Ok. Eli myös minua viisaammat ovat asiaa pohtineet. Vaikuttaa siis siltä, että VHH:lla LDL-arvot ovat usein oikeasti alhaisempia, mitä laboratoriotuloksissa lukee. Joten jos noissa tutkimuksissa se arvo on arvattu Friedmanin kaavalla, niin silloinhan VHH:n vaikutus LDL:ään voisi olla vielä vähäisempi, kuin mitä tutkimuksissa on päätelty. Toisaalta tuntuu vähän epäuskottavalta, että VHH:n vaikutuksia LDL:ään tutkineet tutkijat olisivat tällaiseen sudenkuopan pudonneet. Ja sitten toisaalta taas näin oleellista asiaa olisi odottanut metodi-osiossa käsitellyn.

Tässä on liian monta sekavaa muuttujaa maallikon aivoille käsiteltäväksi. LDL jäi minulle kysymysmerkiksi.

Samaa mieltä Jaakon ja Jty:n kanssa, kyllä yleensä rajoittuu hiukan hiilihydraattienkin saanti. Usein tuijotetaan lähinnä energia-ainejakaumia (esim. 30 E % rasvasta), mutta olisiko järkevämpää pohtia kokonaishiilihydraattimäärää (tai rasvamäärää) grammoina? Onko esimerkiksi kehonrakentajan tai raskasta ruumiillista työtä tekevän ihmisen ruokavalio vähähiilihydraattinen, jos siinä on hiilihydraatteja 250 grammaa ja tuottaa päivittäisestä energiasta 30 % (250×4 kcal/3300 kcal)? Minusta ei kuulosta vähähiilihydraattiselta.

Tuosta Taubesin ja Jaakon mainitsemasta dieetin noudattamisesta. Taisin itsekin kirjoittaa asiasta tämän kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa. Minusta näissä kliinisissä tutkimuksissa on harha jota tiede ei yleensä käsittele. Ihmiset määrätään, pakotetaan satunnaistamalla jollekin ruokavaliolle. On onnesta kiinni sattuuko se olemaan juuri minulle se mieleisempi. Oikeassa elämässä ihmisille ei määrätä ruokavaliota, vaan he saavat sen itse valita. Voi kuvitella, että omiin pitkäaikaisiin mieltymyksiin perustuvaa ruokavaliota on helpompi, ja mielekkäämpi toteuttaa. Sacks et al 2009 tutkimuksissa ja siihen liittyvässä pääkirjoituksessa pohdittiin tätä asiaa. Samoin Volek on pitänyt asiaa paljon tapetilla. Tämähän se on se suurin kysymys, miten ihmiset saada noudattamaan jotain tiettyä ruokavaliota. Uskoisin, että joillekin rasvan vähentäminen on helpompaa, toisille hiilihydraattien.

Ehkä kaikenkaikkiaan esimerkki kuvastaa hyvin sitä, kuinka vaikeaa käytännössä ravitsemustutkimusten tekeminen on.

Ja toisena pointtina Taubes nostaa esille sen, että ehkä dieetti itsessään ei olekaan niin tärkeä kuin se, että kuinka hyvin sitä jaksaa noudattaa.

So the nutrient composition of the diet is less important than whether or not the subject can live with the diet and is willing to do so for as long as it takes — ideally, a life time.

Tämä itsessään on mielestäni se kaikkein tärkein seikka. Se ruokavalio, jonka noudattaminen on mielekkäintä, on usein käytännössä ja erityisesti pidemmän päälle se ”tehokkain”.

Mitäs mieltä olet Gary Taubesin pohdinnoista: http://www.garytaubes.com/2010/12/calories-fat-or-carbohydrates/ ??
Mielestäni hyvä pointti on että vähärasvainen/kalorirajoitettu ei vähennä ainoastaan rasvan määrää vaan samalla vähenee myös hiilihydraattien määrä. Hession et al abstractissa oli maininta että siinä käsiteltiin ”low-fat/low-calorie” dieettejä. Mikäs analysoitujen tutkimusten jakauma oli, olivatko ne joko tai vai sekä että??

Myös proteiinin määrässä oli tuntuva ero. Muuten ruokavalioiden koostumuksesta annettiin kovin vähän tietoa.

Käypähoitosuosituksissa sanotaan näin:
”LDL-kolesterolipitoisuus lasketaan käyttämällä Friedewaldin kaavaa, jolloin tarvitsee mitata potilaan HDL-kolesterolipitoisuus ja triglyseridipitoisuus (LDL-kolesteroli = kokonaiskolesteroli miinus HDL-kolesteroli miinus triglyseridipitoisuus jaettuna luvulla 2.2)”

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01257

Jossain väitettiin, että tuo kaava ei oikein toimi myöskään tavanomaista pienemmillä triglyseriiniarvoilla. Ja kun vhh laskee triglyseriinejä jo dieetin alkuvaiheessa, niin mieleeni tuli, että perustuuko LDL:llä pelottelu ainakin jossain määrin väärin arvattuun arvoon.