Viini ja olut yhtä ”terveellisiä”

Viini ja olut yhtä ”terveellisiä”

Kirjoitettu 28. Mar, 2011 kirjoittanut alueella Uutiset

Välimeren ruokavaliomalliin kuuluu  kohtuullinen alkoholin käyttö.  Arvostettu tutkija Antonio Trichopoulou on jopa esittänyt, että Välimeren ruokavaliomallin ”terveellisin” yksittäinen tekijä olisi nimenomaan kohtuullinen alkoholin käyttö (Trichopoulou et al.2009). Välimeren ruokavaliota koskevissa väestötutkimuksissa mitataan absoluuttista alkoholin määrä, eikä eroa yleensä tehdä eri alkoholijuomien välillä. Väestötutkimuksissa pointsin alkoholin käytöstä saa, jos Välimerellinen alkoholin käyttö pysyy haarukassa: naiset: 5-25 g ja miehet:10-50 g/pv.

Kliinisissä tutkimuksissa on usein päädytty suosittelemaan nimenomaan viinijuomia. Esimerkiksi kuuluisassa Lyon Diet Heart -tutkimuksessa todetaan alkoholin käytön ohjeeksi: ”Moderate alcohol consumption in the form of wine was allowed at meals”. Samantyyppinen suositus on menossa olevassa mittavassa PREDIMED -tutkimuksessa. Perusteena tälle suositukselle voi olla Välimeren alueen traditio käyttää viiniä ruokajuomana ja toisaalta punaviinin korkea polyfenolipitoisuus.

Yleinen mielipideilmasto suosii viinejä ruokajuomana oluen sijaan. Mutta onko viinien suosimisille kestävät perusteet terveysnäkökulmasta?

Uusi meta-analyysi

Italialaiset tutkijat ovat julkaisseet väestötutkimuksiin perustuvan meta-analyysin oluen ja viinin vaikutuksista sydän- ja verisuonitapahtumien osalta  (Costanzo S et al. 2011). Meta-analyysissä oli mukana yhteensä 18  alkoholin käyttöä ja sydäninfarkteja, -kuolemia ja aivoinfarkteja seurannutta väestötutkimusta. Suurin osa tutkimuksista oli prospektiivisia ja pienempi osa poikkileikkaustutkimuksia. Tutkimukset oli tehty Pohjoismaissa, USA:ssa, Australiassa ja Välimeren maissa.

Kaikki tutkimukset huomioiden viinin osalta maksimaalinen suojavaikutus (-31 %) havaittiin annoksella 21 g /pv ja oluen osalta (-42 %) alkoholiannoksella 43 g/pv.  Kun vertailuun otettiin vain ne kaksitoista tutkimusta, joissa raportoitiin erikseen sekä oluen että viinin juonti, havaittiin, että oluen ja viinin suojavaikutus sydän- ja verisuonisairauksilta annos-vastekäyränä oli lähes identtinen.

Tutkijoiden mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun oluen ja viinin yhtäläiset sydänterveysvaikutukset on voitu dokumentoida perusteellisesti. Tämän mahdollistivat uudenlaiset tilastolliset menetelmät (joista en osaa paljon kertoa). Tutkijat huomauttavat, että viinin ja oluen käyttöön liittyvä kuolleisuusriski noudattelee J-käyrää.

Väkevien juomien osalta haitat ilmaantuivat jo pienemmillä annoksilla, mikä tutkijoiden mukaan johtunee siitä, että väkevien käyttöä sotkee ryyppääminen (binge drinking). Ryyppääminen tunnetusti lisää sydän- ja verisuonitautiriskiä, vaikka ryyppäämiseen kulunut alkoholiannos jaetaisiinkin kaikille viikonpäiville ja laskennallinen alkoholinkäyttö yhtä päivää kohden jäisikin maltilliseksi.

Pohdintaa

Tutkimus jättää edelleen ilmaan sen, olisiko punaviini jotenkin erityisen terveellistä. Tässä meta-analysissä valko- ja punaviini laskettiin yhteen yleispäteväksi viiniksi. En löydä tutkimuksesta kohtaa, jossa olisi mainittu jotakin puna- ja valkoviinin mahdollisista erilaisista vaikutuksista. Punaviinissähän on selvästi enemmän fenolisia yhdisteitä.

Oluessa on myös fenolisia yhdisteitä. Koska juomavolyymit ovat suurempia, on mahdollista, että oluesta saadaan samaa alkoholimäärää kohden riittävästi fenolisia yhdisteitä. Oluessa eniten esiintyvä fenolinen yhdiste on luultavasti ferulahappo.  Punaviinin tunnetuin fenolinen yhdiste lienee resveratroli.

Tutkijoiden mukaan viininjuojat tuppaavat olemaan terveystietoisempia kuin oluen juojat. Jos tämä kuitenkin olisi sekoittava tekijä vaikioinneista huolimatta, sen olisi pitänyt olla oluelle haitaksi. Ja niinhän nyt ei ollut.

Jospa sittenkin on niin, että tärkeintä on juuri pienen alkoholiannoksen saanti. Fenoliset yhdisteet ja muut antioksidanti ovat toissijaisia. Pullo keskiolutta ja 16 cl punaviiniä sisältää kutakuinkin saman verran energiaa eli n. 140 kcal. Joten painonhallinnankaan kannalta ei suurta eroa taida olla.

Suomessa suhtaudutaan alkoholin käyttöön terveyden edistämisessä nihkeästi. Maltillinen alkoholin kulutus voi lisätä syöpien, kuten esim. naisten rintasyövän vaaraa, ja altistaa riippuvuudelle. Kuten Alko asian muotoilee: ”Alkoholin kulutuksen lisäämistä ei kuitenkaan suositella kenellekään, koska alkoholi vaikuttaa eri tavalla eri ihmiseen, ja sen riippuvuutta aiheuttavaa tekijää on vaikea ennustaa etukäteen.”

Tutkijoiden loppupäätelmä

”Thus, in relation to health, drinking in moderation is more important than the content of the bottle, at least when wine and beer are taken into consideration”.

 

Aimpia kirjoituksiani alkoholista

Tasapainoilua alkoholin kanssa

Diaesitys: Alkoholin hyödyt ja haitat

Lähde

Costanzo S et al. Wine, beer or spirit drinking in relation to fatal and non-fatal cardiovascular events: a meta-analysis. Eur J Epidemiol. 2011 Nov 11. [Epub ahead of print]

Kuva: BigStockPhoto

Tags: , , , ,

17 vastausta to “Viini ja olut yhtä ”terveellisiä””

  1. Juhana Harju

    28. Mar, 2011

    Erot tulevat viinin ja oluen välillä tulevat näkyviin ennen kaikkea syöpäkuolleisuudessa. Vähäinen punaviinin juonti saattaa jopa hieman vähentää syöpäkuolleisuutta, mutta olut lisännee esimerkiksi paksusuolen syövän riskiä melkoisesti. Tästä syystä viininjuonti vähentää käsitykseni mukaan kokonaiskuolleisuutta merkittävästi enemmän, vaikka sydän- ja verisuonikuolleisudessa ei olisikaan eroja.

    • Reijo Laatikainen

      28. Mar, 2011

      Tämä oli hyvä lisä. Tässä yksi viite kiinnostuneille ainakin tuohon oluen ja paksusuolen syövän yhteyteen http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1437657
      Mutta onko punaviinin syöpää vähentävästä vaikutuksesta todella yhdensuuntaista tutkimustietoa?

    • K.U.

      29. Mar, 2011

      Syövän ehkäisyä ajatellen luulen, että olisi parasta valita alkoholitonta punaviiniä, sillä etanolin aineenvaihduntatuotteena muodostuu asetaldehydiä, joka on karsinogeeni. Lisäksi jotkin alkoholijuomat sisältävät asetaldehydiä jo valmiiksi (omenainen maku).

      Artikkeli:
      http://ohjelmat.yle.fi/node/7819/
      Radio-ohjelma:
      http://areena.yle.fi/audio/1316531156092

      On hyvä huomata, että alkoholijuomien lisäksi useat muut kin elintarvikkeet sisältävät asetaldehydiä joko elintarviketeollisuuden lisäämänä makuaineena tai luonnostaan.

  2. Juhana Harju

    28. Mar, 2011

    Tanskalaisen Morten Grønbæk ym. tutkimuksessa selvitettiin hyvin alkoholijuomatyyppien ja annoksen välistä suhdetta. Tutkimusteksti on tässä:

    http://www.annals.org/content/133/6/411.full.pdf+html

    Ja sitä on referoitu hyvin kaavioiden kera tässä:

    http://www.medicine.ox.ac.uk/bandolier/booth/hliving/Alctype.html

    Grønbæk ym. eivät erotele viinityyppejä, mutta punaviinin hyödyistä valkoviiniin nähden löytyy muuta tutkimusnäyttöä. Ravintoa sydämelle -kirjassani käytin lähteenä mm. tätä Grønbæk ym. tutkimusta puhuessani viininjuonnin hyödyistä.

    Itse edelleen kyllä arvelen, että myös sydänterveydelle punaviini on paras valinta.

    • Reijo Laatikainen

      28. Mar, 2011

      Olet siis Lyon Heart ja Predimed -tutkijoiden kanssa samoilla linjoilla :-)

  3. Mika

    28. Mar, 2011

    Näistä alkoholin terveyshyödyt -jutuista jää aina vähän epäselväksi se kuva, että pitäisikö absolutistin nyt ryhtyä naukkailemaan illallisella vai ei? Kuinka suuri hyöty alkoholinkäytön aloittamisesta olisi saatavissa, jos muuten syö suositusten mukaista kasvisruokavaliota?

    • Reijo Laatikainen

      28. Mar, 2011

      Se on totta Mika. Alkoholi on hankala keissi. Isossa mittakaavassa alkoholin haitat ylittää hyödyt (kts. tuo aiempi kirjoitukseni). Haitat tosin kasautuvat suurkuluttajille. Lisäksi Esim. alkoholin sosiaaliset ja psykodynaamiset haitat ei näissä terveysanalyyseissä juuri ikinä tule esiin.

  4. Juhana Harju

    28. Mar, 2011

    Mika, tutkimusnäyttö itse asiassa viittaa siihen, että absolutistien kannattaisi aloittaa kohtuullinen alkoholinkäyttö:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18328303

  5. Reijo Laatikainen

    28. Mar, 2011

    Siinä tuli kaksi erilaista mielipidettä :-)

  6. Juhana Harju

    28. Mar, 2011

    Reijo, tänään mielipiteemme menevät tosiaan harvinaisen paljon ristiin. :-)

  7. Nina Westerback

    28. Mar, 2011

    Minäkin suosittelen 1 pikkuannoksen punaviiniä päivässä _joillekin_ ihmisille, mutta en ikinä varauksetta. Niin moni meidän kulttuurissamme nimittäin vaan ei pysty 1-2 annokseen, vaan kun on tottunut juomaan aina kun juo esim. 5-10 annosta, niin kohtuulliseen ei ehkä ikinä opi!! Näin Suomessa :)

    Lisäksi, jos on vähänkin riippuvainen esim. sokerista, niin sokerin korvaaminen viinillä voi olla kohtalokas asia.

  8. Mirka

    28. Mar, 2011

    Voisi nostaa esille myös alkoholin psyykkisiä ja sosiaalisia hyviä puolia. Nuo haitat kun liittyvät humalahakuiseen ryyppäämiseen, eivät ateriaviiniin. Tuttu psykiatri esitti, että verrattuna mihin tahansa uni- tai masennuslääkkeeseen alkoholi on paljon parempi.

    • Reijo Laatikainen

      28. Mar, 2011

      Alkoholi rikkoo kyllä unen rakennetta, ilmeisesti lähtien promilletasosta 0,5. http://bit.ly/uFYaX1 Mutta 1-2 lasia viiniä/olutta ei taida riittää nostamaan alkoholipitoisuutta tuolle tasolle (ellei sitten ota niitä tiukkaan tahtiin juuri ennen nukkumaan menoa)

  9. Mirka

    28. Mar, 2011

    Eroa voisi miettiä myös nopeiden sokereiden näkökulmasta. Mallassokeri on erittäin nopeasti sokeristuvaa, GI muistaakseni jopa 140. Tämä voi osaltaan olla oluen suosion syy, se antaa samaan aikaan sekä sokeri- että alkoholihumalan (kuten myös limusiiderit). Jos on taipumusta verensokerivuoristorataan (voimakas aterianjälkeinen insuliinipiikki) seurauksena voi olla nopeastikin alhainen verensokeri/krapula, jota sitten paikataan seuraavalla kaljalla. Tämä voi ajan mittaa näkyä sekä painossa että riippuvuusriskin kasvamisessa.

  10. jorma

    30. Mar, 2011

    Tähän rakoon on pakko mainita suomen syöpäjärjestön mainos joka on nyt ilmestynyt televisioon. Siinä painotetaan jokaisen mitä tahansa alkoholia lisäävän syöpäriskiä?

  11. Roope

    02. Jou, 2011

    ’Eroa voisi miettiä myös nopeiden sokereiden näkökulmasta. Mallassokeri on erittäin nopeasti sokeristuvaa, GI muistaakseni jopa 140. Tämä voi osaltaan olla oluen suosion syy, se antaa samaan aikaan sekä sokeri- että alkoholihumalan (kuten myös limusiiderit). Jos on taipumusta verensokerivuoristorataan (voimakas aterianjälkeinen insuliinipiikki) seurauksena voi olla nopeastikin alhainen verensokeri/krapula, jota sitten paikataan seuraavalla kaljalla. Tämä voi ajan mittaa näkyä sekä painossa että riippuvuusriskin kasvamisessa.’

    Keskarissa 2 g glukoosia ja 2 g maltoosia desissä. Ihan mihinkään valtavaan verensokerivuoristorataan en ole oluella päässyt. Glykeeminen indeksi ei kerro energian määrästä, ainoastaan imeytymisnopeudesta. Tippa rakettibensaa ei vie rakettia avaruuteen tai nosta sokereita korkealle, vaikka imeytyminen nopeaa olisikin.

    Sen sijaan alkoholilla on vaikutusta verensokeritasapainoon muuta kautta, esim. glukoneogeneesiä vähentämällä.

    Eli jos on matalat sokerit niin aika monta kaljaa saa juoda, että sokerit nousee, jos nousee. Mieluummin vaikka vähän (siri)piriä välillä…

  12. Mirka

    05. Jou, 2011

    Yhdessä pullollisessa on nopeaa sokeria 12-16 g, ja moni juo enemmän kuin sen yhden pullon. Kymmenen kaljaa illassa tekee jo noin 150 g erittäin nopeaa sokeria. Ei se ole suomalaisilla juomistavoilla mitenkään tavatonta.