Artikkelin Makeutusaine stevia vastaa luonnollisuustrendiin kommentit

Kirjoittaja: Lasse

Lasse — Tue, 22 Nov 2011 07:11:54 +0000

Vastauksena kommenttiin Helena Laitinen. Terve, Steviaa on mahdollista kasvattaa myös Suomessa. Oman työpaikkani kasvihuoneella oli menneenä kesänä stevia kasvamassa ihan testimielessä omaan käyttöön ja kuulemma hyvin kasvoi ja maistui. Eiköhän tuon kasvatus onnistu kotioloissa samoin kuin vaikkapa chilinkin.

Kirjoittaja: Helena Laitinen

Helena Laitinen — Sat, 16 Apr 2011 16:12:01 +0000

Heips,
Tulee mieleen noista hinnoista luontaistukun ym. sivuilla, että tuonti ym. varmasti maksaa aika paljon. Ja kun on ulkolainen aine, toiselta puolelta mapalloa, niin tietysti joka portaassa tulee lisää hintaa. Olisikohan steviaa mahdollista kasvattaa täällä Suomessa? Ainakin käyttö tulee taatusti lisääntymään.
Lisäksi en huomannut myyjien sivuilla, onko nuo myytävät tuotteet näitä supermakeita, vaiko puoliksi niin makeita kuin sokeri ymt.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Wed, 24 Nov 2010 06:49:20 +0000

Kiitos kommenteista Juuso! Tuo viimeinen linkki on mielenkiintoinen, ne joilla on lusikka sopassa tietävät usein yksityiskohdat parhaiten, ei siinä mitään vikaa.

Kirjoittaja: Juuso

Juuso — Tue, 23 Nov 2010 19:40:51 +0000

Tässä vielä tuore PureCirclen Jordi Ferren loistava insightti nykyisiin steviamarkkinoihin pitkälti Ranskan erityisasemasta katsoen. Ferrellä toki oma lusikka sopassaan. Hänen optimistinen arvionsa stevian EU-hyväksynnän ajankohdastasta on ensi kesä. Mielenkiintoinen on myös poiminta stevian makeutusaineiden markkinaosuudesta Ranskassa, peräti 20 %.

”It’s gonna be a game changer for Europe”

http://www.foodnavigator.com/Financial-Industry/Stevia-gains-foothold-in-French-tabletop-sweeteners-market

Kirjoittaja: Satunnainen satusetä

Satunnainen satusetä — Wed, 17 Nov 2010 11:41:10 +0000

Eipä sillä stevian ”luonnollisuudella” varmaan hirveän suurta merkitystä käytännössä ole. Ihan periaatteesta kuitenkin yritän suosia mahdollisimman luonnonmukaista ruokaa. Itse olen korvannut omassa ruokavaliossani sokerin täysin hunajalla ja stevialla. Steviaa menee ruuansulatukseeni n. 10-20g vuodessa, hunajaa ehkä kilo. Aika mitättömiä määriä verrattuna aikaisempaan sokerin kulutukseeni.

Stevian maku ei sellaisenaan tosiaan varmaan joka jannua miellytä. Toisaalta, täällä salmiakin luvatussa maassa, stevia saattaa maistua paremmin kuin monessa muussa maassa. Itse ei-salmiakki-addiktina olen ratkaissut makuongelman hunajalla. Esim. kermavaahtoon laitan steviaripauksen lisäksi hieman hunajaa. Lopputulos on paremman makuista kuin sokerilla maustettuna.

Kirjoittaja: Juuso

Juuso — Tue, 16 Nov 2010 18:06:58 +0000

Reijo, tuo stevian terveyspotentiaali onkin melkoisen kiinnostava, aiheesta ehtii jo innostua kahlaamalla vähäisiä kliinisiä tutkimuksia läpi. Näyttäisi kuitenkin siltä että ellei muuta niin stevialla voitaisiin vähintäänkin torpata useampia käytännön ruoankäyttöön tai terveyskäyttäytymiseen liittyviä haasteita. Jenkkiasiantuntijoiden puheissa tuntuu usein olevan ekstrahehkutusta useampaan potenssiin.

Kiitos arvokkaasta kommentistasi, Varpu! Oonkin tuolta lueskellut sinun suorittaneen kyseistä ihmiskoetta onnistuneesti.. 😀

Mainitsemasi hyödyt voisivatkin nousta ihan keskeisiksi stevian käyttöä edistäviksi tekijöiksi. Välttää sokerialkoholeille tyypilliset ja epämieluisat ongelmat, ja toisaalta ainakin osalle ruokailijoista tutut aspartaamin käytännön haitat. Jos stevia pystyy näihin vastaamaan, sen tulisi kyllä olla todella kovilla tässä kilvassa.

On ollut mielenkiintoista kuulla myös ravitsemusepidemiologien ja elintarviketurvallisuuden parissa työskentelevien kommentteja steviasta. Kriittisin koulukuntahan on suhtautunut hyvin kielteisesti kaikkiin vastaaviin ”ihmiskokeisiin”, saati hyväksynnän antamiseen uusille bioaktiivisille ainesosille, joista laaja näyttö väestötason altistumisesta puuttuu.

Pointtini lähinnä on, että ymmärryksen kasvaessa ja tuoteteknologian kehittyessä elämme jatkuvassa muutoksessa tässä ruokaketjussamme. Uusia, kiinnostavia ja potentiaalisia ainesosia löydetään. Ainesosia, joiden osalta olisi valmiudet nopeaankin tuotteistamiseen. Ne, jotka eivät seuraa kehitystä ja tartu siihen oikealla hetkellä, putoavat nopeasti pelistä pois. Tässä vauhdissa pitäisi lainsäätäjienkin pysyä mukana. Nähtäväksi jää, minkälaisen suhtautumisen riskisuhteita pohtivat turvallisuusasiantuntijamme aiheeseen ottavat.

Kirjoittaja: Varpu Tavi

Varpu Tavi — Tue, 16 Nov 2010 17:29:21 +0000

täällä ilmoittautuu yksi vuodesta 2005 eläinkoetta tehnyt. Käytän steviosidia ja kuivattua steviaa päivittäin. Se ei ole vaikuttanut nälänhallintaani eikä aiheuttanut yhtikäs mitään muutakaan oireilua. Kun taas esimerkiksi aspartaamista saan vatsani tosi kipeäksi, samoin kuin sokerialkoholeista.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Tue, 16 Nov 2010 12:14:52 +0000

Minua kiinnostaa puolestaan nuo terveysvaikutukset erityisesti. Monet Jenkkien julkisuuden ravitsemusasiantuntijat suosittelevat surutta steviaa juuri terveysvaikutuksiin perustuen. Viimeksi kuuntelin Daniel Amenin kirjaa Change your brain, change your body, ja siinäkin stevia oli taas kärkenä. Jenkit eivät paljoa puhu ksylitolista, joka meillä on nyt käytössä pöytämakeuttajana. Useimmille vielä tuntematon pöytäkäytössä, mutta mielestäni erinomainen valinta useasta eri syystä, vaikka ei sovikaan esim. hiivalla leivontaan.

Kirjoittaja: Juuso

Juuso — Tue, 16 Nov 2010 08:12:20 +0000

Kiitos kommentista! Steviasta keskusteltaessa on mielestäni nostettava keskusteluun myös tuo lievästi mustavalkoinen ajatus luonnollisesta versus synteettisestä, teollisesta. Elintarviketurvallisuusnäkökulmasta alkoholiuutto ei taatusti ole ongelma – alkoholiahan lopputuotteessa ei luonnollisesti ole vaan se evaporoituu pois. Prosessi on tyypillinen ja tehokas keino erottaa bioaktiivisia yhdisteitä kasvimatriisista.

Kyse on pikemminkin juuri tuosta luonnollisuuden ja luontaisuuden määrittelyn problematiikasta elintarvikkeissa, mitä saa, voi saati tulisi kutsua luonnolliseksi? Minkälaisia elintarvikkeita ruokailijat mieltävät luonnollisiksi? Niin kauan kuin luonnollisuus on määrittelemätön termi, ja luontaisuudella markkinointi yhtä villiä kuin joskus nykyisinkin, emme saa kaikkiin esittämiisi kysymyksiin vastauksia (loistava esimerkkisi vertauksesta taloussokeriin).

Käytännössä siis kuluttaja on kuningas. Tuo stevian viiden prosentin täydennysmarginaali tuskin nousee nykyisillä valinnan vaihtoehdoilla (perinteiset sokerit, keinotekoiset makeutusaineet) kynnyskysymykseksi valintakriteerinä, mutta hyvä se kuitenkin mielestäni on tiedostaa. Stevia-valmisteiden valinnan näkökulmasta tätä ei kannattane korostaa – eihän tuota prosessinosaa ole pidetty kriittisenä tekijänä markkinoiden myydyimmissä stevia-valmisteissa.

Kynnyskysymys lienee kuitenkin steviavalmisteiden makuprofiili. Sen osalta juuri täydennysainemarginaali voi nousta kriittiseksi tekijäksi laajemman kukuttajahyväksynnän kannalta.

Kirjoittaja: Satunnainen satusetä

Satunnainen satusetä — Mon, 15 Nov 2010 13:25:47 +0000

Erinomainen artikkeli hyvin kiinnostavasta ja liian vähän käsitellystä aiheesta. Steviavalmisteiden ”luonnollisuudesta” olisi voinut kirjoittaa enemmänkin. Mitä noilla alkoholikäsittelyillä on käytännön merkitystä? Takaako vesiuuttomenetelmä mahdollisimman luonnonmukaisen lopputuloksen? Kuinka luonnollinen tuote keskiverto kaupallinen steviajauhe on taloussokeriin verrattuna?