Kiitokset todella asiallisista sivuista Reijo! Minustakin on ihmeellistä, että Suomessa ei ole mikään taho tuottanut hiilihydraattien rajoittamista koskevaa tutkimusta, joka olisi kelvannut mukaan meta-analyyseihin. Tein itse ystäväni kanssa pienimuotoisen tutkimuksen vähähiilihydraattisten ruokavalioiden vaikutuksesta aikuisten ylipainoon ja terveyteen pitkällä aikavälillä viime vuoden lopulla opinnäytetyönä valmistuttuani fysioterepeutiksi. Työn ja tiivistelmän voi lukea osoitteesta: http://publications.theseus.fi/handle/10024/6271

Loistavaa myös, että sivuiltasi löytyy tärkeää tietoa ärtyneestä suolesta kärsiville. Yleinen vaiva, mikä olisi helposti korjattavissa oikeanlaisilla ruokavalio-ohjeilla.

Aurinkoisia pakkaspäiviä!

Terveisin,
Heikki Laatikainen
Fysioterapeutti/Liikuntaneuvoja/Personal Trainer

Teme, kirjoitan tästä asiasta jatkossa eri osan. Tässä sarjassa ilmestyy tämän hetkisen suunnitelman mukaan n. 10 kirjoitusta. Nyt on siis menossa #2.

Kun menen lääkärilleni (n. 200 kg) hän tuputtaa minulle sydänliiton tärkkelyssuosituksia. Minun on aivan turha yrittää selittää, että painoin 25kg enemmän ja voin lukuisin tavoin huonommin kun painopiste oli runsaassa tärkkelyksessä ja rasvaa välteltiin sekä vähä rasva oli margariinia.

Glykogeenivarastot pienenevöt varmaan kaikilla hypokalorisilla ruokavalioilla. Olisikin mielenkiintoista nähdä todellisuus, eli tutkimusnäyttö siitä mikä on ero VHH:n ja vähärasvaisen glykogeenia ja vesilastia tyhjentävästä vaikutuksesta samalla energiamäärällä. Tuo viite jonka Jan tuohon laittoi kannattaa tsekata. Siellä kyllä todetaan, että glykogeenivarastojen tyhjentyminen todella vie nestettä reilusti mukanaan.

Keskimäärin VLCD ruokavaliolla (”pussiruokakuuri” a la Nutrilett, Modifast tms.) tyhjentää keskimäärin glykogeenia 400 g. Tämä pitää kertoa 3:lla tai 4:llä jotta saadaan veden poistuma. Keskimäärin glykogeenivarastojen tyhjentyminen voi siis selittää 1,5-2 kg painon alenemisen vesineen, joskin 4 kg voi olla mahdollista joidenkin yksilöiden kohdalla.

Huomionarvoista on, että glykogeenivarastot vaihteli tämän tutkimuksen mukaan lähtötilanteessa 80-1066 g välillä!

VHH on käytännössä usein myös vähäsuolaisempi kuin vähärasvainen, ja sekin voi edelleen korostaa nestelastin vähenemistä. Se, että vettä lähtee kehosta ei ole sinänsä mikään huonoa asia, varsinkin kun samaan aikaan verenpaine ja jotkin lipidiarvot korjaantuvat.

Kaikissa tutkimuksissa ei tuota lihasten säästymistä tapahdu, joskin itse uskon, että VHH suosii lihasten säästämistä ja rasvan palamista.

Toisaalta virallista linjaa tukevat fundamentalistit jättävät sujuvasti huomiotta sen näytön, joka tukee käsitystä, että vhh:lla lihakset jopa kasvavat, kun ne ”vähän rasvaa”-linjalla pienenevät.

http://www.nature.com/oby/journal/v12/n11s/pdf/oby2004276a.pdf

—

Fat mass was significantly decreased (3.4 kg), and lean
body mass was significantly increased (1.1 kg) after the
VLCKD. There was a significant decrease in serum insulin
(34%), and an increase in total thyroxine (11%) and the
free thyroxine index (13%). Approximately 70% of the
variability in fat loss on the VLCKD was accounted for by
the decrease in serum insulin concentrations

Kirjoituksen alussa puhuit LDL, Triglys. ym. veriarvojen muutoksista VHH tutkimuksissa. Olivatko samansuuntaisia kaikissa mukaan otetuissa tutkimuksissa ?

Janne, lienet oikeassa. Mainitsemasi seikka olisi hyvä pitää aina mielessä kun tulkitaan epidemiologisia tutkimuksia. Tänä syksynä on keskusteltu rasvasta. Siri-Tarinon ym. meta-analyysissä tyydyttyneen rasvan saanti ei ollut itsenäinen cv-riskitekijä. Pitäisiköhän tällaisetkin tulokset suodattaa aina yleisen terveyskäyttäymisen ”läpi”? Tarkoitan, että terveystietoisten enemmistö on varmaan vältellyt tyydyttynyttä rasvaa.