Ketogeeninen eli hyvin vähähiilihydraattinen ruokavalio oli tehokas tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Olen aiemmin kirjoittanut moneen otteeseen vähähiliihydraattisten ruokavalioiden vaikutuksesta laihdutustulokseen ja yleensä terveyteen. Aiempien tutkimusten päätelmä on ollut se, että laihdutustulos on yleensä 6 kuukauden kohdalla parempi vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, mutta vuoden tai viimeistään kahden vuoden kohdalla ero laihdutustuloksessa verrokkiruokavalioon tasoittuu. Nyt uusi ketogeenistä ruokavaliota koskeva avoin ei-satunnaistettu tutkimus herättää innostusta mm. Twitterissä.

Uusi vuoden kestänyt ei-satunnaistettu interventiotutkimus osoitti, että ketogeeninen ruokavalio vähensi lähtötilanteeseen nähden painoa tyypin 2 diabeetikoilla noin 12 % (13,8 kg) . Tutkimukseen lähti mukaan 262 henkilöä ja avoimessa verrokkiryhmässä 87 henkilöä (usual care). Ketogeeninen ruokavalio sai aikaan vuoden kohdalla seuraavat myönteiset vaikutukset laboratorioarvoissa

  • HbA1c (”pitkä sokeri”) väheni 1,3 %-yksikköä (14.21 mmol/mol)
  • Paastosokeri väheni 1,95 mmol/l
  • Verenpaine väheni 6,4/3,5 mmHg
  • HDL-kolesteroli lisääntyi 0,2 mmol/l
  • Triglyseridit väheni 0,54 mmol/l
  • Matalaa tulehdusta kuvaava hs-CRP väheni 34,3 nmol/l

Toisaalta ketogeeninen ruokavalio johti seuraaviin mahdollisesti negatiivisiin muutoksiin laboratorioarvoissa

  • Kokonaiskolesteroli nousi 0.21 mmol/l
  • LDL-kolesteroli nousi 0.26 mmol/l

Lisäksi kannattaa huomata, että sepelvaltimotaudin vaaraa tarkasti kuvaavassa apolipoproteiini B:ssä (apoB) ei tapahtunut muutosta lähtötilanteeseen nähden vaikka LDL-kolesteroli nousi. LDL:n nousun kääntöpuolena on tehokas verensokerin lasku, verenpaineen ja triglysereiden lasku. Samaan aikaan kun HbA1c väheni 1,3 % niin ketogeenisellä ruokavaliolla olevat pystyivät vähentämään laajasti erilaisia suun kautta otettavia diabteteslääkkeitä ja myös insuliinia. Monet (60 %)  koehenkilöistä pääsivät remissioon eli heidän verensokerinsa ei enää täyttänyt diabeteksen kriteerejä.

Pohdintaa

Tässä tutkimuksessa ei ollut aitoa kontrolliryhmää, eikä tutkimus ollut satunnaistettu. Kun satunnaistamista ei ole, väistämättä tutkittavat valikoituvat hoidolle kiinnostuksensa tai muun syyn johdosta ja tämä poikkeuksetta suosii annettavaa hoitoa eli tässä tapauksessa ketogeenistä ruokavaliota.  Tutkijat vertaavat tuloksia tavalliseen hoitoon eli siihen, että käytiin kertaalleen diabetestiimin jäsenien vastaanotolla, tätä kutsutaan tutkimuksessa nimellä ”usual care”.

Ketogeenisella ruokavaliolla olevat saivat myös toistuvaa yksilöllistä ohjausta (continous care intervention) ruokavalion noudattamisessa ja verensokerin säätelyssä etähoitomenetelmien avulla. Ketogeenisella ruokavaliolla olevien piti raportoida itsemittaamiaan verensokeri- ja ketoainetuloksia elektronisten etämenetelmien välityksellä. Lisäksi ketogeenisen ryhmän ohjelmaan kuului 6-12 ryhmäopetuskertaa tai vastaavaan sisältöön perehtyminen erityisen appin kautta. Kunkin koehenkilön terveysvalmentaja, kuten heitä tutkimuksessa kutsutaan, sitten neuvoi jatkuvasti tekemään tarvittavia muutoksia ruokavaliossa ja lääkityksessä. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että ketogeenisen ruokavalion hienot tulokset perustavat ainakin osaksi tarkkkaan ja jatkuvaan kontaktiin terveydenhuollon kanssa, joka luonnollisesti parantaa sitoutumista ja hoitotuloksia.

Ruokavalion laatu kuvataan tutkimuksessa heikosti. Myöskään ravintoaineiden saantia ei raportoida. Ainoa raportoitu kontrollimenetelmällä, jolla saadaan tietoa mitä tutkittavat söivät oli veren ketoainepitoisuus, joka pysyi hyvällä ketoosia kuvastavalla tasolla koko tutkimuksen ajan. Näin ollen tiedämme vain sen, että hiilareita oli hyvin vähän, mutta kaikki muu jää täysin pimentoon. Kaikki mitä ruokavalinnoista tiedetään on alla.

” Daily protein intake was initially targeted to a level of 1.5 g kg−1of reference (i.e., medium-frame “ideal”) body weight and adjusted as necessary to aid participants in achieving nutritional ketosis based on participant-logged blood BHB concentrations. Participants were coached to incorporate dietary fats to satiety. Participants were advised to consume adequate intake of omega-3 (eicosapentaenoic acid and docosahexaenoic acid) and omega-6 (linoleic acid) polyunsaturated fats [22], while it was recommended that the remainder of their intake from fat come from both monounsaturated and saturated sources. Other aspects of the diet were individually prescribed to ensure safety, effectiveness, and satisfaction, including consumption of 3–5 servings of non-starchy vegetables and adequate mineral and fluid intake for the ketogenic state.”

Ketoosissa pysyminen lienee vaatinut useimmilta osallistujilta lähes täydellistä pidättäytymistä viljasta, perunasta, bataatista, sokerista, mehuista, monista hedelmistä ja mahdollisesti myös palkokasveista. Jäljelle jää lähinnä vihannekset sekä rasvan ja proteiinin lähteet. Koehenkilöiden ruokavalioon on siis jäänyt jäljelle vihanneksien lisäksi pähkinät, siemenet, öljyt, voi, margariini, juusto, kerma, jogurtti/maito tms., punainen/valkoinen liha, prosessoitu liha, kala, äyriäiset, tofu, quorn sekä marjat ja valikoidut vähähiilihydraattisemmat hedelmät yksilöllisesti ketovasteesta riippuen. LDL-kolesterolin noususta päätellen tyydyttyneen rasvan saanti on lisääntynyt.

Tutkimuksessa käytettu konsepti etäseurantoineen on suomalaissyntyisen Sami Inkisen, Jeff Volek’in ja Stephen Phinney’n Virta Health konsepti ja business.  Jälkimmäiset ovat tunnettuja karppastutkijoita. Lihavuusasiantuntija Yoni Freedhoffin mukaan Inkisen systeemi maksaa 400 US dollaria kuussa eli tällainen vuoden mittainen hoito olisi vajaa 4000 euroa vuodessa.

Virta Health Twitter-tilillä kerrotaan rehvakkaasti ”The first clinically-proven treatment to safely and sustainably reverse type 2 diabetes without the use of medications or surgery.” Tämä ei luonnollisestikaan ole totta. Ensinnäkään vuosi ei ole osoitus ”sustainabilitystä” ja on useita tutkimuksia joissa elämäntapamuutoksin on aiemminkin saatu tyypin 2 diabetes remissioon, mm. tämä äskettäin Lancetissa ilmestynyt yhtä pitkä tutkimus vähäkalorisella ruokavaliolla ja vähäisemmillä terveydenhuoltokontakteilla. Lisäksi on kiistanalaista tuo sana reverse- sanan käyttö, parempi olisi puhua remissiosta.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun ketogeenista ruokavaliota tutkitaan lihavuuden hoidossa. Vuonna 2013 ilmestynyt meta-analyysi kattoi 13 ketogeenisella ruokavaliolla tehtyä tutkimusta, jotka kestivät vähintään vuoden. Neljä näistä kolmestatoista tutkimuksesta kesti vähintään kaksi vuotta. Vertailuruokavaliona oli vähärasvainen ruokavalio. Meta-analyysin mukaan ketogeeninen (hiilihydraattia <50 g/pv) ruokavalio johtaa 0,91 kg parempaan laihdutustulokseen kuin vähärasvainen ruokavalio.

” Individuals assigned to a VLCKD [Very Low Carbohydrate Ketogenic Diet] showed decreased body weight (weighted mean difference − 0·91 (95 % CI − 1·65, − 0·17) kg, 1415 patients)”

Yksittäisestä ei-kontrolloidusta tutkimuksesta ei siis pidä innostua liikaa, toisin kuten Twitter-maailmassa näyttää nyt käyneen. Kun tutkimukset etenee yli yhden vuoden, eri ruokavalioiden laihdutusvaikutukset ovat yhtä hyvät, vai pitäisikö sanoa yhtä huonot. Meta-analyysi viittaa myös epäsuorasti siihen, että Virta Health systeemin muut osat (tiukka seuranta/kannustus/e-systeemit) kuin ketogeeninen ruokavalio ovat todennäköisempi selittäjä hyvälle tulokselle.

Lopuksi

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun vuoden mittaisessa tutkimuksessa saadaan hyviä laihdutustuloksia. Pari viikkoa sitten kirjoitin toisesta tutkimuksesta, jossa laihdutustaukojen sijoittaminen pidempään laihdutusprosessiin sai vuoden kohdalla aikaan ihan yhtä hyvän laihdutustuloksen (noin -13%) kuin tässä ketogeenista ruokavaliota koskevassa tutkimuksessa.

Tutkimus on kuitenkin kiinnostava, koska diabeetikoiden verensokerin säätelyssä saatiin erinomainen tulos samalla kun diabeteslääkkeitä vähennettiin radikaalisti. Jos ketogeenisen ruokavalion toteuttaa fiksusti juokseviin kasviöljyihin, pähkinöihin/siemeniin, kalaan, vähemmän rasvaisiin maitotaloustuotteisiin pohjautuen eikä käytä runsaasti voita, kookosöljyä, kermaa, punaista ja varsinkaan prosessoitua lihaa niin on mahdollista, että ketogeeninen ruokavalio on myös pidemmällä aikavälillä terveellinen tyypin 2 diabeetikolle. Tämä asia pitäisi luonnollisesti ensiksi varmistaa pitkäkestoisissa (>3 vuotta) tutkimuksissa, joita nyt ei ole olemassa.

Ketogeenisen ruokavalion huono puoli on suoliston mikrobistossa ja lyhytketjuisten rasvahappojen kuten butyraatin erittymisessä tapahtuvat negatiiviset muutokset. Polyfenolien, kuidun ja muun fermentoituvan hiilihydraatin vähentyminen aiheuttaa näitä negatiivisia muutoksia vaikka proteiinin ja rasvalähteet olisivatkin terveelliset.

Kaikkein suurimpana muttana näen ketogeenisessa ruokavaliossa kuitenkin vaikeuden toteuttaa sitä pitkään eli koko loppuelämän. Näin rajoittava ruokavalio on useimmille mahdoton toteuttaa pitkään, joten se todennäköisesti jää vain väliaikaiseksi dieettikokeiluksi muiden kokeilujen surulliseen joukkoon.

Lähde

Hallberg SJ et al. Effectiveness and Safety of a Novel Care Model for the Management of Type 2 Diabetes at 1 Year: An Open-Label, Non-Randomized, Controlled Study. Diabetes Therapy, 2018. DOI 10.1007/s13300-018-0373-9

 

10 thoughts on “Ketogeeninen eli hyvin vähähiilihydraattinen ruokavalio oli tehokas tyypin 2 diabeteksen hoidossa”

  1. Pikkuhiljaa alkaa vähähiilihydraattisen ruokavalion vastustus murtua. Itse asiassa tämä ei koske vain diabeettikkoja, sillä luultavasti 70% kansasta on insuliiniresistenttia. Näille ihmisille viralliset ravintosuositukset ovat varma tie diabeteksen puhkeamiseen. Insuliiniresistenssia voi hoitaa ainoastaan vähentämällä veren insuliinitasoa, purkkilääkettä ei ole, eikä tarvita (paastoinsuliini olisi muuten vähintäänkin yhtä tärkeä mitata terveystarkastuksissa kuin paastosokeri). Insuliinitasot saa kuriin ainoastaan syömällä ruokia, jotka eivät nosta insuliinia. Rasvahan on tässä parhaimmillaan. Pitäisi vähitelleen tajuta, että ei ole olemassa yhdet kaikille soveltuvat ravintosuositukset. Mikä on toiselle terveellistä voi olla toiselle vahingollista. Paasto voi olla myöskin hyödyllinen apukeino insuliiniresistenssin hoidossa.

    Tuosta LDLn nousustahan keskustellaan aika paljon. Luultavasti tämä ei ole haitallista, kunhan triglyseridit pysyvät alhaisina.

    1. Yes. Näin mitä ilmeisemmin on, kun katsoo esim. tätä julkaisua ja sen johtopäätöksiä:
      https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2664115/ (2008)
      ”High Ratio of Triglycerides to HDL-Cholesterol Predicts Extensive Coronary Disease”
      CONCLUSIONS
      Although some lipid variables were associated with the extent of coronary disease, the ratio of triglycerides to HDL-cholesterol showed the strongest association with extent.
      Jos nyt yhden vuoden kohdalla laskee näitä suhteita, niin ne ovat seuraavat: Triglyserin/HDL -suhde parani 36% kun verrokeilla huononi 13%. Kokonais-kol/HDL -suhde parani 11% kun verrokeilla se huononi 3%.

  2. ”Kaikkein suurimpana muttana näen ketogeenisessa ruokavaliossa kuitenkin vaikeuden toteuttaa sitä pitkään eli koko loppuelämän. Näin rajoittava ruokavalio on useimmille mahdoton toteuttaa pitkään”

    Et kai nyt perustanut tuota ajatusta sille, että kanamunat olisivat vaarallisia jo kolmen jälkeen pitkään käytettynä. Samoin jos ei saisi grillata kylkisiivuja kerran kaks viikossa, kuten korealaiset tekevat, niin tuo saattaa pitää paikkansa. Mutta oikeasti kananmunatkin ovat hyvin monitoimisia, mutta jos niiden syöntiä on ikänsä rajoittanut, niin hahamottaminen saattaa toki olla haasteellista..

    1. Taulukossa 2 lukee ”− 1.32 ± 0.09” kun kyse on vanhasta ja vakiintuneesta yksiköstä HbA1c %. Sen sijaan uusi pitkän sokerin mittarilaski 17 mmol/mol. ELi lasku oli absoluuttisina prosenttiyksiköinä tuo 1,3 %. Asia lukee myös abstraktissa ”… HbA1c declined from 59.6 ± 1.0 to 45.2 ± 0.8 mmol mol−1 (7.6 ± 0.09% to 6.3 ± 0.07%)”

      1. Sun tekstissä lukee:
        HbA1c (”pitkä sokeri”) väheni 1,3 % (14.21 mmol/mol)HbA1c
        Tulisi lukea:
        (”pitkä sokeri”) väheni 1,3 %-yksikköä (14.21 mmol/mol)

        Tai vaihtoehtoisesti:
        HbA1c (”pitkä sokeri”) väheni 17 % (14.21 mmol/mol)

      2. Jes, tuo on varmaan hyvä tarkennus. Korjaan, kiitos huomiosta!

  3. Tässä muuten yhtä pitkä vuoden mittainen satunnaistettu tutkimus, jossa verrattiin vain vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältävää ketogeenista ruokavaliota ja kalorirajoitteista suositusten mukaista ruokavaliota tyypin 2 diabeetkoilla. Seuranta ja tuki ei ollut näin massiivista kuin VirtaHealthin tutkimuksessa, ja niinpä tuloksetkin olivat vähän huonommat. Ketogeeninen oli tässäkin tutkimuksessa parempi verensokerin kannalta, eikä LDL-kolesterolissa ollut eroa.

    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26224300

  4. Virtahealthilla näyttää myös olevan jo 76 tutkimuksen lista vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista. Jäin vain miettimään, miksei meillä ole samanlaista listaa virallisista suosituksista tms?

    Eikös Ruotsin elintarvikevirasto joskus vajaa 10 vuotta sitten yrittänyt samanlaista listaa 72 tutkimuksella, mutta josta loppujen lopuksi vain muutama oli kelvollinen.

    https://blog.virtahealth.com/low-carb-research-comprehensive-list/

  5. Niinpä, todennäköisesti Laatilainenkin saisi vuodessa samanlaisia tuloksia ihan Itämeren ruokavaliollakin, jahka saisi palkka 4000 euroa/ vuosi/ potilas.

    Ruokailu on huomattavasti helpompaa seurannassa ja periaatteessa valmiilla ruokavaliolla. Ettei painnonpudotus ja liikunta mene överiksi. Niin ja n.15 kilon painonpudotus taitaa helpottaa remissioon pääsemistä. Sisäelimetkin toimii paremmin pienemmällä ympäröivällä rasvakudoksella.

Kommentointi on suljettu.