Tausta
Kahvin terveysvaikutukset ovat jossain määrin kiistanalaisia. Väestötutkimuksissa kahvin juonnin on huomattu olevan yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen ja joidenkin suolistoalueen syöpien riskiin. Toisaalta kahvin huonoina puolina tiedetään olevan vatsaärsytyksen ja unettomuuden. Pannu- ja espressokahvi, ei kuitenkaan paperisuodatettu kahvi, nostavat voimakkaasti LDL-kolesterolia.
Viimeaikoina on tutkittu myös kahvin kofeiinin vaikutusta valtimoiden jäykkyyteen. Näissä tutkimuksissa kahvi on kovettanut valtimon seinämiä. Viriilit valtimot kuuluisivat olla elastiset.
Kahvin vaikutus dementian esiintyvyyteen
Tammikuussa 2009 on ilmestynyt suomalainen tutkimus, jossa kahvin havaittiin vähentävän dementian (Alzheimer-tyyppisen) esiintyvyyttä. Teellä tätä vaikutusta ei havaittu. 3-5 kuppia kahvia päivässä juovilla oli 65 % pienempi riski sairastua dementiaan kuin niillä, jotka eivät juoneet kahvia lainkaan tai hyvin vähän, tosin vain naiset näyttivät hyötyvän tässä tutkimuksessa kahvista.
Samansuuntaisen tuloksen on raportoinut myös ranskalainen tutkimusryhmä vuonna 2007
Kyse on väestötutkimuksista, joten niiden perusteella ei kahvia vielä voi julistaa Alzheimer-lääkkeeksi. Tutkimus poikinee lisätutkimuksia, jotka tarkentavat kahvin merkitystä dementian ehkäisyssä.
Pohdinta
Asia on suomalaisille erityisen tärkeä, sillä juodaanhan Suomessa kahvia eniten koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Olisi mielenkiintoista kuulla myös kaakaon ja tumman suklaan merkityksestä dementian kehittymiseen. Jos kahvin kofeiinin valtimoita kovettava vaikutus vahvistuu tulevissa tutkimuksissa, niin se voi selittää sen miksi kahvi ei ole väestötutkimuksissa estänyt sydänsairauksien syntyä.
Eskelinen M et al. Midlife Coffee and Tea Drinking and the Risk of Late-Life Dementia: A Population-based CAIDE Study. Journal of Alzheimer’s Disease 16(1), 85-91.
Ritchie et al. The neuroprotective effects of caffeine: a prospective population study (the Three City Study). Neurology 2007;69(6):536-545.