<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Sivuston PRONUTRITIONIST kommentit</title>
	<atom:link href="http://www.pronutritionist.net/comments/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.pronutritionist.net</link>
	<description>Diet matters</description>
	<lastBuildDate>Tue, 21 Feb 2012 07:02:38 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=</generator>
	<item>
		<title>Jim on kommentoinut artikkelia Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta</title>
		<link>http://www.pronutritionist.net/uusi-tutkimuskooste-diabeteksen-ruokavaliosta/comment-page-1/#comment-6709</link>
		<dc:creator>Jim</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 21 Feb 2012 07:02:38 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=6313#comment-6709</guid>
		<description>Kommenttiini tuli kirjoitusvirhe. Oli siis tarkoitus sanoa, että Elhayany ym. julkaistiin maaliskuussa 2010.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kommenttiini tuli kirjoitusvirhe. Oli siis tarkoitus sanoa, että Elhayany ym. julkaistiin maaliskuussa 2010.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Jim on kommentoinut artikkelia Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta</title>
		<link>http://www.pronutritionist.net/uusi-tutkimuskooste-diabeteksen-ruokavaliosta/comment-page-1/#comment-6708</link>
		<dc:creator>Jim</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 20 Feb 2012 18:20:08 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=6313#comment-6708</guid>
		<description>Jari, julkaisuajankohtansa puolesta tuo Reijon mainitsema Elhayany ym. (2010) olisi voinut olla mukana, nimittäin tutkimus julkaistiin marraskuussa 2010. Mutta, ko. tutkimuksessa keskenjättäneitä oli 30 %, joten se ei täyttänyt kirjallisuuskatsauksen kriteereitä.

By the way, jos jotkut lukijat haluavat tarkastella diabeteksen esiintyvyyttä eri maissa, niin täältäpä löytyy rankinglista: http://bit.ly/m79XS (Suomi on sijalla 134). Ja tässä yksi aiheeseen liittyvä artikkeli: http://bit.ly/zpPOqr.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Jari, julkaisuajankohtansa puolesta tuo Reijon mainitsema Elhayany ym. (2010) olisi voinut olla mukana, nimittäin tutkimus julkaistiin marraskuussa 2010. Mutta, ko. tutkimuksessa keskenjättäneitä oli 30 %, joten se ei täyttänyt kirjallisuuskatsauksen kriteereitä.</p>
<p>By the way, jos jotkut lukijat haluavat tarkastella diabeteksen esiintyvyyttä eri maissa, niin täältäpä löytyy rankinglista: <a href="http://bit.ly/m79XS" rel="nofollow">http://bit.ly/m79XS</a> (Suomi on sijalla 134). Ja tässä yksi aiheeseen liittyvä artikkeli: <a href="http://bit.ly/zpPOqr" rel="nofollow">http://bit.ly/zpPOqr</a>.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Reijo Laatikainen on kommentoinut artikkelia Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta</title>
		<link>http://www.pronutritionist.net/uusi-tutkimuskooste-diabeteksen-ruokavaliosta/comment-page-1/#comment-6707</link>
		<dc:creator>Reijo Laatikainen</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 20 Feb 2012 17:47:28 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=6313#comment-6707</guid>
		<description>Olen lomatunnelmissa, joten en nyt pysty selvittämään mistä ero johtuu. On ihan mahdollista, että kaikkien tutkimuksien laatu ei täyttänyt ennalta määrättyjä kriteerejä, esim. Keskenjättäneitä sai olla vain max 20 %.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Olen lomatunnelmissa, joten en nyt pysty selvittämään mistä ero johtuu. On ihan mahdollista, että kaikkien tutkimuksien laatu ei täyttänyt ennalta määrättyjä kriteerejä, esim. Keskenjättäneitä sai olla vain max 20 %.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Jari on kommentoinut artikkelia Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta</title>
		<link>http://www.pronutritionist.net/uusi-tutkimuskooste-diabeteksen-ruokavaliosta/comment-page-1/#comment-6706</link>
		<dc:creator>Jari</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 20 Feb 2012 12:02:51 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=6313#comment-6706</guid>
		<description>Onko nyt siis todella niin, että tästä *järjestelmällisestä* katsauksesta on jätetty pois sellasia välimeren ruokavaliota käsitteleviä tutkimuksia, jotka olisivat mukaanottokriteerien mukaan kuuluneet joukkoon? Myöhemmin kuin lokakuussa 2010 julkaistuja ei siis otettu mukaan ollenkaan.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Onko nyt siis todella niin, että tästä *järjestelmällisestä* katsauksesta on jätetty pois sellasia välimeren ruokavaliota käsitteleviä tutkimuksia, jotka olisivat mukaanottokriteerien mukaan kuuluneet joukkoon? Myöhemmin kuin lokakuussa 2010 julkaistuja ei siis otettu mukaan ollenkaan.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Mie on kommentoinut artikkelia Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta</title>
		<link>http://www.pronutritionist.net/uusi-tutkimuskooste-diabeteksen-ruokavaliosta/comment-page-1/#comment-6704</link>
		<dc:creator>Mie</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 18 Feb 2012 18:14:28 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=6313#comment-6704</guid>
		<description>&quot;Siinä todetaan (kuten monissa aikaisemmissakin lähteissä), että ubikinonin saanti ruoasta on yleensä vain 3–6 mg/vrk, josta puolet saadaan pelkistetyssä muodossa (ubikinolina).&quot;

Ja nimenomaan tämä muoto (ubikinoli) on se tehokkaampi antioksidanttina.

&quot;Sillä määrällä – tai ruokavaliota muuntelemalla – ei saada aikaan sellaisia biokemiallisia muutoksia, joita ravintolisänä nautitulla ubikinonilla saadaan (päiväannoksilla 200-300 mg) hapetusstressin ja inflammaation hillinnässä.&quot;

Juu ei, haasteellista tuo ruokavalion kohdalla kieltämättä näyttää olevan. Kuten myös ravintolisänä, sillä nautitun ubikinonin imeytyminen on vähän niin ja näin:

http://www.jbc.org/content/280/22/21295.long

Terapeuttista hyötyä vain isoilla annoksilla ja pitkäaikaisella annostelulla, potilailla joiden kohdalla CoQ10-biosynteesi on heikentynyt erinäisistä syistä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>&#8220;Siinä todetaan (kuten monissa aikaisemmissakin lähteissä), että ubikinonin saanti ruoasta on yleensä vain 3–6 mg/vrk, josta puolet saadaan pelkistetyssä muodossa (ubikinolina).&#8221;</p>
<p>Ja nimenomaan tämä muoto (ubikinoli) on se tehokkaampi antioksidanttina.</p>
<p>&#8220;Sillä määrällä – tai ruokavaliota muuntelemalla – ei saada aikaan sellaisia biokemiallisia muutoksia, joita ravintolisänä nautitulla ubikinonilla saadaan (päiväannoksilla 200-300 mg) hapetusstressin ja inflammaation hillinnässä.&#8221;</p>
<p>Juu ei, haasteellista tuo ruokavalion kohdalla kieltämättä näyttää olevan. Kuten myös ravintolisänä, sillä nautitun ubikinonin imeytyminen on vähän niin ja näin:</p>
<p><a href="http://www.jbc.org/content/280/22/21295.long" rel="nofollow">http://www.jbc.org/content/280/22/21295.long</a></p>
<p>Terapeuttista hyötyä vain isoilla annoksilla ja pitkäaikaisella annostelulla, potilailla joiden kohdalla CoQ10-biosynteesi on heikentynyt erinäisistä syistä.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Matti Tolonen on kommentoinut artikkelia Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta</title>
		<link>http://www.pronutritionist.net/uusi-tutkimuskooste-diabeteksen-ruokavaliosta/comment-page-1/#comment-6703</link>
		<dc:creator>Matti Tolonen</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 18 Feb 2012 15:30:52 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=6313#comment-6703</guid>
		<description>Diabeteksesta ja ruokavaliosta keskusteltaessa ei sovi unohtaa D-vitamiinin tärkeää merkitystä. D:tähän ei saada riittävästi ruoasta eikä auringosta, ainakaan Suomessa.Itä-Suomen yliopiston uuden raportin mukaan 53–73-vuotiaiden S-D-25 vaihtelee 8,5 ja 123 nmolin/l välillä, keskiarvo on 43 nmol/l. 65 %:lla lukema on alle 50 nmol/l, kun nykyinen viitearvo on 75–150. Tämä ja muut tutkimukset puoltasvat saantisuosituksen reipasta nostoa, minun ehdotukseni on 100 µg:aan päivässä.

Hurskainen AR, Virtanen JK, Tuomainen TP, Nurmi T, Voutilainen S. Association of serum 25-hydroxyvitamin D with type 2 diabetes and markers of insulin resistance in a general older population in Finland. Diabetes Metab Res Rev. 2012 Feb 8. http://20.fi/5863

Bostonissa (40. leveysasteella) suurimman S-D-25:n tertiilissä (yli kolmannes, yli 75 nmol/l) diabetekseen sairastumisen riski oli yli 30 % pienempi kuin alimmassa tertiilissä (keskimäärin 32 nmol/l). Johtopäätös: Suuri seerumin D-vitamiinin pitoisuus liittyy pieneen diabeteksen riskiin henkilöillä, joilla on perinnöllisistä syistä suuri taipumus sairastua tähän tautiin.
http://20.fi/5864

Málagan yliopistosta tulee myös raportti, jonka mukaan Espanjan Aurinkorannikollakin podetaan D:n puutetta, ja se lisää riskiä sairastua diabetekseen.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0261561411002329

Näistä tutkimuksista mikään ei ollut interventio, vaan ne olivat ns. observational studyja. Johdonmukaisina ne kuitenkin kertovat siitä, että D-vitamiinin saanti on liian vähäistä eri puolilla maailmaa, ja se liittyy diabeteksen riskiin. Suomalaiset ostavat nyt tosi paljon D-vitamiinivalmisteita myös täällä Aurinkorannikolla.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Diabeteksesta ja ruokavaliosta keskusteltaessa ei sovi unohtaa D-vitamiinin tärkeää merkitystä. D:tähän ei saada riittävästi ruoasta eikä auringosta, ainakaan Suomessa.Itä-Suomen yliopiston uuden raportin mukaan 53–73-vuotiaiden S-D-25 vaihtelee 8,5 ja 123 nmolin/l välillä, keskiarvo on 43 nmol/l. 65 %:lla lukema on alle 50 nmol/l, kun nykyinen viitearvo on 75–150. Tämä ja muut tutkimukset puoltasvat saantisuosituksen reipasta nostoa, minun ehdotukseni on 100 µg:aan päivässä.</p>
<p>Hurskainen AR, Virtanen JK, Tuomainen TP, Nurmi T, Voutilainen S. Association of serum 25-hydroxyvitamin D with type 2 diabetes and markers of insulin resistance in a general older population in Finland. Diabetes Metab Res Rev. 2012 Feb 8. <a href="http://20.fi/5863" rel="nofollow">http://20.fi/5863</a></p>
<p>Bostonissa (40. leveysasteella) suurimman S-D-25:n tertiilissä (yli kolmannes, yli 75 nmol/l) diabetekseen sairastumisen riski oli yli 30 % pienempi kuin alimmassa tertiilissä (keskimäärin 32 nmol/l). Johtopäätös: Suuri seerumin D-vitamiinin pitoisuus liittyy pieneen diabeteksen riskiin henkilöillä, joilla on perinnöllisistä syistä suuri taipumus sairastua tähän tautiin.<br />
<a href="http://20.fi/5864" rel="nofollow">http://20.fi/5864</a></p>
<p>Málagan yliopistosta tulee myös raportti, jonka mukaan Espanjan Aurinkorannikollakin podetaan D:n puutetta, ja se lisää riskiä sairastua diabetekseen.<br />
<a href="http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0261561411002329" rel="nofollow">http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0261561411002329</a></p>
<p>Näistä tutkimuksista mikään ei ollut interventio, vaan ne olivat ns. observational studyja. Johdonmukaisina ne kuitenkin kertovat siitä, että D-vitamiinin saanti on liian vähäistä eri puolilla maailmaa, ja se liittyy diabeteksen riskiin. Suomalaiset ostavat nyt tosi paljon D-vitamiinivalmisteita myös täällä Aurinkorannikolla.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Mirka on kommentoinut artikkelia Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta</title>
		<link>http://www.pronutritionist.net/uusi-tutkimuskooste-diabeteksen-ruokavaliosta/comment-page-1/#comment-6702</link>
		<dc:creator>Mirka</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 18 Feb 2012 11:07:35 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=6313#comment-6702</guid>
		<description>Kiitos!</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kiitos!</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Reijo Laatikainen on kommentoinut artikkelia Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta</title>
		<link>http://www.pronutritionist.net/uusi-tutkimuskooste-diabeteksen-ruokavaliosta/comment-page-1/#comment-6701</link>
		<dc:creator>Reijo Laatikainen</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 18 Feb 2012 11:03:54 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=6313#comment-6701</guid>
		<description>Kiitos, siinähän se tuli Pravsta et al.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kiitos, siinähän se tuli Pravsta et al.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Matti Tolonen on kommentoinut artikkelia Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta</title>
		<link>http://www.pronutritionist.net/uusi-tutkimuskooste-diabeteksen-ruokavaliosta/comment-page-1/#comment-6700</link>
		<dc:creator>Matti Tolonen</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 18 Feb 2012 10:28:17 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=6313#comment-6700</guid>
		<description>Pravsta ym.. raportti löytyy helposti kokonaisuudessaan pdf:nä, esim. tästä
http://20.fi/5861
Siinä on taulukot eri ruokalajien Q10-pitoisuuksista. Erittäin hyvä katsaus muutenkin. Siinä todetaan (kuten monissa aikaisemmissakin lähteissä), että ubikinonin saanti ruoasta on yleensä vain 3–6 mg/vrk, josta puolet saadaan pelkistetyssä muodossa (ubikinolina). Sillä määrällä – tai ruokavaliota muuntelemalla – ei saada aikaan sellaisia biokemiallisia muutoksia, joita ravintolisänä nautitulla ubikinonilla saadaan (päiväannoksilla 200-300 mg) hapetusstressin ja inflammaation hillinnässä. 

Ubikinoni on suuren kiinnostuksen kohteena mm. neurologiassa. Huntingtonin taudin hiirimallilla tehty tutkimus osoittaa, että ubikinonista voi olla hyötyä edellyttäen, että sen anto aloitetaan taudin varhaisessa vaiheessa ja että päiväannos on riittävän suuri. Tutkimuksen teki Department of Neurology, UCLA David Geffen School of Medicine, Los Angeles, CA, USA. 
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S104474311100248X
Yhdysvalloissa Massachusetts General Hospitalissa on käynnissä kliininen tutkimus, jossa Huntingtonin tautia sairastaville annetaan ubikinonia 2400 mg päivässä.
http://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT00608881

Nämä annokset ovat selvästi farmalologisia. Ravitsemustieteilijöiden on ollut aina vaikeaa ymmärtää ravintolisähoitoa, jossa annokset ovat moninkertaisia siihen nähden mitä ruoasta voi saada. Siksi ravintolisähoitoa on vähätelty ja mollattu vuosikymmenien ajan. Onneksi nyt sitä tutkitaan, mikä voi muuttaa luutuneita käsityksiä. Minua häiritsee kuitenkin se, että tutkimuksen kohteena on yleensä vain yksi yhdiste, jolloin vaarana on, että tulee vesiperä. Ravintolisät vaikuttavat usein synergisesti, jolloin usean yhdisteen käyttö antaa paremman tuloksen kuin  yksi aine.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Pravsta ym.. raportti löytyy helposti kokonaisuudessaan pdf:nä, esim. tästä<br />
<a href="http://20.fi/5861" rel="nofollow">http://20.fi/5861</a><br />
Siinä on taulukot eri ruokalajien Q10-pitoisuuksista. Erittäin hyvä katsaus muutenkin. Siinä todetaan (kuten monissa aikaisemmissakin lähteissä), että ubikinonin saanti ruoasta on yleensä vain 3–6 mg/vrk, josta puolet saadaan pelkistetyssä muodossa (ubikinolina). Sillä määrällä – tai ruokavaliota muuntelemalla – ei saada aikaan sellaisia biokemiallisia muutoksia, joita ravintolisänä nautitulla ubikinonilla saadaan (päiväannoksilla 200-300 mg) hapetusstressin ja inflammaation hillinnässä. </p>
<p>Ubikinoni on suuren kiinnostuksen kohteena mm. neurologiassa. Huntingtonin taudin hiirimallilla tehty tutkimus osoittaa, että ubikinonista voi olla hyötyä edellyttäen, että sen anto aloitetaan taudin varhaisessa vaiheessa ja että päiväannos on riittävän suuri. Tutkimuksen teki Department of Neurology, UCLA David Geffen School of Medicine, Los Angeles, CA, USA.<br />
<a href="http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S104474311100248X" rel="nofollow">http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S104474311100248X</a><br />
Yhdysvalloissa Massachusetts General Hospitalissa on käynnissä kliininen tutkimus, jossa Huntingtonin tautia sairastaville annetaan ubikinonia 2400 mg päivässä.<br />
<a href="http://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT00608881" rel="nofollow">http://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT00608881</a></p>
<p>Nämä annokset ovat selvästi farmalologisia. Ravitsemustieteilijöiden on ollut aina vaikeaa ymmärtää ravintolisähoitoa, jossa annokset ovat moninkertaisia siihen nähden mitä ruoasta voi saada. Siksi ravintolisähoitoa on vähätelty ja mollattu vuosikymmenien ajan. Onneksi nyt sitä tutkitaan, mikä voi muuttaa luutuneita käsityksiä. Minua häiritsee kuitenkin se, että tutkimuksen kohteena on yleensä vain yksi yhdiste, jolloin vaarana on, että tulee vesiperä. Ravintolisät vaikuttavat usein synergisesti, jolloin usean yhdisteen käyttö antaa paremman tuloksen kuin  yksi aine.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Reijo Laatikainen on kommentoinut artikkelia Uusi tutkimuskooste diabeteksen ruokavaliosta</title>
		<link>http://www.pronutritionist.net/uusi-tutkimuskooste-diabeteksen-ruokavaliosta/comment-page-1/#comment-6699</link>
		<dc:creator>Reijo Laatikainen</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 18 Feb 2012 10:22:34 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=6313#comment-6699</guid>
		<description>Kiitos Mirka, tuo pitää etsiä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kiitos Mirka, tuo pitää etsiä.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

