Rasvaton maito, täysmaito ja maitotaloustuotteet. Maitorasvan terveysvaikutusten vertailua.

Sami Uusitalo ja Christer Sundqvist haastoivat ravitsemustietelijöitä Turpaduunari-blogissa perustelemaan miksi ihmeessä pitäisi juoda rasvatonta maitoa. Yleensä en tällaisiin julkisiin ”haasteisiin” lähde, mutta tähän lupauduin.  Enemmän rasvaa sisältävistä maitotaloustuotteista on ilmestynyt paljon yllättävääkin tutkimustietoa, joten aihe on ajankohtainen. Nämä maitorasvaa koskevat viimeaikaiset tutkimukset ovat enempi vähempi sekavana vyyhtinä ajatuksissani –vyyhti kaipasi selvittelyä 😊. Sopivasti tähän saumaan sattui myös Sotkamon maito- ja voijupakka.

Tässä kirjoituksessa ei pureuduta siihen, onko maito tai maitotaloustuotteet terveellisiä sinänsä tai onko maidon homogenoinnilla jotain tekemistä terveyden kanssa. Näistä aiheista olen kirjoittanut aiemminkin, eikä johtopäätökseni ole oleellisesti muuttunut näiden aiempien kirjoituksieni johtopäätöksistä.

Nyt on kyse rasvattoman/vähärasvaisen maidon ja täysmaidon terveyseroista. Ja toissijaisesti vähärasvaisten maitotaloustuotteiden ja täysrasvaisten maitotaloustuotteiden terveyseroista.

Tutkimusviitteet harmailla kirjamilla linkkeinä tekstissä.

Uusitalon tutkimusluettelosta

Sami Uusitalo oli poiminut liikapainoa, tyypin 2 diabetesta ja metabolista oireyhtymään (MBO) koskevia tutkimuksia. Uusitalo ei käsitellyt muita sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, niihin liittyviä riskitekijöitä tai syöpää, jotka sinänsä ovat terveyden ja tautitaakkamme kannalta keskeisiä. Suuri osa tutkimuksista puolsi Uusitalon näkemystä ja mutta ei kaikki. Listalla oli vain yksi meta-analyysi eli useiden tutkimuksien kooste, valtaosa oli yksittäisiä väestötutkimuksia. Joukossa oli yksi satunnaistettu tutkimus.

Maidon rasvapitoisuus: painonhallinta

Siirryn nyt käsittelemään pelkän maidon rasvan määrää ja painoa. Käsittelen erikseen jäljempänä yleensä runsasrasvaisten maitotaloustuotteiden ja painon, diabeteksen, MBO:n ja muiden sairauksien yhteyttä.

Aikuisilla ainoa maidon laatua ja painonhallintaa löytämäni meta-analyysi/yhteisanalyysi (pooled analysis), jonka löysin tulee Jenkeistä. Harvardin sairaanhoitaja- ja lääkärikohorttien yhteisanalyysissä sen paremmin rasvaton/vähärasvainen (skim/low fat)  kuin  täysmaito (whole milk) eivät olleet yhteydessä painoon täysimääräisten tilastollisten vakiointien jälkeen. Sen sijaan pelkällä iällä vakioidussa mallissa täysmaito näytti lihottavalta mutta vähärasvainen/rasvaton maito ei. Tämä tutkimus julkaistiin arvostetussa NEJM-tiedelehdessä, ja siinä oli mukana 120 000 amerikkalaista 20 vuoden ajalta. Ainoastaan sokerilimut ja hedelmämehut näyttivät jossain määrin lihottavilta.

Tässä kolmen tutkimuksen yhteisanalyysissä rasvaton ja täysrasvainen maito pärjäsivät siis yhtä hyvin painonhallinnan kannalta. Molemmat saivat ns. puhtaat paperit. Harvardin kohorttitutkimukset tunnetaan korkealaatuisina.

Lasten tai nuorten osalta on julkaistu joitakin yksittäisiä tutkimuksia maidon rasvapitoisuudesta ja painosta, mutta niitä ei ole tietääkseni kasattu meta-analyysiksi. Yksittäiset tutkimukset näyttävät suosivan täysmaitoa.  Berkley et al. etenevässä kohorttitutkimuksessa, jota Uusitalo lainasi myös, rasvattoman maidon käytti oli yhteydessä painoindeksi nousuun seuranta-aikana, kun taas täysrasvaiset eivät olleet. Vanderhout et al. 2016 ja Scarf et al. 2013 päätyivät etenevissä kohorteissa myös tulokseen, että rasvaton ja vähärasvainen maito oli yhteydessä lihavuuteen, mutta he päättelivät:

”Consumption of 1%/skim milk is more common among overweight/obese preschoolers, potentially reflecting the choice of parents to give overweight/obese children low-fat milk to drink.”

Olen taipuvainen uskomaan edellä lainatun tutkijoiden tulkinnan käänteisestä kauseliteetista eli siitä, että lihavuuteen taipuvaisille ryhdytään enenevässä määrin tarjoamaan vähärasvaisia tai rasvottomia tuotteita asian ratkaisemiseksi, ja siksi rasvaton maito näyttäytyy lihottavana. Edellistä tutkijoiden tulkintaa vahvistaa sekin, että välillä väestötutkimuksissa saadaan outoja järjenvastaisia tuloksia todennäköisesti käänteisen kausaliteetin vuoksi. Vai uskooko joku teistä aidosti, että makeisten runsas syönti voisi todella ”suojata” lihavuudelta kuten tässä viime vuonna julkaistussa kohorttien meta-analyysissä näytti käyvän. Tai että jäätelö ”suojaa” tyypin 2 diabetekselta, kuten yhdessä meta-analyysissä havaittiin?

Maidon rasvapitoisuus:  tyypin 2 diabetes

Maidon laadusta ja tyypin 2 diabeteksesta löytyy ainakin kolme etenevien kohorttitutkimuksien meta-analyysiä. Ensimmäiset julkaistiin vuonna 2013, joissa molemmissa Aune et al. ja Gao et al. osoittivat, että rasvattoman tai vähärasvaisen maidon juominen on yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen varaan, kun taas täysrasvaisen maidon juominen oli yhteydessä suurempaan diabeteksen vaaraan. Eli juuri päinvastoin kuin Samin kirjoitus antoi ymmärtää.

Koska kiinnostuksenani on ainoastaan se, mikä on totuus maidon laatua koskevissa tutkimuksissa, esittelen tarkemmin uusimman aiempia laajemman meta-analyysin maidon laadusta vuodelta 2016. Tähän hollantilaiseen etenevien kohorttien meta-analyysin otettiin lisäksi kaksi uudempaa tutkimusta vuodelta 2015, jotka eivät olleet olemassa vuonna 2013.

Tässä viimeisimmässä maidon laatua koskevassa meta-analyysissä pelkällä maidon laadulla ei ollut vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskiin (huomaa alempana koko maitotaloustuoteryhmää koskeva analyysi). Vähärasvainen/rasvaton maito ei vähentänyt , eikä myöskään lisännyt tyypin 2 diabeteksen riskiä. Samat sanat täysrasvaisesta maidosta. Alla olevat kuvat meta-analyysisin supplementtiosasta kertovat asiasta tarkemmin.

Metabolisesta oireyhtymästä ja maidon laadusta ei löydy meta-analyysiä, tai ainakaan minä en niitä löytänyt. Metabolisen oireyhtymän määritelmät (vyötärön ympärys, verenpaine, verensokeri, lipidihäiriö) tulevat käsitellyiksi jäljempänä tässä tekstissä.

Maidon rasvapitoisuus: Satunnaistettu 20 vuoden mittainen Strip baby -tutkimus

Edellisten tutkimusten heikkous on se, että ne ovat epidemiologisia tutkimuksia, joskin epidemiologisten tutkimusten parhaasta päästä eli eteneviä kohortteja. Näistä tutkimuksista ei voi suoraan päätellä syy-yhteyksiä. Siihen tarvitaan satunnaistettuja tutkimuksia.

Suomessa aloitettiin vuonna 1992 kansainvälistä mainetta laajasti niittänyt ja ainutlaautuinen Strip baby -tutkimus. Tutkimuksessa satunnaistettiin 1 062 seitsemän kuukauden ikäistä lasta verrokkiryhmään ja interventioryhmään. Interventioryhmän lapsien vanhempia ohjeistettiin käyttämään rasvatonta maitoa, margariinia, rypsiöljyä ja tutkimuksen edetessä myöhemmin myös muita ravitsemussuositusten mukaisia terveyttä edistäviä ruokia. Kontrolliryhmän lasten vanhempia käskettiin käyttämään rasvaisempaa kevytmaitoa (ei sentään täysmaitoa), ja he saivat vapaammin valita levitteensä leivälle ja rasvansa ruokiin. Kontrolliryhmää ei ”pakotettu” voin käyttöön, ainoastaan rasvaisemmalle maidolle.

Type of milk was the major subject matter of the counselling during the first months of the trial, but suggestions were also made to change from products containing large amounts of saturated fat to products with either less saturated fat or to products with more unsaturated fat instead of saturated fat. During the course of the trial, also ample use of vegetables, fruits and berries as well as whole-grain products was encourage.” Lähde täällä

Tutkimus on ollut käynnissä yli 20-vuotta, ja siitä saadut tulokset verisuoniterveyden kannalta ovat vakuuttavia.

Rasvatonta maitoa juomaan satunaistetut lapset lihoivat vähemmän kuin kevytmaidolle satunnaistet (kontrollit). Vaikus oli selvä vain tytöillä.

”At the age of 10 years, 10.2% of the intervention girls and 18.8% of the control girls were overweight (P=0.0439), whereas 11.6% of the intervention boys and 12.1% of the control boys were overweight (P≈1.00). Only three children in the intervention group were obese at some age point, whereas 14 control children were classified as obese at some age point.”

Metabolisen oireyhtymän riski oli rasvatonta maitoa juovilla 41 % pienempi, kun lapset olivat ehtineet 15-20 vuoden ikään.

”We have demonstrated that the intervention given in the STRIP study substantially (by 41%) decreased the risk of MetS among healthy participants between 15 and 20 years of age.”

Rasvatonta maitoa juovilla lapsilla oli alhaisempi veren LDL- ja kokonaiskolesteroli jo vauvaiässä ja vielä aikuisuuden kynnyksellä.

Rasvatonta maitoa juovilla oli alhaisempi verenpaine aikuisuuden kynnyksellä.

”We conclude that restriction of saturated fat from infancy until 15 years of age decreases childhood and adolescent blood pressure with a meaningful population-attributable amount.”

Rasvatonta maitoa juovilla oli parempi insuliiniherkkyys (hyvä asia diabeteksen ehkäisyä ajatellen).

”In conclusion, the favorable effect of the STRIP intervention on insulin sensitivity extends from childhood to pubertal age and further into early adulthood.”

Edelleen rasvatonta maitoa juoneilla pojilla (vaan ei tytöillä) oli alhaisempi apolipoproteiinia B-pitoisuus  ja suurempi LDL-partikkelikoko . Apolipoproteiini B on LDL-kolesterolia tarkempi sepelvaltimotaudin riskitekijä. Joidenkin asiantuntijoiden, vaan ei enemmistön, mielestä suuri LDL-partikkelikoko on tärkeää sydänterveyttä ajatellen.

Nämä kaikki muutokset ovat terveyttä laajasti edistäviä, kyse ei siis ollut ”vain kolesterolista”, eikä kasvussa tai ravintoaineiden saannissa, eikä myöskään neurologisessa kehityksessä havaittu mitään puutteita rasvatonta maitoa juovilla ja margariinia syövillä.

Strip baby -tutkimuksessa saadut tulokset ovat todennäköisesti yhdistelmä rasvattoman maidon, margariinin rypsiöljyn käytön ja muiden mahdollisten hyvien ravitsemusuositusten mukaisten valintojen yhteispeliä, eikä vain rasvattoman maidon aikaansaaannosta yksistään (joskin juuri rasvattoman maidon käyttöä painotettiin). Ehkä Sotkamossakin kannattaisi selata tämän tutkimuksen tuloksia ja harkita margariinin ja rasvattoman maidon suosimista?

Maidon rasvapitoisuus: syöpä

Rasvattoman maidon juonti on yhdistynyt vähäisempään rintasyövän vaaraan etenevien kohorttitutkimuksien meta-analyyseissä, mutta täysmaito ei ole ollut sen enempää syövän riski kuin suojatekijäkään. Täysrasvaisen maidon käyttö on yhdistynyt 11 etenevän kohorttitutkimuksen meta-analyysissä suurempaan kuoleman vaaraan eturauhassyöpään sairastuneilla. Rasvottomalla tai vähärasvaisella maidolla tätä yhteyttä ei havaittu. Muita maidon rasvan laatua ja eri syöpiä koskevia meta-analyysejä en löydä.

En usko, että maidon laadulla on merkittävää vaikutusta syövän ilmaantumiseen. Mutta olemassa olevien tutkimusten perusteella kuitenkin näyttää siltä, että syövän kannalta rasvaton maito saattaisi olla hieman parempi vaihtoehto.

Maitotaloustuotteet: Paino, vyötärön ympärys ja lihavuus

Maitotaloustuotteiden, ei siis vain maidon, rasvapitoisuuden vaikutusta painoon on selvitelty vuonna 2016 julkaistussa etenevien kohorttien meta-analyysissä. Tämä lienee uusin meta-analyysi aiheesta. Meta-analyysin mukaan sen paremmin runsas täysrasvaisten maitotaloustuotteiden kuin vähärasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö ei ollut yhteydessä painoon, eikä vyötärön ympärykseen. Kummatkaan eivät ”lihota” eikä ”laihduta”.

” No significant effects on changes in body weight could be observed when pooling the highest vs. lowest dairy, yogurt, cheese, whole-fat dairy, and low-fat dairy intake categories. [Regarding waist] No significant associations could be observed for milk, low-fat dairy, high-fat dairy, yogurt and cheese consumption.  ”

Sen sijaan täysrasvaisten maitotuotteiden käyttö yhdistyi pienempään pienempään liikapainon/lihavuuden (adiposity) riskiin.  Kuva aiheesta löytyy alla olevasta tästä linkistä.

”However, sensitivity analysis comparing low-fat vs. whole-fat dairy yielded in a significant reduction for adiposity only for whole fat dairy products (S6 Fig).”

Kävi siis niin, että kehon painoon tai vyötärön ympärykseen maitotaloustuotteen rasvapitoisuudella ei ole vaikutusta, mutta  lihavuuden riskiin oli. Mitä tällaisesta ristiriidasta pitäisi ajatella? Tulkintani on, että jos maitotuotteen rasvapitoisuudella on jotain vaikutusta painoon/lihavuuteen niin se on melko pieni.  Lisäksi tämä  ristiriita voisi viitata siihen, että liikapainoiset siirtyvät käyttämään vähärasvaisia tuotteita onnistuakseen painonhallinnassa (käänteinen syy-seuraussuhde).

Edelliset tutkimukset ovat epidemiologisia tutkimuksia. Satunnaistetuissa, joskin melko lyhytkestoisissa, tutkimuksissa noin 4 maitotuoteannoksen/pv syöttäminen on lisännyt aikuisten painoa, kun ohjeita muun ruuan vähentämiseksi ei ole annettu, vaan maitotuote on tullut kaiken muun ruuan päälle. Aiheesta on Benatar et al. Fig 3.  (2013) meta-analyysi. Tuo alla oleva modest tarkoitti 0,4-0,8 kiloa tutkimusaikana. Ei ole kuitenkaan tietoa oliko painon nousu lihasta vai rasvaa pääasiassa.

”Increase in both whole and low fat dairy food, without other dietary interventions, is associated with a modest weight gain, with no or minor effects on other cardio-metabolic risk factors.”

Lasten osalta asiaa on selvitetly vähemmän. Bigorni et al. (2014) etenevässä kohorttitutkimuksessa vähärasvaiset maitotuotteet eivät olleet yhteydessä lihavuuteen, eli olivat neutraaleja, mutta runsasrasvaiset maitotaloustuotteet olivat yhteydessä pienempään lihavuuden riskiin.

Maitotaloustuotteet: Sydän- ja verisuonisairauksien riski ja verenpaine

Tästä aihepiiristä löytyy myös erinomainen meta-analyysien sateenvarjokatsaus, joka kattaa aihepiirin viimeaikaiset meta-analyysit ja siten aiempien vuosikymmenien etenevien kohorttien tai satunnaistettujen tutkimusten tulokset. Tämä laaja katsaus on kaikkien ilmaiseksi luettavissa.

Kuten katsauksesta oteva taulukko (table 2) osoittaa vähärasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö yhdistyy pienempään aivoinfarktien, kohonneen verenpaineen (hypertension) ja tyypin 2 diabeteksen riskiin. Olen tehnyt taulokosta tämän kirjoituksen aihetta koskevan lyhennelmän (kts. alla). Runsasrasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö ei yhdistynyt minkään sairauden tai riskitekijän pienempään riskiin, vaan oli joko neutraalia tai epävarmaa heikkolaatuisesta tutkimustiedosta johtuen. Peukku ylös kertoo, että tutkimustiedon laatu on kohtuullinen tai korkea, peukku alas kertoo, että tutkimustiedon laatu on heikko tai erittäin heikko. Tiedon on kerätty tästä alkuperäistaulukosta.

Huomio! Tämä tutkimus ei ole yksittäinen tutkimus tai edes meta-analyysi, vaan sairauskohtaisten aiempien meta-analyysien sateenvarjokatsaus eli umbrella review. Se siis kattaa aihepiirin tutkimukset erittäin laajasti monen vuosikymmenen ajalta.

Linkitän varmuuden vuoksi tähän epäilijöillä kutakin taulukossa olevaa havaintoa (solua) koskevat uusimmat ja siten laajimmat meta-analyysit (runsasrasvaiset vs. vähärasvaiset):

Maitotaloustuotteet: paastoverensokeri

Rasvaisten maitotaloustuotteiden vaihtamisesta vähärasvaisiin paastoverensokeria silmällä pitäen on tehty meta-analyysi  Benatar et al. Fig. 5.  (2013). Koehenkilöille syötettiin yksinkertaisesti joko runsasrasvaisia maitotaloustuotteita tai vähärasvaisia maitotaloustuotteita. Tässä meta-analyysissä paastoverensokeri oli korkeammalla heille, joille syötettiin runsasrasvaisi maitotaloustuotteita. Tulos nähti riippuvan yhden tutkimuksen tuloksesta, jossa runsasrasvaiset maitotuotteet olivat eduksi.

Laajan satunnaistettujen tutkimuksien meta-analyysin  mukaan yleinen rasvan vaihtokauppa tyydyttyneestä rasvasta (maidon tai maaeläimen rasvasta) tyydyttymättömään (kasviöljyt tai pähkinät jne.) on eduksi sokeriaineenvaihdunnalle.

Maitotaloustuotteet: Kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli

Edellä mainittu meta-analyysien sateenvarjo-analyysi ei kuitenkaan kattanut maitotaloustuotteiden vaikutusta veren LDL-kolesteroliin (”paha kolesteroli”).

Jo vuosikymmeniä sitten tehdyt kolesteroli-rasvan vaihtokauppatutkimukset kertovat, että kun täysmaito ja voi vaihdetaan rasvattomaan maitoon ja margariiniin tai kasviöljyyn niin kokonais- ja LDL-kolesteroli tippuu. 395 syöttötutkimuksen meta-analyysi osoittaa, että LDL-kolesteroli tippuu vaihtokaupan seurauksena. Tosin, näissä tutkimuksissa on usein ollut kysymys laajoista kokonaisruokavaliota koskevista rasvamuutoksita, voin ja maitorasvan lisäksi lihan rasvaa on pyritty vaihtamaan tyydyttymättömään rasvaan.

Rasvaisten maitotaloustuotteiden vaihtamisesta vähärasvaisiin LDL-kolesterolia silmällä pitäen on tehty meta-analyysi  Benatar et al.  (2013). Huomioi, tätä meta-analyysiä tulkitessa, että yhtä aikaa ei lisätty tyydyttymättömän rasvan käytöä, eli rasvan vaihtokauppaa ei tapahtunut.  Koehenkilöille syötettiin yksinkertaisesti joko runsasrasvaisia maitotaloustuotteita tai vähärasvaisia maitotaloustuotteita tavallista enemmän. Kummallakaan maitotaloustuoteryhmällä ei ole ratkaisevaa merkitystä veren LDL-kolesterolille, vaikkakin trendi suosi vähärasvaisia maitotaloustuotteita ja kahdessa tutkimuksessa runsasrasvaisten maitotuotteiden käyttö lisäsi LDL-kolesterolia. Yhdessäkään tutkimuksessa runsasrasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö ei vähentänyt LDL-kolesterolia suhteessa vähärasvaisiin tuotteisiin.

”There was no change in LDL cholesterol when whole fat dairy (+3.30, -4.30 to 10.90mg/dl]) or low fat dairy (-1.42 ,-4.74, to 1.91mg/dl) food was increased. Results were similar for shorter and longer periods of dietary intervention and for studies which included normal and overweight or obese participants.”

Benetar et al. jättivät huomiotta kolme vanhempaa tutkimusta, joissa täysmaidon vaihtaminen rasvattomaan vähensi LDL-/kokonaiskolesterolia. Steinmetz et al. tutkimuksessa (1994) täysmaidon vaihtaminen rasvattomaan vähensi LDL-kolesterolia 2,96 →2,64 mmol. Rasvaton maito laski eräässä toisessa tutkimuksessa teinien veren kolesterolipitoisuutta, kun taas täysrasvainen jogurtti ja kerma lisäsi veren kolesterolipitoisuutta.Kolmannessa tutkimuksessa kokonaiskolesteroli nousi täysmaitoa juomalla (1 L/pv) 9 % lähtötilanteeseen nähden.

Sitten muutama mielenkiintoinen nyanssi kolesterolista ja maidon rasvasta. Kaksi vuotta sitten ilmestyi ruotsalaistutkimus, jossa havaittiin, että maidon rasvapallosen solukalvo (milk fat globules) saattaa osittain suojata kerman ja täysmaidon kolesterolia nostavavalta vaikutukselta. Hyvin tehdyssä ruotsalaistutkimuksessa kirkastettu voi, tai tarkemmin voiöljy, nosti kolesterolia, mutta sama määrä (40 g) maidon rasvaa erikoistavalla tehdyn kerman muodossa ei nostanut kolesterolia lähtötilanteeseen nähden. Ryhmien välillä oli 0,31 mmol/l ero LDL-kolesterolin muutoksessa 8 viikon intervention aikana.

Lisäksi usean satunnaistetun tutkimuksen meta-analyysin näyttö osoittaa, että voi nostaa enemmän kolesterolia kuin sama määrä maitorasvaa juuston muodossa, syyksi arveltiin mm. kalsiumia. Olen aiemmin käynyt läpi tämän juustoa ja voita koskevan meta-analyysin täällä. Kaikkinensa nämä tutkimukset viittaavat siihen, että maitotaloustuotteissa on ”ainesosia”, jotka estävät osittain, vaan ei täysin, maitorasvan aiheuttamaa kolesterolin nousua.

Kun rasvaisia maitotaloustuotteita korvataan ruokavaliossa kasvikunnan rasvoilla (tai täysjyväviljoilla), silloin vähenee sekä sepelvaltimotaudin että aivohalvauksen vaara. Tällainen vaihtokauppa tapahtuu esimerkiksi, kun vaihdetaan päivittäinen täysmaito rasvattomaan ja lisätään samalla vaikkapa pähkinöihin tai rypsiöljyn käyttöä. Harvardin  kolmen suuren kohortin yhteisanalyysi kertoo riskin vähenemästä kun siirrytään maitorasvasta tyydyttymättömään.

”… the replacement of dairy fat with vegetable sources of fat or PUFA was associated with significantly lower risk of CVD, whereas the replacement of dairy fat with other animal sources of fat was associated with slightly higher risk of CVD.”  Katso tarkemmin pääviesti KUVANA tästä

Maitotaloustuotteet: Kuoleman vaara

Jos edellä mainittuja tutkimuksia katsoo helikopteriperspektiiviistä, vaikuttaa siltä, että maitotaloustuotteiden rasvaisuudella yksistään (isoloidusti) ei ole ratkaisevaa vaikutusta terveydelle. Niinpä sen paremmin runsasrasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö kuin rasvattomien tai vähärasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö ei ole ollut itsenäisesti yhteydessä uuden meta-analyysin mukaan kuoleman vaaraan (supplementti, table 21).

Yhteeveto

Olen kasannut oheiseen taulukkoon edellisen tekstin päätulokset. Lihavoidulla kirjoitetut edut/haitat satunnaistetuista tutkimuksista ja tavalliset tekstillä kirjoitetut edut/haitat on havaittu etenevissä kohorttitutkimuksissa.

Lopuksi

Kuten tekstistäni näkee maidon rasvapitoisuuteen liittyvä tutkimustieto on varsin moninaista ja melko vaikeasti tulkittavaa. Kovin mustavalkoisia johtopäätöksiä ei voi tästäkään asiasta vetää, mutta vaakakuppi kallistuu kyllä vähärasvaisten maitotaloustuotteiden eduksi.  Siksi suositan edelleen vähärasvaisia maitotaloustuotteita ja rasvatonta maitoa pääasialliseksi maitovalinnaksi.

Kaikkinensa pelkällä maidon rasvapitoisuudella ei ole vaikuttasi olevan aivan ratkaisevaa vaikutusta terveydelle. Näinhän se on monessa muussakin ravintotekijää koskevassa asiassa, kokonaisuuden pilkkominen hyvin pieniin palasiin monimutkaistaa tulkintaa tai tekee siitä lähes mahdotonta. En esimerkiksi usko, että näkisimme saksanpähkinän ja maapähkinän terveysvaikutuksissa ratkaisevaa eroa, vaikka rasvan laadussa ja määrässä on eroa. Terveellinen syöminen on ainakin 10-19 osatekijän summa, josta on lähes mahdotonta erotella yhden tekijän (maitotaloustuotteiden) osatekijän (rasvapitoisuuden) merkitystä vakuuttavaan tieteeseen perustuen. Soraääniä mahtuu sekaan.

Terveyshyötyä tulee eniten, kun maitorasvan määrä vähenee ja samalla kasviöljyistä, siemenistä, pähkinöistä ja kalasta peräisin olevan rasva korvaa poistunutta maitorasvaa. Erityisesti suomalainen parisen vuosikymmentä jatkunut Strip baby -tutkimus on näyttänyt, että rasvatonta maitoa, margariinia ja rypisöljyä suosimalla lapsista kasvaa terveempiä aikuisia. Näillä linjoilla suosittaisin tämänkin analyysini pohjalta jatkamaan.

PS. On olemassa tutkimuksia, joihin Uusitalokin viittasi, joiden mukaan maitorasvan käyttöä kuvaavien biomarkkereiden valossa tyypin 2 diabeteksen riski olisi pienempi maitorasvaa runsaammin saavilla. Tutkimusten jälkeen on kuitenkin havaittu, että ko. biomarkkerit saattavatkin olla yhtä hyvin esimerkiksi kalan, margariinin käytön tai kuidun saannin markkereita tosiasssa.

[Korjaus 6.1.2017: jäätelöä koskevassa meta-analyysissä luki erheellisesti lihavuudelta, kun ko. meta-analyysi käsitteli tyypin 2 diabetesta. Lihavuus ➝ tyypin 2 diabetes]

21 thoughts on “Rasvaton maito, täysmaito ja maitotaloustuotteet. Maitorasvan terveysvaikutusten vertailua.”

  1. Kiitos vaivannäöstäsi.

    ”Edellistä tutkijoiden tulkintaa vahvistaa sekin, että välillä väestötutkimuksissa saadaan outoja järjenvastaisia tuloksia todennäköisesti käänteisen kausaliteetin vuoksi. Vai uskooko joku teistä aidosti, että makeisten runsas syönti voisi todella ”suojata” lihavuudelta kuten tässä viime vuonna julkaistussa kohorttien meta-analyysissä näytti käyvän. Tai että jäätelö ”suojaa” lihavuudelta, kuten yhdessä meta-analyysissä havaittiin?”

    Ammattikuntasi edustajat ja muut kaiken tietävät syyllistävät usein lihavia (lapsia) liiasta makeisten syönnistä. Tietty mainitsemaasi tulokseen päästään, kun lihavilta kielletään makeiset ja ne suositusta noudattavat ja ovat edelleen lihavia. Havaintosi kuvaa kuinka suurella kritiikillä pitäisi suhtautua kaikkeen korrelaatiolaskentaan ja siitä tehtäviin kausaliteettipäätelmiin. Näin myös siinä tilanteessa kun korrelaatio näyttää tukevan suosituksia. Te ravitsemustieteilijät muuten ette ole tilastomatemaatikkoja.

    ”Terveyshyötyä tulee eniten, kun maitorasvan määrä vähenee ja samalla kasviöljyistä, siemenistä, pähkinöistä ja kalasta peräisin olevan rasva korvaa poistunutta maitorasvaa.”

    Kerropa Reijo minulle se päiväkoti ja koulu jossa maidon rasvat on vaihdettu öljyihin, siemeniin, pähkinöihin ja rasvaiseen kalaan. Koulu- ja päiväkotiruoassa maidon rasvat on korvattu kasalla jauhoa. Kiisseliä, perunaa, pahanmakuista rasvatonta lisäainelitkukastiketta jne.

    Saan palkkani jostain aivan muusta kuin näiden asioiden penkomisesta, jotka ovat välillisesti maksaneet minulle ainakin 100 000 €. Jätän nyt tällä erää tähän ja keskityn ansiotyöhöni, mutta saatan palata myöhemmin asiaan.

    Sami Uusitalo
    Dipl. ins. Kauniainen

    PS: Edelleen syytän ”rasva lihottaa” -valistusta oman ja lähipiirini lihomisesta sekä lihavuusepidemiasta yleisestikin.

  2. Kiitos vaivannäöstä Reijo!
    Luhistumispisteessä oleva ravitsemustieteen paradigma vähärasvaisuudesta on Reijossa saanut vankkumattoman puolustustaistelijan. Rasvatontakin maitoa pitää näköjään tässä älyttömästi puolustella! Ravitsemustiede ei ole niin tarkkaa tiedettä kuin virallisen kannan omaavat haluavat sen ilmaista. Tilaa on diplomi-insinööri Uusitalon ja biologi Sundqvistin näkemyksille. Ja sellaisten tiedemiesten näkemyksille kuin professori Salim Yusuf ja professori Kari Salminen (RIP).

    1. Kiitos vain kiitoksista Chrisulle ja Samille. Tähän oli korkea aika saada jokin selko edes omaan päähän.

      Tämäkään kirjoitus tuskin on viimeinen sana, tiede kehittyy koko ajan. Itse olen tämän kehityksen mukana hyväksynyt mm. sen,e ttä höttöhiilarit ovat terveydelle laajasti epäterveellisiä. Sen takia en suinkaan suosita vähärasvaista ruokavaliota, kuten kommentistasi voisi päätellä.

      Suositan sitä, että rasva otetaan siltä osin kuin voidaan kasvikunnan lähteistä. Sitten on esimerkiksi juusto, jossa väkisin saamme tyydyttynyttä rasvaa runsaasti söimme sitten (melkein) mitä juustoa tahansa.

  3. Toisin kuin nuo kaksi edellistä kommentoijaa, kiitän Reijoa asiallisesta ja huolellisesta analyysistä tästä aiheesta.

    Christerille ja Samille voisi olla hyväksi pyrkiä analysoimaan itse tuota tarjottua näyttöä ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä.

    Mielestäni kirjoitus ei puolustele rasvatonta maitoa, vaan tutkittua tietoa. Minusta tuo kirjoitus toi varsin tasapuolisesti esiin tutkimusnäytön eri näkökulmat ilman hypetystä tai mollaamista.

    Christer ja Sami taas tarjoavat, tasapuolisen tutkitun tiedon jakaminen sijaan, henkilöön meneviä argumentteja taikka harrastavat lapsellista ”name-droppingia” ilman minkäänlaista itse asian perustelua. Missä ovat herrojen tutkimustuloksiin liittyvä analyysi tai kritiikki? Ei Reijon henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai motiiveilla tai vaikkapa ravitsemustieteen paradignoilla ole tässä mitään relevanssia. Vain tutkimuksilla on. Niistä pitäisi keskustella eikä päiväkodin ruoasta, josta Reijo ei ole vastuussa.

    Sami kertoo, että hänellä ei ole aikaa ansiotyöltään tähän asiaan enempää paneutua. Ihan ok mutta onhan sitä aikaa löytynyt perustelemattomien väitteiden esittämiseen. Jos senkin ajan olisi käyttänyt asiaan perehtymiseen, olisi lopputulos mahdollisesti voinut olla toinen.

  4. ”Toisin kuin nuo kaksi edellistä kommentoijaa, kiitän Reijoa asiallisesta ja huolellisesta analyysistä tästä aiheesta.”

    ?? Katsopa Juhani uudelleen. Molemmat aloitimme kiittämällä Reijoa vaivannäöstään.

    ”Niistä pitäisi keskustella eikä päiväkodin ruoasta, josta Reijo ei ole vastuussa.”

    Juuri päiväkodin ruoasta pitää puhua. Ne väittävät noudattavansa suosituksia, siellä ne ”suositukset” realisoituvat käytäntöön.

    ”Christer ja Sami taas tarjoavat, tasapuolisen tutkitun tiedon jakaminen sijaan, henkilöön meneviä argumentteja taikka harrastavat lapsellista ”name-droppingia””

    Kirjoitit tästä aiheesta omassa blogissasi ja niputit kaikki kyseenalaistajat ”uskonto” ”huuhaa” -termien alle. Huomionarvoista on sekin, että edellisessäkin kommentissasi nälvit minua ja Christeriä, etkä analysoinut tutkimusten tuloksia.

    STRIP-tutkimus ei edes vertaa rasvattomia maitotuotteita täysrasvaisiin. Toisaalta havaitut hyödyt voivat johtua monesta muustakin seikasta.

    ”There is absolutely no data at all to reduce fat content of milk”. -Salim Yusuf. Häneen viitataan useammin kuin kymmeneen viitatuimpaan suomalaiseen tutkijaan yhteensä. Tohtoriksi hän väitteli Oxfordista kun Juhani vielä leikki legoilla. On se tietenkin hyvä, että hänet on jo moneen kertaan Kuopion, Turun ja Oulun ammattilaisten toimesta teilattu.

    Ravitsemusvalistuksen epäonnistuminen lihavuuden hoidossa ja ehkäisyssä on täydellinen. Näin ollen kritiikkiä ja kyseenalaistamista pitäisi suorastaan pyytää. Ammattilaisten kyvykkyys kritiikin vastaanottamiseen näkyy lääket. tri. Juhanin kommentissa.

    Sami Uusitalo
    Dipl. Ins. Kauniainen

    1. Ennen kuin yhtään enemmän lähtee keulimaan niin on paras pysyä asiassa. Ja jättää henkilöön menevät kommentit tähän. Koskee kaikki kommentoijia.

    1. Jos aterian/juomisen jälkeinen insuliinin nousu olisi yksiselitteisesti huono asia niin se näkyisi näissä meta-analyysien tuloksissa.

      Jos insuliinipitoisuus nousee aterian yhteydessä se tarkoittaa yleensä matalampaa aterian jälkeistä verensokeria, joka puolestaan tarkoittaa pienempää aterian jälkeistä oksidatiivista stressiä ja tulehdusta, kuten olen matalaa tulehdusta ja ravintoa koskevassa kirjoitussarjassani mm. todennut.

      Lisäksi on hyvä huomata että kaikki proteiini nostaa aterian jälkeisiä insuliinitasoa vaikka ei söisi lainkaan hiilihydraattia. Siitä on kattavasti helposti löydettäviä tutkimuksia mm. PubMed-palvelussa. Tässä yksi keskeinen, joka osoittaa mm. että naudanliha aiheuttaa suuremman insuliinivasteen kuin pasta.

  5. Strip tutkimuksessakin ero oli rasvan suhteen n.2E%, että ihmeelliseksi on maailma mennyt. Olisi kiva joskus nähdä tuloksia jossa rasvan määrä vaikka tuplattaisiin, mutta jos jo 2E% on kovin vaarallista, niin kuka nyt sellaista… Niin ja 30 vuotta sitten kouluissa ei tainnut rasvatonta maitoa näkyä, mutta ei sentään ollut joka viides lapsi ylipainoinen..

  6. Yleisenä havaintona muuten se, että näitä maitotaloustuoteiden rasvapitoisuuksia koskevien tutkimusten tulkintaa vaikeuttaa se, että runsasrasvaisten käyttäjät käyttävät niitä monissa tutkimuksissa selvästi jopa yli puolet vähemmän kuin vähärasvaisia. Eli ne jotka käyttävät paljon tuppautuvat ajautumaan rasvattomille/vähärasvaisille .

    Esimerkiksi tässä tutkimuksessa (supplementary material, table 1) jota Sami referoi listallaan rasvattoman maidon käyttömäärät olivat noin 12 dl päivässä (4,7 annosta) kun taas täysrasvaisen maidon 2 dl (0,8 annosta). Eli Suomeksi sanottuna tutkimuksessa verrataan 1,2 litraa rasvatonta maitoa juovia siihen porukkaan joka juo 0,2 litraa täysmaitoa per päivä. Onko ihme, että 0,2 litraa täysmaitoa ei näyttäydy kovin epäterveellisenä? Vaikka tuota käyttöeroa jotenkin yritettäisiin vakioida eri menetelmin niin tuntuisi ihmeelliseltä jos se vaikuttaisi taustalla.

    1. Jep, rasvatonta litkua lipittää helposti suuremman määrän kuin ”paksumpaa” ja ”ruokaisampaa” täysmaitoa. Siksi saman tilavuuden vertailu 2 dl rasvatonta maitoa vs. 2 dl täysrasvaista, näin iso energiaero ja siitä seuraa vuodessa näin ja näin paljon lihomista. Tällaista taulukkoa lapseni ravitsemusterapeutti vastaanotolla meillekin kymmenen vuotta sitten esitteli. Tuo taulukko oli sillon lasten lihavuuden Käypä Hoito -suosituksissa. Sittemmin se on poistettu. Lähtökohdiltaan tuo mentaliteetti on pöhkö kun niitä ei käytännön tilanteessa juo samoja määriä.

      Sami Uusitalo
      Dipl. Ins.
      Kauniainen

      1. Onko jotain kontrolloitua näyttöä siitä, että täysmaito on – kalorimäärä mätsättynä eli molempia esim. 100 g – paremmin kylläisyyttä tuottavaa kuin rasvaton maito? Näin äkkiseltään ajatellen se, että voi nauttia samaan kalorimäärään suuremman määrän proteiinia –> parempi kylläisyys.

        Tai sitten kontrolloitua näyttöä samasta mutta per annos?

  7. Reijo on tehnyt hienon katsauksen maitotaloustuotteiden vaikutuksesta painonhallintaan ja T2-diabetekseen. Pelkästään rasvaton maito vertailukohteena täysrasvaiselle vaan ei näytä toteutuvan eli juuri se, mitä Uusitalo peräänkuuluttaa. Kaikissa viitatuissa tutkimuksissa on sen sijaan joko rasvaton + vähärasvainen tai sitten maito on vain osa tutkimusta.

    Oleellista nykytilanteelle Suomessa on kuitenkin nimenomaan se, että verrataan RASVATONTA maitoa täysrasvaiseen. VRN on sallinut vain kurrin juottamisen lapsille ja sen vaikutuksista nyt ollaan huolestuneita. Ei ole mitään mieltä siinä, että rasvaton maito otetaan käytännössä pakolliseksi ilman, että asiasta esitetään todisteita sen eduista lasten TERVEYDELLE (ja todisteeksi ei todellakaan riitä tyydyttyneiden maitorasvojen vähäisempi saanti). Nyt on ainakin itselläni ja ehkä monella muullakin käsitys, että muutosta ajetaan maatalouden ja meijeriteollisuuden intressit edellä.

    Suomalaisilla lapsilla tehdään nyt ihmiskoetta, jota ei missään muualla – ainakaan Euroopassa – ole tietääkseni vastaavassa mittakaavassa tehty.

    Reijo tekee tässä artikkelissaan nyt sellaista työtä, joka kuuluisi oikeastaan VRN:n tehtäväksi – heidän tulisi osoittaa rasvaton maito selkeästi kaikilla mittareilla paremmaksi kuin täysrasvainen. Vähintä mitä voidaan vaatia on, että se osoitetaan ainakin lihomisen kannalta paremmaksi. Siitähän he olivat omassa tiedotteessankin huolissaan.

    Mitä tulee Harwardin tutkimukseen niin siinäkään ei verrattu rasvatonta maitoa, vaan rasvaisen maidon verrokkina olivat sekä vähärasvainen että rasvaton. Silti rasvaisen maidon käyttäjät hieman pudottivat painoaan, kun taas toinen ryhmä lisäsi sitä yhtä paljon. Kiitos havainnolisesta grafiikasta! Ero ei tietenkään ollut merkittävä, minkä tutkijatkin toteavat: ”most of the foods that were positively associated with weight gain were starches or refined carbohydrates; no significant differences were seen for low-fat and skim milk versus whole-fat milk”.

    T2-diabeteksen riskitutkimus (meta-analyysi) päätyi rasvattoman + vähärasvaisen vs täysrasvaisen maidon tasapeliin. Vähärasvaisia versioita kuitenkin nautittiin lähes tuplasti täysrasvaisiin verrattuna: ”In studies reporting total dairy, milk made the largest contribution to total dairy intake (range: 62–331 g of milk/d), and more low-fat dairy (range: 65–294 g/d) than high-fat dairy (range: 17–135 g/d) was consumed.” Sillä ei kuitenkaan T2-diabeteksen suhteen ollut mitään merkitystä. Tiedä sitten mitä MetS:n ja T2-diabeteksen kehittymiseen vaikuttaa insuliini-indeksi, joka rasvattomalla maidolla on 60 ja täysrasvaisella 24? Terveelle ei luultavasti ole haittaa, mutta ainakaan hyperinsulinemiaa potevalle ne eivät ole hyväksi, vaan voivat viimeisenä kortena katkaista kamelin selän.

    STRIP tutkimuksen antia Reijo ruotii aika kattavasti. Siinä on ollut yhtenä ruokavalion osatekijänä mukana rasvaton ja hieman rasvaisempi maito (täysmaitoa ei). Muusta ruokavaliosta ei valitettavasti ole julkaistu tietoa (ainakaan itse en löytänyt), vaikka se on kerätty ruokapäiväkirjoilla useita kertoja tutkimuksen aikana: ”Child’s food consumption was recorded in detail in food diaries for 3–4 days before each visit”. Syitä tutkimuksen tuloksiin voi vain arvailla, kun ei ole tiedossa mitä muuta ne lapset söivät. Ei riitä tieto siitä, että ohjeistettiin syömään pohjoismaisten suositusten mukaisesti. Tuntuu aika kaukaa haetulta, että 41% pienempi MetS ja parempi insuliiniherkkyys, alemmat kolesterolit ja verenpaine sekä vähempi lihominen johtuisi vain rasvattoman ja VÄHÄrasvaisen maidon erosta. Lisäksi tällä saattaa olla tuloksia vinouttava vaikutus: ”Of note is that the intervention group has been met more frequently since 7 years of age than the control group.”

    Mitä tulee ravitsemustutkimuksiin yleisesti, niin kovin pienet luvut (alle 20%) ruoan aiheuttamista ilmiöistä (esim. erilaiset sairaudet, lihominen jne.) tulee nauttia runsaan suolan kera, koska virhemahdollisuudet suuntaan tai toiseen ovat kyselyissä niin suuret (ei muisteta mitä on syöty tai halutaan antaa omista syömisistä edullisempi kuva yms).

    Reijon kirjoitus on ihan asiallinen, vaikka rasvattoman maidon osoittaminen paremmaksi täysrasvaiseen verrattuna ei sen perusteella saakaan vahvistusta. VRN:lle jää siis vielä tehtävää.

    1. Arilta mainiota analyysiä.

      Minulta on perätty todisteita rasvaisen maidon paremmuudelle. Näyttövelvoite on tietenkin VRN:llä, joka rasvatonta suosittaa.

      Sami Uusitalo
      Dipl. ins.
      Kauniainen

    2. Tuo on varmaan yleisesti ottaen totta että 20 % pienempiin eroihin on syytä suhtautua varovasti. JOs katsoo tuota sateenvarjo-analyysin sisältämiä kuvia (Figures 1-6) niin useimpien maitotaloustuotteiden hyödyt/haitat jäävät alle 20 %. Eli isossa kuvassa maitotaloustuotteet aika neutraaleja. Joskin jogurtin käyttö terveydelle edullista johdonmukaisesti eri sairauksien suhteen tässä katsauksessa.

    3. ”Reijon kirjoitus on ihan asiallinen, vaikka rasvattoman maidon osoittaminen paremmaksi täysrasvaiseen verrattuna ei sen perusteella saakaan vahvistusta. VRN:lle jää siis vielä tehtävää.”

      Suora sitaatti Reijolta

      ”Kovin mustavalkoisia johtopäätöksiä ei voi tästäkään asiasta vetää, mutta vaakakuppi kallistuu kyllä vähärasvaisten maitotaloustuotteiden eduksi.”

      Seuraavaksi siirryttäneen sitten varmaan ”osoittaa”-verbin semanttiseen tarkasteluun?

  8. Yksi mikä jäi minulle vielä epäselväksi, että jos 80-luvun alussa saatiin maitorasvaa noin 4 kertaa enemmän kuin nyt ravintotasesta katsottuna. Ainakin pelkästään maidosta.

    Niin miten nyt ollaa huolissaan että lapset lihoavat jos joku sattuu saamaan pari grammaa enemmän maitorasvaa? Kun koko tuon aikana lasten lihavuus on lähtenyt hurjaan nousuun:
    http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/suo/2.18.gif

    Ne jotka sitten siirtyvät kouluissa juomaan vettä, niin saavatko siihen tilalle sitten mitä, siitä jo rajallisesta ruuasta..

    Eli jos jo 50% kohdalla nähdään, että homma ei toimi (mennään täysin väärään suuntaan), niin miten se toimisi sitten 100% kohdalla yhtään paremmin?

  9. Onpas hienosti koottua tietoa. Strip-tutkimus oli minulle ihan uutta. Sotkamolaisten tosiaan kannattaisi lukea tästä ja muidenkin koululaisten vanhempien.

    1 ravintoaine ei kamalasti ratkaise. Mutta ehkä se voi on isompi poikkeus. Sen käyttö näkyy kolesterolissa voimallisemmin tilastoissakin?

  10. Muuten kyllä ihan asiallinen kirjoitus Reijolta, mutta pakko myöntää, että nämä Reijon ”järjenvastaisena” pitämät tulokset johtuvan nyt siitä ettei Reijo ymmärrä tilastoja.

    Ajatellaanpa nyt vaikka noiden karkkien lihavuudelta suojaavaa vaikutusta: jos hyväksytään suositusten olettamus siitä, että tiheä ateriarytmi suojaa ylipainolta, niin karkkien napostelu todellakin suojaa ylipainolta; karkkien napostelijat syövät vähemmän ruokaa aterialla, mikä johtaa pienempään kalorien saantiin. Disclaimerina: en toki lukenut tutkimusta, mikä teoriassa saattaisi järjenvastaisesti osoittaa karkkien napostelijoiden syövän enemmän kaloreita.

    Ja miksei jäätelö voisi suojata diabetekselta: edelleen jos virallisen näkemyksen mukaan hyväksytään pieni ateriakoko ja tiheä ateriaväli diabetestä ehkäisevänä tekijänä, ja tyydyttynyt rasva sitä edistävänä, johtaa jäätelönsyönti tiheämpään ateriaväliin ja pienempään ateriakokoon, minkä lisäksi sitä parjattua tyydyttynyttä rasvaa tulee korvattua jäätelön hiilareilla.

    Ongelma noissa tutkimuksissa/tilastoissa on monesti se, että tutkimushypoteesi muokkaa tutkimuksen lopputulosta; hypoteesittoman tulkinnan vaatimusta ei voine pitää kohtuuttomana. Jos yhtään ymmärrät Reijo tilastotiedettä, niin tutkimuksen reunaehtojen ulkopuolelle jäävät ainoastaan tulkitaan anomalioina, jotka eivät vaikuta tutkimuksen lopputulokseen, ainoastaan sen luottamusväliin.

    Toinen juttu on taas ”riskitekijöiden” seuraaminen kapealta alueelta, joka ei ota kokonaiskuvaa huomioon. Jos ”riskitekijän” kasvu vaikka 100 prosentilla johtaa 10% riskin kasvuun (tai kymmeneen tapaukseen sadasta, 95 tapauksessa sadasta), 10% kasvu riskitekijässä johtaa 1% riskin kasvuun, mikä taas voi johtaa siihen, että tekijällä tutkimuksen ulkopuolelta saattaa olla suurempi vaikutus siihen itse lopputapahtumaan kuin tutkittavalla asialla ”X”, mikä tulkitaan epäterveelliseksi, koska se on nostanut tilastollisesti merkittävästi ”riskitekijää” parilla prosentilla.
    Tuossa nyt tuli se Uusitalonkin suurin pointti ravitsemuskeskustelussa (tai sen puutteessa) esille, eli keskitytään jonkin merkityksettömän asian ympärille, mutta jätetään kokonaiskuva kokonaan huomioimatta.

    Pointti tässä nyt varmaan oli se, että noita tutkimuksia arvostellessa pitäisi käyttää samoja kriteereitä kaikkiin tutkimuksiin, eikä vain hyväksyä omaa näkemystä tukevat tutkimukset ja hylätä ne mitkä eivät tue, nimittäin nykyisellään söit valitettavasti kyllä jutun uskottavuuden, ihan vain siksi, että käytit eri kriteereitä näkemystäsi tukevan tiedon ja sen kanssa ristiriidassa olevan tiedon kritisoinnissa.

  11. Blogistin esillenostamassa systemaattisessa katsauksessa (Drouin-Chartier JP ym. Adv Nutr 2016;7:1026-1040) todetaan:

    ”…However, the review also emphasized that the recommendation to focus on low-fat in place of regular- and high-fat dairy is currently not evidence-based…” (Drouin-Chartier JP ym.).

    Kyseisen katsauksen perusteella ei siis ole mitään perusteita suosia vähärasvaisia maitovalmisteita.

    Toisekseen alkuperäisesssä GRADE-systeemissä (Guyatt GH ym. BMJ 2008;336:995-8) havaintotutkimukset sijoitetaan low-kategoriaan ja voidaan tarvittaessa nostaa (esimerkiksi moderate-kategoriaan) muun muassa tilastollinen yhteyden voimakkuuden mukaan. Ravitsemustieteessä kuitenkin tilastollisten yhteyksien voimakkuus on pääsääntöisesti luokkaa riskisuhteet yli 0,7 tai alle 1,5. Jos GRADE-systeemiä käytettäisiin laajemmin ravitsemustieteessä, niin havaintotutkimuksiin perustuvat ”faktat” sijoitettaisiin tutkimusnäytön laadun osalta low/very low-kategoriaan, jonka perusteella ei tulisi antaa voimallisia suosituksia (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta).

    Esillenostetussa systemaattisessa katsauksessa on jouduttu muokkaamaan alkuperäistä GRADE-systeemiä vastaamaan ravitsemustieteen tutkimusnäyttöä (käytännössä havaintotutkimuksista johdetut heikot tilastolliset yhteydet) mikä on vastoin GRADE-systeemiä.

    De Souzan ym. (BMJ 2015;351:h3978) systemaattisessa katsauksessa koskien tyydyttyneitä rasvoja on muun muassa käytetty GRADE-systeemiä mikä tulee pitää mielessä kun kyseistä katsausta tulkitsee. Toisin sanoen tutkimusnäyttö on laadultaan low/very low-kategoriassa pelkästään GRADE-systeemiä mukaillen.

    1. Kiitos kunnolla pohditusta kommentista. Droin-Chartier katsaus ei kattanut LDL-kolesterolia koskevia satunnaistettuja tutkimuksia, eikä tutkimuksia, joissa maidon rasvaa vaihdetaan monityydyttymättömään tai kertatyydyttymättömään rasvaan, joka juuri on idean ravitsemussuosituksissa (siitä on Harvardin kohortti, jonka referoin). Eikä se kattanut syöpätutkimuksia, eikä mm. satunnaistettua Strip-tutkimusta, jossa rasvaa juuri vaihdettiin. Droin-Chartier et al. ei siis ole koko kuva maidon rasvaa koskevista tutkimuksista.

Kommentointi on suljettu.