HDL -kolesteroli ja ravinto
Kirjoitettu 01. Hel, 2012 kirjoittanut Reijo Laatikainen alueella Blogi
Maanantaina esittelin joitakin Mikko Syvänteen ajatuksia valtimotaudin synnystä. Mikon kirjoitus siivitti ajatukseni LDL:stä HDL:ään.
HDL ”virallisilla listoilla”
Havahduin jokunen aika sitten siihen, että ruokavaliolla voidaan todella nostaa merkittävästi HDL -kolesterolia -ilman mitään varsinaista hiilihydraattirajoitusta. Olin kyllä siitä kuullut, mutta se ei ollut tarttunut pintaani. Teflonia on mieli aina välillä. Samalla huomasin, ettei tieto ole ihan uutta, vaan sitä on ollut tarjolla ainakin vuosikymmenen ajan. Päätin tsekata valtakunnan “viralliset listat”.
Kävin läpi diabeteksen ja dyslipidemian Käypä Hoidot, Totuus Kolesterolista -kirjan, Terveyskirjaston ja Sydänliiton ruokavaliosuosituksen sekä Ravitsemussuositukset 2005. Suomalaisten virallisten tahojen ydinsanomat ovat näissä eepoksissa.
Löytämäni mukaan ainoastaan Sydänliitto ja Ravitsemussuositukset 2005 kertoo ravinnon ylipäätään vaikuttavan HDL -kolesteroliin. Sydänliitto toteaa, että “tyydyttynyt rasva lisää jossain määrin HDL -kolesterolia, mutta kokonaisvaikutus LDL/HDL -suhteeseen on negatiivinen”. Ravitsemussuosituksissa 2005 todetaan: “Pelkkä rasvan kokonaismäärän vähentäminen ei vaikuta toivotulla tavalla seerumin lipoproteiinipitoisuuksiin, koska se alentaa HDL- kolesterolipitoisuutta.” Siinä kaikki -muista eepoksista ei löydy juurikaan kunnollisia mainintoja (tarkista nyt vielä jäikö minulta jotakin huomaamatta).
Näyttöä
Pointti ei mielestäni ole niinkään korostaa tyydyttyneen rasvan HDL-vaikutusta, vaan sitä, että liian vähärasvainen ja runsashiilihydraattinen ruokavalio vähentää HDL-pitoisuutta n. 10 %. Ja kymmenen prosenttia ei ole vähän! Se on prosentuaalisesti saman verran, kun mitä ruokavaliolla voidaan hyvässä tapauksessa laskea LDL -kolesterolia.
Sopivasti ja oikeanlaatuista rasvaa sisältävä ruokavalio vaikuttaa edullisesti sekä HDL- että myös LDL -kolesteroliin. Asiat eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia.
“Replacement of dietary carbohydrate with polyunsaturated, monounsaturated and saturated fat has been associated with progressively greater increases in HDL-C (7-12%) in addition to other lipid changes” (Siri-Tarino et al. 2011, 27 tutkimuksen katsausartikkeli)
Näin toteaa siis Ronald Kraussin tutkimusryhmän nuoremman polven tutkija Patty Siri-Tarino katsausartikkelissa viime vuoden lopulta.Samainen Siri-Tarino vertasi myös sitä, miten “HH-rasva-vaihto” suhteutuu muihin elämäntapamuutoksiin. Alla oleva taulukko kuvaa sitä. (Jos olet oikein kiinnostunut Siri-Tarinon jutuista, voit tsekata hänen ppt-esityksen rasvoista)
Yhteenveto voisi sanoa, ei ole juurikaan tehokkaampaa tapaa nostaa elämäntavoilla HDL-kolesterolia, kun syödä sopivan rasvaista ruokaa. Liikunnan vaikutukseksi HDL:nousussa katsaus esittää muuten myös samaisen 10 %:a.
Siri-Tarino 2011. Curr Atheroscler Rep. 2011 Sep 8.
Miten HDL vaikuttaa?
Onko HDL ylipäätään niin tärkeä? HDL:n klassisesti kuvattu rooli on siivota kolesterolia pois periferiasta. Mutta tämän useimpien muistissa olevan vaikutuksen lisäksi HDL:llä on seuraavia myönteisiä vaikutuksia (Barter Philip * 2011, katsausartikkeli: HDL-C: role as a risk modifier):
- estää LDL -kolesterolin hapettumista
- vähentää tulehdusta
- vähentää tromboosia (verihiutaleiden kokkaroitumista)
- parantaa endoteelitoimintaa
- lisää insuliiniherkkyyttä
- parantaa haiman beta-solujen toimintaa
Tuo Barterin katsauksessa esittämä lista tuntuu jonkinlaiselle toivelistalle, mutta laitanpa se tähän kuitenkin osoittamaan, kuinka paljon ainakin teoreettisia hyviä vaikutuksia HDL -kolesterolilla on. Sitä luulisi kannattavan nostaa myös ruokavalion keinoin. Myös statiinitutkimukset ovat osoittaneet, että jos statiinihoidolla saadaan korjattua myös HDL-kolesterolia, paranee ennuste enemmän kuin pelkkää LDL-kolesterolia korjaamalla (Barter 2011). Toki tiedetään, että uudehkot HDL-boosterilääkkeet eivät ole lunastaneet lupauksia. Mutta lääkemaailmaa ei oikeastaan kannata sotkea ravitsemusasioihin.
Noin 10 E %:n HDL-kolesterolin nousu saavutetaan järkevästi, kun n. 50 grammaa höttöhiilaria vaihdetaan esim. 20 grammaan kylmäpuristettua oliiviöljyä tai -rypsiöljyä, vaikkapa entistä runsaampien salaattiannosten kastikkeina. LDL ei huonone, ja triglyseriditkin saattaa jopa laskea.
Miksipä ei?
*) Professori Philip Barter Sydneystä on arvostettu LDL- ja HLD -tutkijoita. Hän vastaanotti kesällä 2011 Heart Research Instituutin kunniapalkinnon merkittävästä kolesteroliitutkimuksesta
Lue tarkemmin HDL:stä ja ruokavaliosta: HDL -kolesterolin seikkailua
Kuva: BigStockPhoto
55 vastausta to “HDL -kolesteroli ja ravinto”
Jussipussi
01. Hel, 2012
Jos tuohon listaan heittää Niasiinin, +16% HDL-C nousu ja LDL-C lasku 14%.
A meta-analysis of 53 fibrates (16,802 subjects) and 30 niacin trials (4,749 subjects) revealed an average HDL-C increase of 10% with fibrates and 16% with niacin, a triglyceride decrease of 36% with fibrates and 20% with niacin, and a LDL-C decrease of 8% with fibrates and 14% with niacin. These lipid changes resulted in similar overall reductions in major coronary events evidenced by a 25% decrease with fibrates and 27% with niacin.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22009612
Joku joka tietää Niasiinista enemmänkin, “koostetta kehiin” itse olen vasta tutustumassa aiheeseen…
Jussipussi
01. Hel, 2012
Laitan myös tämän
Pitääkö tämä todella paikkansa?
Niacin is unique as the most potent available lipid therapy to increase high-density lipoprotein (HDL) cholesterol and it significantly reduces lipoprotein(a).
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22037771
Jan Verho
01. Hel, 2012
Kyllä niasiinia on kolesteroli-lääkkeenä käytetty. Annokset taitaa olla eri luokkaa kuin ravinnosta on mahdollista saada. Ja sitten sillä on myös omat haittansa, esim. flush-reaktio
mie
01. Hel, 2012
Taannoinen AIM-HIGH ei varsinaisesti mairitellut niasiini-statiini yhdistelmää – eikä siten HDL:n nostoa lääkehoidolla tilanteessa jossa lipidiarvoja jo lääkkeillä hoidetaan.
Jussipussi
01. Hel, 2012
“Lowering low-density lipoprotein-cholesterol (LDL-C) levels using statins can significantly reduce cardiovascular (CV) risk in patients with dyslipidemia. However, the risk of major vascular events in those attaining the maximum levels of LDL-C-reduction is only reduced by around one third, which leaves a substantial residual risk. The Emerging Risk Factors Collaboration has shown that low levels of high-density lipoprotein-C (HDL-C) are independent risk factors for CV disease. It is therefore important that treatment strategies for dyslipidemia should target HDL-C in addition to LDL-C. Raising HDL-C can be achieved by both lifestyle changes and pharmacological means.”
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22272435
Ei tuo “substantial residual risk” on vielä neutraloimatta?
Jos olen oikein ymmärtänyt todelliset postiiviset vaikutukset Statiineilla tulee tulehduksen estämisestä ja veren juoksevuuden paranemisesta. Käsittääkseni vastaavat vaikutukset saadaan antioksidanteilla ja esim omega 3 rasvahappojen kautta veren juoksevuuden paranemisella, tai annoksella aspiriinia, ilman statiinien moninaisia ja vakaviakin sivuvaikutuksia?
Jan Verho
02. Hel, 2012
Hyvin tuo HDL tuossa AIM-HIGH:ssa näköjään nousi. Nousi muuten myös placebo-ryhmässä. Ja sitten siinä oli vielä tämä: “Ever since the NHLBI reported (in an urgent press release) that it was stopping the study early due to futility and a potential excess of strokes,13 there has been considerable debate as to which factors contributed to these outcomes.”
http://www.ccjm.org/content/79/1/38.long
Jussipussi
01. Hel, 2012
Näyttää löytyvän “uusia” slow relase muotoja Niasiinista, flush reaktiot jää vähemmälle. Hieman pengoin lisää ja näköjään noin 50v käytetty lääketieteessä Niasiinia “kolesteroli- lääkkeenä”.
Reijo Laatikainen
01. Hel, 2012
Niasiini lääkkeenä nuo tulokset tuo, silti sen käyttö on vähäistä. Saataisko käännettyä asia HDL:ään. Jan, sanoisitko sinä mitä olet mieltä HDL:n nostamisesta ravinnolla? Onko tämä ollut pitkään ihan normijuttua?
Jan Verho
02. Hel, 2012
Eihän tämä vielä mikään normijuttu ole. Itse olen vasta pari vuotta tiedostanut, että ravinnolla on tässä merkitystä. Vanhat oppikirjat väittävät muuta. Siitä herää kysymys: Onko vaikutus niin pieni käytännössä, ettet sitä aluksi edes havaittu? Pitäisi perehtyä vanhoihin tutkimuksiin.
Käytännössä tekisin joka tapauksessa samat muutokset elintapoihin kuin sinäkin; lisää mufaa, pufaa, kalaa ja liikuntaa, vähemmän safaa ja sokeria. Ja tarvittaessa jotain hienosäätöä (vaikka sitten lääkitys, jos lääkäri on sitä mieltä)
Anssi Manninen
01. Hel, 2012
Niasiinilla ei voi kukaan tehdä kunnolla rahaa (toisin kuin statiineilla), minkä vuoksi se ei kiinnosta tiedepiirejä.
Mie
08. Hel, 2012
Tai sitten kääntäen: niasiinilla voi tehdä rahaa, minkä takia se kiinnostaa luontaistuotepiirejä.
Mitään merkitystähän tällaisella pyörittelyllä ei sinällään ole. Tutkimusnäyttö ratkaisee.
Peter
02. Hel, 2012
Onko tutkittu, missa maarin HDL:n nousu eri ravintomuutoksilla on additiivista, tai perati synergista? Esim. antaako 10 E-%:n hiilari-sfa -vaihto + alkoholi n. 20% HDL-nousun, vai saman verran kuin joko sfa tai alkoholi yksinaan? Tai antaako 20 E-%:n sfa –vaihto tuplasti HDL:aa verrattuna 10-E-%:n vaihtoon?
Tuosta “HDL-toivelistasta” sen verran etta myos LDL:lla on todettu olevan tulehdusta vahentavia ominaisuuksia, ja eniten tulehdussairauksia on niilla joilla on alhaisin TC.
Jussipussi
02. Hel, 2012
“Tuosta “HDL-toivelistasta” sen verran etta myos LDL:lla on todettu olevan tulehdusta vahentavia ominaisuuksia, ja eniten tulehdussairauksia on niilla joilla on alhaisin TC.Kirjoita kommenttisi tähän…”
Tätä minä juuri yritän kahlata läpi että miksi maksa tekee kolesterolia “vaikka ravinnosta ei saisi yhtään”. (Poislukien geneettiset virheet kolesterolin tuotannossa) . Käsittääkseni kolesteroli on elimistölle tarkeä solujen korjaus ja rakennusaine ja mm tulehdusta vaimentava “aine” ja jos elimistössä on tulehdus se indikoi maksalle tuottaa enemmän kolesterolia ja siirtää sitä verenkierron mukana tulehtuneissiin kohtiin/vammoihin suojaamaan ja vaimentamaan tulehdusta? Tämän päättelyn mukaan kaikki “hoito” pitäisi keskittää itse tulehdusten vaimentamiseen eikä rajuun kolesterolin tuotannon estämiseen? Nyt jos tulehduksen “hilluessa” elimistössä mennään systeemin väliin statiineilla ja estetään kolesterolin tuotantoa, miten elimistö saa hillittyä/korjata olemassaolevia tulehduksia kun se ei ole saanut niitä kunnolla hillittyä edes isolla tuotetulla määrällä sisäsyntysistä kolesterolia??
Jos tulehdukset elimistössä saadaan estettyä/hillittyä, elimistö viisaudessaan vähentää “ajan kanssa” kolesterolin tuotantoa maksassa. Käsittääkseni juuri nämä ravinnon/liikunnan/stressin vaikutukset tähän kehon yleis/hiljaiseen tulehdukseen on se merkittävin sydänterveyttä edistävä/haittaava asia. Toki sitä voidaan myos positiivisesti tukea vitamiineilla, C , D jne ja polyfenolit, aminohapot jne.
Nyt pitää ottaa tonkimisen kohteeksi miten Niasiini tekee tuon temppunsa kolesterolin ja veren rasvojen moduloinnissa? Sieltä voi paljastua mielenkiintoisia “perusmekaniikkoja”
Teme
02. Hel, 2012
LDL:ää tarvitaan lihaskasvuun. Jos ollaan paastolla, niin kyllä kropan oma LDL-tuotanto antaa viitteitä että se on tarpeellinen. Voisi kuvitella, että korkea LDL auttaa palautumiseen tai ainakin hormonituotatoon:
Riechman and colleagues examined 52 adults from ages to 60 to 69 who were in generally good health but not physically active, and none of them were participating in a training program. The study showed that after fairly vigorous workouts, participants who had gained the most muscle mass also had the highest levels of LDL (bad) cholesterol, “a very unexpected result and one that surprised us.
“It shows that you do need a certain amount of LDL to gain more muscle mass. There’s no doubt you need both – the LDL and the HDL — and the truth is, it (cholesterol) is all good. You simply can’t remove all the ‘bad’ cholesterol from your body without serious problems occurring.
“Our tissues need cholesterol, and LDL delivers it,” he notes. “HDL, the good cholesterol, cleans up after the repair is done. And the more LDL you have in your blood, the better you are able to build muscle during resistance training.”
Mirka
02. Hel, 2012
HDL:n nosto erityisesti tyydyttyneellä rasvalla on ollut tapetilla karppipiireissä niin kauan kuin muistan eli kymmenisen vuotta. Koska oliivilla on kuitenkin parempi HDL/LDL-vaikutus, valitsin omaksi linjakseni oliiiviöljypainotteisuuden melko alusta saakka. (Oliiviöljyt sitäpaitsi sopivat myös makuuni.)
Mirka
02. Hel, 2012
Niin, antaako hiilarirajoitus + SFA 22,8 % edun?
Reijo Laatikainen
02. Hel, 2012
Niin tuo SFA:n rooli HDL:n nostajana on ollut esillä pitkään teidän karppaajien piirissä. On kuitenkin useita rasvanvaihtotutkimuksia, joissa HDL ei ole noussut, kun PUFA ja SFA:ta on vaihdettu päikseen. Eli kaikkein tehokkainta näyttäisi olevan hiilarin vaihto rasvaan, ja rasvalaatujen välillä joko on tai ei ole eroja HDL:n suhteen. Kts. nämä uudehkot suomalaiset ja ruotsalaiset rasvanvaihtotutkimukset:
Palomäki et al. 2010 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3017527/
Iggman et al: 2011
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21466598
Mirka
02. Hel, 2012
Jep. Palomäen paperissa jää miettimään, että käytetty rypsäri oli kylmäpuristettua ja kuumentamatonta. Eikö sama tulos ehkä tulekaan perusrypsärillä, margariinilla tai paisitinpannussa käyneellä?
Näissä rasvasodissa kuitenkin ihmetyttää se seikka, että kun juurikin karpit käytännössä syövät sitä rasvaa 100 g päivässä ja monet jopa enemmänkin, niin siihen helposti mahtuu monipuolisesti erilaisia rasvoja ilman että niitä tarvitsee “kilpailuttaa”. Näin Varpu Tavin taannoinen työkumppani Ilkka Salmenkaita aina suosittelikin, pilaamattomia rasvoja monipuolisesti. Emmehän kilpailuta vihanneksia tai hedelmiäkään. (Tai no, ikävän monet kilpailuttavat kaventaen ruokavaliotaan aivan tarpeettomasti IMO.)
Reijo Laatikainen
02. Hel, 2012
Just näin, suurella osalla mahtuu myös plajon öljyjä ja niitä pähkinöitä. Sitten on myös pienmpi (?) osa niitä joilla sinne ei mahdu kuin tyydyttynyttä rasvaa ja kookosöljyä. En tiedä onko näiden juttejen kaltaisia miten suuri osa karppaajista.
Mirka
02. Hel, 2012
Tuota olen minäkin pohtinut. Keskustelupalstalla saa joskus raivoa niskaan jo mainitsemalla semmoisia sanoja kuin ‘avokado’, ‘oliiviöly’ tai ‘hedelmä’. (Näillä on suorastaan hauska sitten ärsyttääkin jengiä..
) -Koen joskus olevani öljyineni hyvin yksin. Mutta sitten kun ei puhutakaan politiikkaa vaan ruoanlaitosta, näitä öljynkäyttäjiä ilmaantuukin pilvin pimein vertailemaan eri merkkien makuvivahteita ja niiden ostopaikkoja!
Eli vanhaan tapaan viittaisi siihen, että kaikkein fanaattisimmat ovat myös äänekkäimpiä, kun valtaenemmistö arvostaa kohtuullisuutta ja monipuolisuutta, eikä suostu uskomaan että totuus löytyy virallisten suositusten vetämisestä äärinegaatioon. Ovat vain minua viisaammin hiljaa näissä poliittisissa väännöissä!
Timo Kuusela
02. Hel, 2012
Muistelen tässäkin blogissa aiemmin esittäneeni kysymyksen: “Millä lääkityksella tai menetelmällä saadaan “kolesterolikokeiden” 3kk ennustettavaksi tulokseksi Trigly <1, HDL selvä kohoaminen miehilläkin, LDL+- ja hsCRP <1 ja painon laskuun"?
Vastausta ei ole tullut.
Siksi on erinomaista, että asiaa pohditaan täälläkin.
Kommenteissa lueteltuja keinoja on kokeiltu/harrastettu tapauskohtaisesti jo pitkään. Metaboliasairauksien yleisyyttä niillä ei ole saatu rajoitetuksi.
Ratkaiseeko cetp inhibiittorit asian? Itse näen lääkehoidot vain elämäntapoja tehostamassa.
Kun ongelmaan näyttäisi olevan ratkaisu, joka vaikuttaa erittäin hyvin AINAKIN sellaisilla henkilöillä (ns metaboolikot), joilla aineenvaihdunta (perinnöllisesti) uhkaa suistua raiteiltaan enenevästi jo lapsuudessa, sitä vastustetaan voimakkaasti asiantuntijoiden taholta.
Tällä keinolla tarkoitan (sokeri)hiilihydraatteja rajoittavaa ja siitä johtuvan energianpuutteen korvaamista hyvänlaatuisilla rasvoilla (luonnolliset eläinrasvat ml maitorasvat JA painotteisesti MUFA).
Asiaan liittyen kuitenkaan liikaa johdattelematta toivoisin vielä asiallista pohtimista toistaiseksi puuttuvista maksan muodostamien lipoproteiinihiukkasten muodoista. Verenkierrossa ne tunnetusti tavataan VLDL, IDL ja LDL lipoproteiinihiukkasina.
VLDL on yhteydessä trigly-mittaukseen. Trigly kurkkii jo LDL:n takaa melkoisena riskimörkönä.
Voisiko ketjun alkupäähän puuttumalla rajoittaa loppupään määrää ja vaikuttaa sen laatuun? KYLLÄ VOI.
Jty
02. Hel, 2012
“Mutta lääkemaailmaa ei oikeastaan kannata sotkea ravitsemusasioihin.”
Olisipa tämä viisaus ollut käytössä jo aiemmin ja laajemmin
Juhana Harju
02. Hel, 2012
Kun, Reijo, joskus aiemmin nimenomaan yllytit linkittämään omiin lähteisiin, niin mainittakoon nyt sitten, että olen käsitellyt käsitellyt ravitsemuksellisia keinoja nostaa HDL-kolesterolia Ravintoa sydämelle -kirjassani (WSOY 2007), erityisesti sivuilla 34-35.
http://wsoy.fi/yk/products/show/28453
Tyydyttyneen rasvan haitallisesta vaikutuksesta kolesterolin laatuun olen kirjoittanut tässä blogikirjoituksessani:
http://bit.ly/xearje
Juhana Harju
03. Hel, 2012
On mielestäni vähän yksioikoista sanoa, että HDL:n alentamiseksi hiilihydraatteja pitäisi korvata rasvalla. Sen ohella tärkeä elementti HDL:n kohottamiseksi (ja LDL:n samanaikaseksi kohottamiseksi) on myös liukoisen kuidun lisääminen, ja sehän merkitsee käytännössä sitä, että muuta viljaa ja sokeria tulisi korvata kauralla sekä liukoista kuitua runsaasti sisältävillä vihanneksilla ja hedelmillä. Myös tämä keino on mainittu Ravintoa sydämelle -kirjani keinojen joukossa, ja se mainitaan myös tässä tieteelliseen artikkeliin perustuvassa PDF-tiedostossa:
http://www.signaturemedicinemd.com/pdfs/How%20to%20Raise%20HDL.pdf
Lisäksi, kuten aiemman blogikirjoituksen yhteydessä mainitsin, kalaöljyt kohottavat hyvin suojaavinta HLD2-kolesterolia.
Juhana Harju
03. Hel, 2012
Korjaus: sulkujen sisällä piti tietysti lukea “ja LDL:n samanaikaiseksi alentamiseksi”, ei siis kohottamiseksi.
Reijo Laatikainen
03. Hel, 2012
Minä en näe mitään ristiriitaa näiden asioiden välillä. Se, että ravinnon vaikutuksesta ylipäätään keskustellaan HDL:n yhteydessä on hyvä -eikun erinomaista.
Esim. googlatkaapa vaikka “HDL ja ravinto” -sanat, ekaksi taitaa tulla Terveyskirjaston artikkeli, jossa ensimmäiset sanat ovat “Veren hyvän HDL-kolesterolin määrään ravinnon laatu ei suoraan vaikuta. Sen sijaan kuntoliikunta lisää hyvän kolesterolin määrää, mikä on hyödyllistä” (P Mustajoki 5.12.2011). Artikkelin mukaan ravinnolla ei siis voi vaikuttaa juurikaan HDL- kolesteroliin.
Sen satun, tietämään että jotkin lääkekuidut ovat saaneet valmisteyhteenvetoihin LDL:ää alentavan vaikutuksen, mutta HDL:kohottavaa vaikutusta eivät (siis Fimea ei ole hyväksynyt). Joten en ole vielä kovin vakuuttunut siitä, että liukoinen kuitu nostaa merkittävästi HDL-kolesterolia. Tiedän kyllä joitakin tutkimuksia joissa HDL on noussut esim. + 3 % mutta se on aika kaukana 10 %:sta. Lisäksi Robert Mensink ja Theuwisser 2008 katsausartikkelissaan “Water-soluable dietary fiber and cardiovascular disease” toteavat HDL:stä ja liukenevasta kuidusta:
“Well-controlled intervention studies have now shown that four major water-soluble fiber types-beta-glucan, psyllium, pectin and guar gum-effectively lower serum LDL cholesterol concentrations, without affecting HDL cholesterol or triacylglycerol concentrations. ”
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18302966
Alkoholia pidetää benchmarkkina -ja jos se on paras benchmark – niin (höttö)hiilarin vaihtaminen sopivan laatuiseen rasvaan kannattaa useissa tapauksissa.
Itse en kannata rasvan määrän erittäin suurta osuuden lisäämistä ruokavaliossa. Pidän edelleen maksimirajana 45 E %:a, vaikka %:t eivät kerrokaan mitään absoluuttiisista saanneista (grammoista), jotka lienevät tärkeämmät.
Mutta tärkeintä minusta on pikemminkin se, ettei keski-ikäinen vähän liikkuva metabolisesta oireyhtymästä kärsivä henkilö yritä hoitaa itseään liian vähärasvaisella ruokavaliolla. Kuidun lisäämisestä voi olla paitsi LDL-hyötyä, myös verensokeria vähentävää vaikutusta, kuten juuri referoimana meta-analyysi osoittaa. Kasviksia, ja hedelmiä sekä marjoja kehiin, kuten kuultiin pari päivää sitten, monet suomalaiset saavat niitä vielä liian vähän!
Juhana Harju
03. Hel, 2012
Jokseenkin turhauttavaa on, että olen kirjoittanut melko laajasti HDL:n ravitsemuksellisista kohottamiskeinoista jo viisi vuotta sitten suurelle yleisölle kirjoitetussa kirjassa, mutta asiantuntijat (Mustajoki muiden muassa), eivät ole perillä asiasta. Samantapaista jälkijättöisyyttä on havaittavissa myös monilla muilla ravitsemuksen osa-alueilla.
Jussipussi
04. Hel, 2012
Reijo kirjoitti:
“Alkoholia pidetään benchmarkkina -ja jos se on paras benchmark – niin (höttö)hiilarin vaihtaminen sopivan laatuiseen rasvaan kannattaa useissa tapauksissa.”
Minua kiinnostaa tietää itse mekanisimit; millä tavalla tarkalleen esim alkoholi pieninä määrinä nostaa HDL kolesterolia? On vaikea perustaa / rakentaa pitävämpää näkökantaa jos ei tiedä mistä rakennuspalikoista se rakentuu. Pelkällä uskolla ei hiihdetä kovin pitkälle.
Pasi
06. Hel, 2012
Jep, jussipussi se on juuri noin. Minuakin kiinnostaa mekanismit, mutta keskustelua aiheesta ei oikein synny. Tai siis mulla on ajatuksia mutta se jää helposti itsekseen höpöttelyksi. Ei vaan maksa vaivaa vielä.
Jty
03. Hel, 2012
Tuossa Juhanan kirjoituksessa
“Tyydyttyneen rasvan haitallisesta vaikutuksesta kolesterolin laatuun olen kirjoittanut tässä blogikirjoituksessani:
http://bit.ly/xearje”
viitatussa tutkimuksessa koehenkilöille syötettiin “Subjects consumed 1 of 2 isocaloric meals comprising a slice of carrot cake and a milkshake containing 1 g of fat/kg of body weight. The first meal contained safflower oil (fatty acid composition: 75% polyunsaturated, 13.6% monounsaturated, and 8.8% saturated fat). The second meal contained coconut oil (fatty acid composition: 89.6% saturated fat, 5.8% monounsaturated, and 1.9% polyunsaturated fat).”
Eli gramma rasvaa per painokilo pirtelön ja porkkanakakun muodossa. Onkohan aiheesta tutkimuksia hieman normaaleimmilla ateriakokonaisuuksilla? Kuten “ruis ja tulehdus” keskusteluissa kävi ilmi, ateriaan voi sisällyttää monia tulehdusta vaimentavia komponentteja (oliiviöljy, “happo”, viini tms). MIten ne vaikuttavat esimerkiksi tähän HDL tehokkuuteen?
Juhana Harju
03. Hel, 2012
Minusta tuo koeasetelma ei ollut niinkään huono. Niihin tutkimuksiin täytyy tyytyä, joita on. Aina voi toivoa parempia tutkimuksia, enemmän näyttöä jne.
Jussipussi
06. Hel, 2012
“Jep, jussipussi se on juuri noin. Minuakin kiinnostaa mekanismit, mutta keskustelua aiheesta ei oikein synny. Tai siis mulla on ajatuksia mutta se jää helposti itsekseen höpöttelyksi.”
Tuossa jotain “hypoteesia”
“Alcohol Consumption Raises HDL Cholesterol Levels by Increasing the Transport Rate of Apolipoproteins A-I and A-II”
http://circ.ahajournals.org/content/102/19/2347.full
Timo Kuusela
03. Hel, 2012
Pari ajankohtaisuutta:
American Heart Association (AHA) katsoo tulevaisuuteen:
http://20.fi/5724
En huomannut erikoista vallitseviin ravitsemunormeihin kohdistuvaa kehitystä.
Kolesteroleista kun on kirjoiteltu. Seuraava linkki viittaa kaupalliseen ja varsin laajaspektriseen lipoproteiinianalyysiin.
Sivustolta löytyy selkeä katsaus eri lipoproteiinityyppien ja niiden alatyyppien verisuoniriskistä.
http://20.fi/5725
Odottelen itse uuden 1H NMR-tekniikan tuovan laajemman “kolesterolirasvojen” analyysimahdollisuuden.
Kiinnostaisiko jotakin bisnes-orientoitunutta tahoa jenkkisysteemin kaupallinen selvittely / markkinointi (Anssi Manninen?).
Reijo Laatikainen
03. Hel, 2012
“Samantapaista jälkijättöisyyttä on havaittavissa myös monilla muilla ravitsemuksen osa-alueilla.” Tämä vaikuttaa minustakin todelta. Toisissa asioissa aukko on jo melko iso. Viittaan esim. *oikein toteutetun* karppauksen suvaitsemisesta aitona vaihtoehtoisena lihavuuden hoitona (reilusti ja avoimesti -ei pitkin hampain).
Joskus hidas liikkuminen voi toki olla eduksikin, liian vähällä datalla ei pitäisi lähteä suosituksia ja hoitolinjoja muuttamaan. Paha sanoa lopulta, ja helpompi tietty aina arvostella esim. meikäläisen kun ei itse tee aikaavieviä tutkimuksia. Myös ravisemus- ja elintarvikepolitiikkas sotkee oikean tiedon jakamista. Tätähän Pekka Puskakin on itse kuvannut P-K projektin alkuajoilta.
Olen tavannut viimepäivinä Bill Landsin katsausartikkelia rasvoista. Vaikka en olekaan ihastunut hänen yksioikoiseen ajatteluun, että linolihappo on pahasta, täytyy sanoa, että tämän katsausartikkelin sivut 78-80 ovat todella hienoa luettavaa. Ne kertoo siitä, miksi tieto muuttuu hitaasti. Usein vasta kriisin kautta. Mutta pitkän kommenttini loppuun B Landsin artikkelista lainaus, joka on alunperin kuulemma Einsteinin:
‘‘Everything should be made as simple as possible, but not simpler”. Tästä voi olla myös kysymys, on vain yritetty yksinkertaistaa monimutkaisia asioita -aivan liikaa.
Landsin katsaus http://bit.ly/yMjmAs
Valtsu
04. Hel, 2012
Hyvä lainaus
Reijo Laatikainen
06. Hel, 2012
Jussipussi, “pelkällä uskolla ei hiihdetä kovin pitkälle”. Mihin tässä kohtaa viittaat? Siihen, että et usko alkoholin HDL:ää nostavaan vaikutukseen ennen kuin mekanismi on osoitettu? En saa luettua koko paperia juuri nyt, mutta tässä näyttää olevan jotain tietoa, joka voi sinua kiinnostaa (jos saat pitkän paperin käsiisi) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20616714
“pelkällä uskolla ei hiihdetä kovin pitkälle”. Sama koskee minun mielestä sinun(kin) paljon referoimia vitamiinitutkimuksia ja montaa muuta genreä. Niin kauan kun ei ole osoitettu aitoa kliinistä hyötyä, biokemiallisiin mekanismeihin (koe-eläin, tai koeputkitutkimukset) perustuvat tutkimukset ovat uskon asioita. Joissakin asioissa vitamiineilla on osoitettu hyötyjä -toisissa ei. Yleinen tieteen paradigma kulkee juuri toiseen suuntaan: ylimpänä kliiniset päätetapahtumatutkimukset, prospektiiviset väestötutkimukset ja satunnaistet surrogaattimarkeritutkimukset.
Jos perusmekanismien ymmärtäminen olisi yksistään oikotie onneen, niin kohtuullisen vahvan perustutkimustaustan omaavat lääkefirmat tuskin epäonnistuisivat sillä vauhdilla mitä todellisuudessa tekevät. Lääkeaihioista yli 90 % feilaa Kt. esim. http://bit.ly/Ay6qsG, vitamiinitutkimuksista suuri osa ei feilaisi kliinisissä päätetapahtumatutkimuksissa jne.
Mielestäni liika mekanismeilla revittely on *joskus* pölypilven rakentamista, asian hämärtämistä -erityisesti silloin kun kliinisten tutkimusten tulokset ovat olleet pettymyksiä.
Patrik Borg
06. Hel, 2012
Mainio kommentti Reijo!
Minua tässä teemassa eniten mietityttää tuo sinunkin asettamasi kysymys “Onko HDL ylipäätään ylipäätään niin tärkeä?”
Eli tietty kysymys onko HDL vain markkeri vain onko sillä oikeasti jokin rooli? Kun noista listatuista potentaaleista vaikutuksista on aina matkaa päätetapahtumiin kuten totesit. Kun ei ole ydinaluettani niin tästä mun on hiukka vaikea päästä jyvälle. Olen ehkä enemmän taipuvainen tuohon markkerinäkemykseen, mutta jos tästä on vahvempaa näyttöä johonkin suuntaan niin mielelläni kuulen mitä olen missannut.
Niin kauan kuin itselläni on tämä kysymys auki, niin en jaksa innostua mahdottomasti sellaisista elintapatekijöistä, jotka kohottaa HDLää mutta on muuten vaikutuksiltaan aika yksipuolisia tai ristiriidassa laajemman terveysnäytön kanssa. Joku niasiini tyyppiesimerkkinä mutta kyllähän tota pohdintaa sopii harrastaa alkoholin ja tyydyttyneen rasvankin kanssa.
Ja joku liikunta tai omega-3 tulisi varmaan suositelluksi vaikka ne laskisi jostain kumman syystä HDLää…
Jussipussi
06. Hel, 2012
Patrik Borg kirjoitti:
“Minua tässä teemassa eniten mietityttää tuo sinunkin asettamasi kysymys “Onko HDL ylipäätään ylipäätään niin tärkeä?”
Edellä liittämästäni tutkimuksesta:
“Introduction
HDL cholesterol (HDL-C) concentrations are well established as a major protective factor against coronary heart disease.1 Moderate alcohol intake has been associated with protection against coronary heart disease in observational studies, an effect that appears to be mediated in large part by alcohol-induced increases in HDL-C concentrations.2 3 4 5 6 7 8 Despite the potential importance of the association between alcohol consumption and increased HDL-C concentrations, the mechanism of this effect has not been established.”
Millä perusteilla/”selityksillä” pitäisi olettaa että HDL. muutoksilla ei ole merkitystä esim sydän ja verisuonitaudeissa ?
Jussipussi
06. Hel, 2012
Reijo, Ei ollut tarkoitus mitenkään henkilökohtaistaa kenekään tätä lausettani, painotin vain että mekanismien selittäminen ja ymmärtäminen on yleensä sivuroolissa “mediassa/keskusteluissa”. Henkilökohtaisesti olen hieman enemmän kallellaan näihin ns mekanismeihin jotta voin muodostaa “hypoteeseja” mielessäni ja korjailla niitä jos jokin “mekanismi” on väärin ymmärretty tai puutteellinen mielessäni, minun uteliaisuuteni “ei tyydyty” sillä että sanotaan “jotakin prosenteissa” mutta mekanismi jätetään selvittämättä.
Reijo Laatikainen
06. Hel, 2012
Hyvä selvennös. Prosessoidun lihan haitat esimerkiksi “huutaa” selitystä, alustavien kaavailujen lisäksi. Esimerkkinä.
Jussipussi
06. Hel, 2012
Reijo, vielä tähän että usein ravintoasiat on kulttuuri ja tunnelatautuneita ja siten myos ns “neutraali keskustelu” voi olla hieman haastavaa.
Esimerkkinä Jos sanon kysymyksen kautta että kannattaisiko suosittaa Suomalaisille “illallisella” maidon korvaamista “ruokajuomana” lasillisella/kahdella punaviiniä, positiivisten terveysvaikutusten vuoksi? Kuinka paljon “latauksia” liittyy esim tällaiseen suoraan edotukseen?
Tai esim suositella vaikka “sydäntautiselle” “välipalaksi lasillista punaviiniä ja 25 grammaa tummaa suklaata postiivisten vaikutusten vuoksi?
Hugo
07. Hel, 2012
Minkälaisia muutoksia voidaan odottaa veren lipidiarvoihin, kun pyritään lisäämään sapen poistumista ulosteen mukana?
Liikutaan esim. termillä “Increase fecal bile acid excretion”.
Jussipussi
07. Hel, 2012
“CONCLUSIONS
1. Olive oils positively affect lipid metabolism. The hypocholesterolemic
effect of olive oils is genuine and is most likely
mediated through an increase in the bile flow, an increase in
biliary cholesterol and bile acids concentrations, and subsequent
increases in the fecal excretion of these compounds.
2. The antioxidants of olive oils are their main bioactive
compounds and play a leading role in the mechanism of the
hypocholesterolemic effect.
3. To obtain the best hypocholesterolemic effect, it is
necessary to use olive oils with high antioxidant potential.
4. Olive oil producers should label the antioxidant potential
of their products.”
http://bashanfoundation.org/shela/shelabileexcretion.pdf
Jussipussi
07. Hel, 2012
Lisäys
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12952432
Reijo Laatikainen
08. Hel, 2012
Onkohan tämä voitu osoittaa myös ihmisellä?
Jussipussi
08. Hel, 2012
Reijo kirjoitti:
“Onkohan tämä voitu osoittaa myös ihmisellä?”
Ehkä laajin “testi” on edelleen menossa välimeren maissa?
“Olive oil and monounsaturated fatty acids
For many years, monounsaturated fatty acids (MUFA) were not given much attention. More recently, however, a large body of evidence has accumulated showing that MUFA might have some advantages over carbohydrate and PUFA as a substitute for SFA in Western diets.
The major MUFA in the diet is oleic acid (C18:1,-9). Oleic acid is the predominant fatty acid of olive oil (Table 4). Thus, in recent years scientific attention has been focused on the so-called Mediterranean diet and on olive oil as one of its most characteristic components. In the Mediterranean area MUFA usually provide more than 15% of energy (up to 27% in Crete), and they are primarily derived from olive oil. Simultaneously, coronary heart disease incidence, as well as hypercholesterolaemia are by far lower than in other European countries and in the U.S.”
Olen kerännyt “jonkilaisen näkemyksen” itselleni” neitsyt oliiviöljystä”, sen mekanismeista veren rasvojen suhteen sekä osoitetut antioksidanttiominaisuudet joten se on minun valintani tällä hetkellä ns “yleisöljyksi/rasvaksi” ravinnossani.
Jokainen toki tekee omat päätelmänsä ja ratkaisunsa.
Hugo
07. Hel, 2012
Ei kannata pumpata rasvalla sappea esiin, kun mietitään rasva-arvoja kokonaisvaltaisesti.
Mitenköhän nämä suhteutuu kolestyramiinin käyttöön.
Allergiavapaa liukoinen kuitu
Aktiivihiili
Savi
Jussipussi
08. Hel, 2012
Noh jos “rasvoja käyttää” niin em tutkmus kyllä antaa hyviä mekanismeja selityksiksi neitsyt oliiviöljyn hyödyistä “kolesterolin suhteen”. Minua kiinnostaisi nähdä vastaava tutkimus tehtynä myös neitsyt rypsiöljyllä vertailuksi.
Mie
08. Hel, 2012
“Hyvin tuo HDL tuossa AIM-HIGH:ssa näköjään nousi. Nousi muuten myös placebo-ryhmässä.”
Mutta kuin tällä nousulla ei ollut vaikutusta itse pääasian eli päätetapahtumien kannalta. Vaikka nousu niasiiniryhmässä oli selvästi isompi (25%) kuin plaseboryhmässä (9,8%).
Linkkisi teksti pohtii kyllä ansiokkaasti eri vaihtoehtoja eikä AIM-HIGH nyt toki mitenkään konklusiivinen ollut (harva yksittäinen trial on), mutta ei tämä muuta mitenkään itse asiaa.
Mie
08. Hel, 2012
“Voisi kuvitella, että korkea LDL auttaa palautumiseen tai ainakin hormonituotatoon”
Kaikkeahan voi kuvitella. Yksioikoinen paneutuminen on toki harvoin hyvästä, mutta ei ym. tutkimus millään tavalla tue “korkea LDL on hyvä juttu” -höpinää joka on stereotyypillistä kolesterolidenialisteille.
Jussipussi
09. Hel, 2012
Miten määritellään “kolesterolidenialisti”? Kun se ei kirjoituksessasi ole lainausmerkeissä niin oletettavasti löytyy “tarkka ja universaali määritelmä” tälle “ryhmälle” johon referoit?
Mie
09. Hel, 2012
Henkilö jonka mukaan lipidiprofiililla ei ole merkitystä sv-tautiriskin tms. suhteen. Ilmenee juuri esim. väitteinä siitä, että hyvin korkea LDL-arvo ei ole millään muotoa riskitekijä, kenellekään.
Jussipussi
09. Hel, 2012
Kolesteroli on sama asia “yhtä kuin” kuin veren lipidiprofiili?
Kolesterolihan on “vahamaista materiaalia” ja “tarkan teknisesti” eri asia kuin esim Low Density Lipoprotein, eli “matalatiheyksinen rasvaproteiini” vapaasti suomennettuna?
Käsittääkseni “LDL” toimii “kolesterolivahamateriaalin” kuljettajana kehossa koska muuten “kolesterolivaha” ei pääsisi haluttuihin/tarkoitettuihin paikkoihin kehossa?
Minä en ole ainakaan tässä blogissa törmännyt väitteeseen; “Hyvin korkea LDL-arvo ei ole millään muotoa riskitekijä, kenellekkään”, mutta monta kertaa olen lukenut sanan “kolesterolidenialisti”
Henkilökohtaisesti liitän tällaiset määrittelyt enemmänkin “klaani” tai politiikkatyyppiseen väittelyyn”" jossa kuviteltua/miellettyä “vastapuolta” pyritään nolaamaan nimittelyllä.
Tässä blogissa se on kuitenkin erittäin vähäistä mikä tekee blogin kommenttien lukemisesta mielekästä ja miellyttävän “polittiikkavapaata”
Asko Hiltunen
09. Hel, 2012
LDL-arvo ei ole millään muotoa riskitekijä.”Tuskin täällä vierailee tuollaisia henkilöitä,
Mutta saattaapi vierailla sellaisia,jotka epäilevät summittain
lasketun LDL:n määrää.
Mie
09. Hel, 2012
“Kolesteroli on sama asia “yhtä kuin” kuin veren lipidiprofiili?”
Luit varmaan lisäykseni siitä miten denialismi ilmenee?
“Kolesterolihan on “vahamaista materiaalia” ja “tarkan teknisesti” eri asia kuin esim Low Density Lipoprotein, eli “matalatiheyksinen rasvaproteiini” vapaasti suomennettuna?”
LDL kuljettaa kolesterolia kuten sanoit, juu. Mutta kielenkäytössä (niin arkisessa kuin tieteellisessäkin) puhutaan yleisesti LDL-kolesterolista. Tämä on siis ihan silkka sivujuonne.
“Minä en ole ainakaan tässä blogissa törmännyt väitteeseen …”
Lue mitä kirjoitin: “… ym. tutkimus millään tavalla tue “korkea LDL on hyvä juttu” -höpinää joka on stereotyypillistä kolesterolidenialisteille”
“Henkilökohtaisesti liitän tällaiset määrittelyt enemmänkin “klaani” tai politiikkatyyppiseen väittelyyn”” jossa kuviteltua/miellettyä “vastapuolta” pyritään nolaamaan nimittelyllä.”
Sen kuin liität. Ei muuta mihinkään sitä tilannetta, että maailmasta ja tiedeyhteisöstä löytyy kolesterolidenialisteja. Viestieni ydin on yleisesti ottaen asiapohjainen, joten jos suorasukainen luonnehdinta kiusaa, niin fokusoidut (tarkoituksella?) sivuseikkaan.
“Tässä blogissa se on kuitenkin erittäin vähäistä mikä tekee blogin kommenttien lukemisesta mielekästä ja miellyttävän “polittiikkavapaata”
Juu, samaa mieltä.