Artikkelin Perjantain lyhyt: Oleelliset ravintotekijät sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja diabeteksen ehkäisyssä kommentit

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Sun, 30 Jan 2011 08:38:56 +0000

Tero, kiitos kommentista. Tämä keskusteluketju osoittaa miten hankala asiaa tämä on selkeästi käsitellä. Huolimatta siitä että liiallinen energian saanti puuttuu epidemiologien listalta, olen itse sitä mieltä, olettaenkin suuren enemmistön kanssa, että juuri liiallinen energian saanti riippumatta makroravintoainekoostumuksesta on suuriin syyllinen sydän- ja verisuonitaudeille. Harmi etteivät nämä epidemiologian gurut pysty sitä yhtä selkeästi aina viestimään yhteenvedoissaan.

Kirjoittaja: Tero Tiensuu

Tero Tiensuu — Sat, 29 Jan 2011 17:43:05 +0000

Jaakko kirjoitti:
Nuo kaikki viitteet liittyvät ylipainoon ja sairastumisriskiin. Yksi pointti käsittääkseni oli se, että onko liian suuri energiansaanti itsessään riskitekijä (ilman lihomista). On mahdollista esim. jatkuva liian korkea energiansaanti lisää esim. elimistön hapettumista ja huonontaa siten terveyttä. Ja käänteisesti, vähäinen energiansaanti (ilman laihtumista) voisi säästää elimistöä ja ylläpitää terveyttä.

Kysymykseni on: Miten voi saada liikaa energiaa lihomatta? Jos ei liho niin eikö silloin saa sopivsti energiaa?

Muuten, kestävyysurhelijoilla on ylisuuri energiansaanti ilman ylipainoa ja siitä huolimatta vähäisempi sairastavuus ja kuolleisuus kuin muulla väestöllä. Mortality and longevity of elite athletes J Sci Med Sport. 2010 Jul;13(4):410-6. Epub 2009 Jul 1. Hospital care in later life among former world-class Finnish athletes, JAMA. 1996 Jul 17;276(3):216-20.

Eli ”liiallinen energiansaanti” ei näytä olevan haitallista, päinvastoin.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Sat, 15 Jan 2011 09:16:53 +0000

Kofeiinin osalta on myös todettu, että se jäykistää valtimoita ainakin muutaman tutkimuksen mukaan. Decaf kahvilla ei olisi samaa vaikutusta. Kts. esim. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15941880

Nyt sattui vielä silmään MNT -palvelun uutinen, johon voi suhtauta vielä pienellä varauksella koska se ei taida olla vielä julkaistu tiedelehdessä, koskee kahvi, kofeiinia ja diabetesta. http://www.medicalnewstoday.com/articles/213665.php

Kirjoittaja: Jaakko Mursu

Jaakko Mursu — Fri, 14 Jan 2011 16:29:03 +0000

Termistö on noiden fenolisten yhdisteiden osalta ei ole ihan yksiselitteinen. Aika usein näköjään polyfenoleilla viitataan flavonoidien lisäksi noihin yksinkertaisempiin yhdisteisiin. Viljatuotteet sisältää paljon noita yksinkertaisia fenolisia yhdisteitä ja siksi viljatuotteiden osuus nousi merkittäväksi tuossa Ovaskaisen ym. tutkimuksessa. Monissa aikaisemmissa selvityksissä noita yksikertaisia yhdisteitä ei ole otettu huomioon ollenkaan. Katson tuon jenkkiviitteen myöhemmin.

Kahvinjuonnin vaikutukset tyypin 2 diabetekseen on epi-tutkimusten osalta hämmästyttävän johdonmukaiset. Pari vuotta sitten, kun katsoin niin 16:sta tutkimuksesta kaikki paitsi 2 viittasivat kahvin suojaavan tyypin 2 diabetekseltä. Osassa näistä tutkimuksista selvitettiin myös kofeiinittoman kahvin vaikutuksia ja tulokset olivat kutakuinkin samat. Maaginen määrä näyttäisi pyörivän siellä 4 kupin tietämillä.

Mielenkiintoiseksi nämä tulokset tekee se, että kofeiini huonontaa sokeri- ja insuliiniherkkyyttä eli on haitallinen yhdiste. Ilmeisesti kahvissa on jotain muuta, ja vielä voimakkaammin vaikuttavia yhdisteitä, jotka kompensoivat nuo haitalliset vaikutukset. Kokeellisissa tutkimuksissa kahvin klorogeenihapon on esim. havaittu parantavan sokeri- ja insuliiniherkkyyttä. Ja klorogeenihappohan on fenolinen yhdiste, mutta toisaalta kahvi sisältää satoja muitakin yhdisteitä eli voi sieltä muutakin löytyä.

Periaatteessa kofeiinittoman kahvin edut ovat diabeteksen osalta siis suuremmat kuin normaalin kahvin ja siinä mielessä se olisi terveellisempi.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Fri, 14 Jan 2011 07:10:55 +0000

Ottaisin mielläni väikkärisi! Jep varmaan sotkin flavonoideja ja yksinkertaisia fenoliyhdisteitä. Tuossa Ovaskaisen ym. tutkimuksessa mainitaan myös ” coffee and cereals were the main contributors to total polyphenol intake”. Ilmeisesti paino on sanalla total jolloin myös yksinkertaiset fenoliyhdisteet lasketaan mukaan? Jenkit syövät ilmeisen vähän kasviksia ja hedelmiä suomalaisiin verrattuna, joten sikäli ymmärtäisi jos heillä kahvin osuus korostuisi kaikkien fenolisten yhdisteiden saannissa. Minulla oli hämärä muistikuva pari kuukautta sitten ilmestyneestä jenkkitutkimuksesta mutta en löytänyt sitä PubMedistä. Googlamalla löytynyt artikkeli http://www.cofei.com/news/new-usa-coffee-survey.html. En tiedä artikkelin luotettavuudesta mutta sen mukaan, amerikkalaisten” total intake of polyphenols is 2.2 g”.

En nyt malta olla kysymättä kun keskustellaan kahvista. Kahvin käyttö liittyy pienempään aikuistyypin riskiin. Onko tutkijoiden paras ”arvaus” juuri polyphenolit? Vai joku muu? Ja vielä yksi jos jaksat… Olisiko mielestäsi kofeiiniton kahvi terveellisempää kuin perinteinen kofeiinirikas kahvi?

Kirjoittaja: Jaakko Mursu

Jaakko Mursu — Thu, 13 Jan 2011 21:37:31 +0000

Yksi kattavimmista selvityksistä suomalaisten saannin osalta on seuraava viite:

Ovaskainen ML, Törrönen R, Koponen JM, Sinkko H, Hellström J, Reinivuo H, Mattila P. Dietary intake and major food sources of polyphenols in Finnish adults. J Nutr. 2008 Mar;138(3):562-6.

The mean total intake of polyphenols was 863 ± 415 mg/d. Phenolic acids comprised the dominant group of polyphenols (75% of total intake) followed by proanthocyanidins (14%) and anthocyanidins and other flavonoids (10%). Due to their high consumption and high concentrations of phenolic acids, coffee and cereals were the main contributors to total polyphenol intake. Berries and berry products were the main source for anthocyanidins, ellagitannins, and proanthocyanidins, and fruits were the main source for flavonols, flavones, and flavanones.

Kirjoittaja: Jaakko Mursu

Jaakko Mursu — Thu, 13 Jan 2011 21:30:31 +0000

Kahvi ei ole varsinaisesti flavonoidien (polyfenoli) lähde. Siitä löytyy paljon muita yksinkertaisempia fenolisia yhdisteitä, mm. kahvihappoa ja klorogeenihappoa. Jos syö noin suositusten mukaisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä juo kahvia, noita yksinkertaisia fenoleja + flavonoideja saadaan päivittäin lähes gramman verran. Kahvi sisältää fenolisia yhdisteitä muistaakseni noin 100 mg/100 ml eli pelkästää juomalla sen keskimääräisen 2-3 kuppia/vrk saa noita yhdisteitä 400-600 mg. Suomalaisilla tee, hedelmät (omena erityisesti) ja marjat ovat tärkeimpiä lähteitä. Jenkeillä tee, omenat, hedelmät yleensä, ovat joidenkin arvioiden mukaan niitä tarkeimpiä lähteitä. Toki nuo ovat arvioita, ja osittain puutteellisia. Käytönnössähän noita yhdisteitä tulee kaikista kasvikunnan tuotteista. Laitan tarkemmin hyviä viitteitä, kunhan niitä kaivelen. Jos sulla on käyttöä mun väikkärille, niin laitan sen mielelläni tulemaan s-postitse.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Thu, 13 Jan 2011 20:52:41 +0000

Jaakko, vielä flavonoideista. Olikohan niin, että kahvi oli amerikkalaisilla suurin flavonoidien lähde? Mikähän on suomalaisilla, mahtaisiko tästä löytyä hyvää dataa?

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Thu, 13 Jan 2011 20:48:54 +0000

Tero, tarkoitin juuri tuota mihin Jaakko viittaa. Liiallinen energian saanti on ilmeinen lihavuuden syy. Mutta se ei ilmeisesti ole itsenäinen kardiovaskulaaritautien tekijä, vaan ”löytyy” vain lihavuuden kautta. Tämä on tietysti useiden mielestä pelkkää sematiikkaa ja ehkä turhaa sanojen pyörittelyä, mutta se voi selittää sen miksi maailman luokan epidemiologit kuten Mozaffarianin jne eivät meta-analyyseissään juuri koskaan (?) sano liialllisen energian saannin olevan sydäntautien riskitekijän (vaan lihavuuden ainoastaan). Tämä lähti liikkeelle siitä, että Liisa Heinonen ihmetteli liian energian saannin puuttumista ”listalta”.

Päinvastaisena esimerkkinä voisi olla Mozaffarianin mainitsema transrasva. Se on meta-analyysien mukaan itsenäinen riskitekijä kardiovaskulaaritaudeille. Lisäksi transrasva nostaa LDL:ää joka myös nostaa sydän- ja verisuonitautiriskiä. Toisin kuin energian saanti, transrasvan saanti on siis itsenäinen riskitekijä. Vai oliko jollain tietoa, että energian saanti olisi todistettu itsenäiseksi riskitekijäksi?

Kirjoittaja: Jaakko Mursu

Jaakko Mursu — Thu, 13 Jan 2011 20:17:56 +0000

Nuo kaikki viitteet liittyvät ylipainoon ja sairastumisriskiin. Yksi pointti käsittääkseni oli se, että onko liian suuri energiansaanti itsessään riskitekijä (ilman lihomista). On mahdollista esim. jatkuva liian korkea energiansaanti lisää esim. elimistön hapettumista ja huonontaa siten terveyttä. Ja käänteisesti, vähäinen energiansaanti (ilman laihtumista) voisi säästää elimistöä ja ylläpitää terveyttä. Erinäisillä elikoilla tästä on aika paljon näyttöä, mutta ihmisillä ilmiötä on hieman kimurantti tutkia.

Jos tästä ei ollut kyse (keskustelu), niin pahoitteluni turhasta sorkkimisesta. Jos liiallinen syöminen johtaa lihomiseen, niin se on ilman muuta haitallista, kuten noissa edellisissä viitteissä on esitetty.