilihydraattien saanti tulisi olla väillä 45-60 % energiasta, ei sen yli.

3 Monityydyttymättömät rasvat vähentävät tutkimuksen mukaan itsenäisesti ennenaikaisen kuoleman vaaraa, mutta niillä ei ollut selvää vaikutusta suuntaan tai toiseen sydän- ja verisuonitautitapahtumien osalta (1). Näitä rasvoja on mm. rypsiöljyssä, soijaöljyssä, auringonkukkaöljyssä, margariineissa, pähkinöissä ja siemenissä sekä rasvaisissa kaloissa.

4 Tutkimuksessa ei tehty lainkaan tyydyttyneen rasvan vaihtokauppa-analyysiä monityydyttymättömään rasvaan (1). Tämä on todella outoa, ajatellen että juuri tästä on ollut se suurin vänkäys. Sen sijaan hiilihydraattien vaihtokauppaa tyydyttyneeseen rasvaan ja proteiiniin kyllä tehtiin… Ihmettelen miten Lancetin vertaisarvioijat ovat päästäneet tämän sormiensa välistä. Uskon, että ”yleisön” pyynnöstä tällainen analyysi tullaan näkemään, kun painetta alkaa tulla monesta suunnasta esimerksi Walter Willetiltä, Frank Hu’lta  ja Alice Lichtensteinilta.

5 Tyydyttyneen rasvan saanti on yhteydessä kohonneeseen veren (LDL-) kolesteroliin ja apoB:hen (3), mutta tyydyttyneen rasvan saanti ei ollut yhteydessä sydän- ja verisuonitautisairastuvuuteen (”major cardiovascular disease”) (1) (mutta se vaihtokauppa-analyysi pehmeään rasvan jäi siis tekemättä…). Tyydyttyneen rasvan vaihtokauppa (raffinoituihin) hiilihydraatteihin osoitti, että sydän- ja verisuonitautiriski lisääntyi jonkin verran. Tämä on linjassa aiemman laajan tutkimusnäytön kanssa. Tyydyttyneen rasvan saanti oli kuitenkin yhteydessä pienempään aivoinfarktin riskiin ja siksi myös kokonaiskuolleisuuden riskiin.

6 Tutkimuksessa ei analysoitu lainkaan transrasvahappojen vaikutuksia terveydelle (1). Tämä on arveluttavaa, ajatellen, että juuri transrasvahapot ovat osoittautuneet kaikkein haitallisimmiksi rasvoiksi sydän- ja verisuonitautiterveydelle tällaisissa väestötutkimuksissa.  

7 Hedelmien, palkokasvien ja kasvisten runsas käyttö vähentää sydän- ja verisuonitautitapahtumia (2). Edelleen on jossain määrin outoa, että täysjyväviljan vaikutuksia ei analysoitu lainkaan, mutta palkokasvit niputettiin hedelmien ja vihannesten kanssa samaan pataan.

8 Tutkijat hyväksyivät mukaan ruokapäiväkirjat, joissa kaloreiden saanti oli 500-5000 kcal: ”148723 participants completed the FFQ, of which 143934 participants had plausible energy intake (500–5000 kcal per day)”. Ravitsemusterapeuttina minulla on suuri epäilys, että 500 kcal/pv on pahasti aliraportoitu luku ja tällaiset aliraportoijat kuuluisi hylätä (sopivampi alaraja voisi olla jossain 1000 kcal+ tietämillä).

9 Tutkimuksessa vertailtiin vain ravintoaineiden saantia. On käynyt useaan otteeseen selväksi, että ruoka-aineiden runsaalla käytöllä: prosessoitu liha, punainen liha, voi, sokeri ja puhdistettu ”valkoinen” vilja vs. kala, palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät, siemenet, hedelmät, marjat ja kasvikset sekä kasviöljyt on paljon suurempi merkitys terveydelle kuin sillä, mikä on laskennallisesti tyydyttyneiden rasvahappojen saanti kaikista kaloreista.

10 Analyysissä on mukana 4 köyhää maata (Bangladesh, Intia, Pakistan ja Zimbabwe), 11 keskitulotason maata kuten Turkki ja Puola, mutta vain kolme vaurasta maata (Kanada, Ruotsi ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat). Köyhissä maissa ruokavalinnat painottuvat edullisiin ruokiin, ja Afrikassa, Aasiassa sekä Lähi-Idän maissa ruokakultuuri on kovin erilaista kuin vauraissa maissa, kuten Suomessa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tuloksiin, ja lisää tutkimusmaiden heterogeenisyyttä monessa muodossa ja siksi vaikeuttaa tulosten tulkintaa merkittävästi.

Tämäkin tutkimus osoittaa, että edes kuuluisien tutkijoiden ja arvovaltaisten tiedelehtien juttuja ei kannata sellaisenaan purematta niellä. Pääviesti on nimittäin seuraava: vältä runsasta puhdistetun viljan ja sokerin eli höttöhiilareiden käyttöä ja käytä runsaasti vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja sekä papuja, linssejä ja herneitä. Ei taida kuulostaa niin kovin mullistavalta…

PS. Vaikka tämä on suuri tutkimus, n=135 000+, niin ei kuitenkaan lajissaan suurin. Pimentoon jäänyt eurooppalainen 10 maata kattava EPIC-ravitsemustutkimus on neljä kertaa suurempi, n=520 000+.

[Muokkattu 2.9.2017: kohtaa 5 täydennetty sanoilla ”major cardiovascular disease” ja aivohalvausta/kokonaiskuolleisuutta koskevalla tiedolla. Lisätty maininta ja linkki Katherine Pett’in Nutrition Wonk -blogista]

Lähteet

1 Dehghan, M, Mente, A, Zhang, X…, and on behalf of the Prospective Urban Rural Epidemiology (PURE) study investigators. Associations of fats and carbohydrate intake with cardiovascular disease and mortality in 18 countries from five continents (PURE): a prospective cohort study. Lancet. 2017;(published online Aug 29.

2 Miller, V, Mente, A, Dehghan, M et al. Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (Prospective Urban Rural Epidemiology [PURE]): a prospective cohort study. Lancet. 2017; (published online Aug 29.)

Mente, A, Dehghan, M, Rangarajan, S et al. Association of dietary nutrients with blood lipids and blood pressure in 18 countries: a cross-sectional analysis from the PURE study. Lancet Diabetes Endocrinol. 2017; (published online Aug 29.)

Muistutuksena suomalaisen ravitsemussuosituksen keskeiset linjaukset. Lähde VRN/Evira

Seuraa Antidoottia. Tutkittua tietoa ja harkittuja kannanottoja terveydestä ja hyvinvoinnista.

3 thoughts on “Mitä suuri PURE-tutkimus opettaa suomalaiselle ravitsemustieteilijälle?”

  1. Tiedä sitten onko uutisoinnissa ja/tai kommenteissa vikaa, mutta ainakin näiden perustella tuntuu, että ko. tutkimuksen tekijät eivät oiken ole tutkimastaan asiasta perillä.
    Esimerkiksi YLE uutisoi tänään (1.9), että ei ole terveellistä vaihtaa tyydyttyneitä rasvoja huonoihin hiilihydraatteihin. Oliko nyt ihan varmasti tarpeen vaivata satoja tuhansia ihmisiä kymmenen vuoden ajan tämän tiedon selville saamiseen?

    Tuo panee ihmettelmään, onko tuossa tukimuksessa saatu selville mitään uutta tietoa?

    Toiseksi, ovatko tekijät jo esitelleet uusia ravitsemussuosituksiaan tarkemmin?

  2. Yusufin mukaan:
    – kala/merenelävät neutraalia
    – rasvaiset maitotuotteet hieman suojaavia
    – monityydyttömättömät rasvat ei hyödylisiä => kertatyydyttämättömät parempi

    Eikös tuo taulukko ole näiden kanssa ristiriidassa ?

Kommentointi on suljettu.