Artikkelin Gluteeniton ruokavalio voi auttaa ärtyvässä suolessa kommentit

Kirjoittaja: Laura Mäkelä

Laura Mäkelä — Sun, 04 Sep 2011 18:54:34 +0000

Olen pahoillani, kun nyt näin moneen artikkeliin kirjoitan tästä samasta aiheesta, mutta kun tämä tuntuu liittyvän kaikkeen! 😀 Eli melkein voisin kysyä, oletko lukenut Bralyn ja Hogganin kirjaa Vaaralliset viljat? Sieltä voisi löytää laajemman teoriapohjan näiden monien eri vaivojen ja sairauksien tutkiskeluun. Itse en ole tuota kirjaa lukenut, ainoastaan tiivistelmän, joka löytyy täältä: http://blogit.ess.fi/kosmos/tag/vaaralliset-viljat/

Tuo ei toki ole ainoa viljojen vaaroja käsittelevä opus, mutta ainakin se on suomeksi käännetty ja saatavilla tavallisista kirjakaupoista.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Thu, 01 Sep 2011 16:41:01 +0000

Luin tuon kritiikin silloin kun Chris sen julkaisi. Ihan hyvä, että kriittisyyttä riitää. Parasta kuitenkin on jos pystyy esittämään sekä hyvät että huonot puolet jotenkin balanssissa.

Kommentoisin pariin kritiikin aiheeseen: 1) aina voidaan epäillä saadaanko lumehoito ihan aktiviihoitoa vastaavaksi, 2) IBS potilaille on jäänyt kaikissa tutkimuksissa (myös lääke-) residualioireita, heitä ei ole saatu kai missään ruokavaliokokeissa oireettomiksi, 3) IBS:ään oireiston kontrollointiin ei ole yleisesti hyväksyttyjä biokemiallisia mittareita (vrt. päänsärky), joten niitten perään voi olla vähän turha ”huudella”

Kirjoittaja: Vladimir Heiskanen

Vladimir Heiskanen — Thu, 01 Sep 2011 13:35:03 +0000

Huomasin juuri, että Chris Masterjohn on kirjoitellut jonkin sortin kritiikkiä tässä kirjoituksessa mainitusta tutkimuksesta. Ajattelin että tämä saattaisi kiinnostaa myös sinua: http://blog.cholesterol-and-health.com/2011/03/gluten-sensitivity-promises-and.html

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Mon, 28 Feb 2011 15:11:54 +0000

Kuulostaa hyvältä, peukku ylös tutkimukselle ja leivän kehitystyölle!

Kirjoittaja: Jenni Lappi

Jenni Lappi — Mon, 28 Feb 2011 13:24:14 +0000

Hei Reijo, juuri tuota julkaisua tarkoitin, olikin ilmestynyt nettiin 21.2.

Olen osittain mukana VTT:n kanssa projektissa, jossa on viime aikoina määritetty mm. rukiin, vehnän ja kauran fruktaanipitoisuuksia. Ja muutakin mahdollisesti suolisto-oireilua selittävää. Uskon, että nämä viljaan liittyvät suolisto-oireilut alkavat pikkuhiljaa selviämään… Ja ehkä sitten osataan jopa valmistaa suomalainen ruisleipä, joka ei oireilua aiheuta.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Tue, 22 Feb 2011 11:34:56 +0000

Moi Jenni. Tässä taitaa olla julkaisu johon viittasit: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21332832

Mietin vielä tuota rukiin roolia. 14 kk:n retrospektiivisessä seurannassa potilaat sietivät rukiita hyvin. Tässä uudessa tutkimuksessa (viite edellä) rukiissa oli fruktaaneja verraten vähän. Sen sijaan suomalaisessa VTT:n tutkimuksessa fruktaanneja löytyi rukiista melko paljon. Kts.
http://www.aaccnet.org/cerealchemistry/articles/2003/0211-05R.pdf

Kirjoittaja: Jenni Lappi

Jenni Lappi — Tue, 08 Feb 2011 14:10:36 +0000

Speltti on kyllä hieman kummajainen… Mutta australian tutkijaryhmältä taitaa lähiaikoina tulla julkaisu, jossa tätäkin asiaa selvitetään tarkemmin (pääsin tätä asiaa etukäteen vilkaisemaan). Eli seurataan tilannetta.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Tue, 08 Feb 2011 09:42:05 +0000

Speltti on ehdottomasti gluteenipitoinen, tuossa yllä olevassa komentissa on lapsus! Kiitos huomiosta Jenni!

Mutta australialaistutkijat todella suosittelevat spelttiä tavallisen vehnän sijaan IBS-potilaille. En löydä heidän tutkimuksistaan perusteluja sille, miksi suosittelevat spelttiä FODMAP -dieetissä. Erään tutkimuksen mukaan sekä vehnän että speltin ologifruktoosipitoisuus on kutakuinkin sama, joten ainakaan se ei selittäisi eroa.
http://www.farm.ucl.ac.be/Full-texts-FARM/Marques-2007-1.pdf

Joissakin netistä löytyvissä FODMAP -ohjeissa myös kaurakin (ainakin sen lese) luetaan salittaviin, ja rukiista oli tuossa ylhäällä jo puhettakin.

Kirjoittaja: Jenni Lappi

Jenni Lappi — Tue, 08 Feb 2011 06:07:14 +0000

Minäkin voin kommentoida, että Jenni kannattaa FODMAPin soveltamista vatsaoireisten ruokavalioon. 🙂 Mutta Reijo, eikös speltti ole vehnää ja gluteenipitoinen?! Sitä olen itse ihmetellyt, miksi speltti kuuluu FODMAP ruokavalioon (vaikka toki sen voi sieltä yksilöllisesti jättää pois jos aiheuttaa oireita). Toivoisin sinulta kommenttia tähän.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Tue, 08 Feb 2011 02:54:53 +0000

Ehdottomasti uskoinkin Jennin ajattelevan juuri noin! Tässä vielä kommenttina teille molemmille.

Tämä tutkimus on ”groundbreaking”, ja siten kaipaa huomattavaa jatkoselvitystä. Ja sitä varmaan tuleekin, sen verran kiinnostava tämä löydös on.

Jos FODMAP -ruokavaliota katsoo tarkemmin, huomaa, että fruktaaneeja, inuliinia, oligofruktoosia tulee merkittävästi juuri vlijoista, koska niitä kulutetaan paljon. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan USA:n suurin inuliinin ja oligofruktoosin lähde on vehnä eri muodoissa (Moshfegh et al. 1999).

Mutta myös muut viljat sisältävät fruktaaneeja. Tässä mainitut australialaistutkijat havaitsivat vuonna 2006 14 kk :n retrospektviivisessä selvityksessä, että FODMAP -ruokavaliolla olleet potilaat sietivät viljan lähteistä erityisen hyvin ruista. Ruisleipää (jossa ei ollut lainkaan vehnää) pystyi nauttimaan yli 90 % potilaista. Tutkijoiden mukaan rukiin fruktaanimolekyyli on pidempi kuin vehnän, jolla sillä ei ole samanlaisia vaikutuksia paksusuolessa. Kts.

http://sacfs.asn.au/download/SueShepherd_sarticle.pdf

Samansuuntaista anektodotaalista viitteistöä olen nähnyt muuallakin. Toisaalta Suomessa moni potilas tietää ilmeisesti ainakin tuoreen happaman ruisleivän aiheuttavan oireita. VTT:llä tehdyn väitöskirjan mukaan rukiissakin on tosiaankin fruktaaneja melko runsaasti 5-6 g/100g jauhoja. Kts. http://www.aaccnet.org/cerealchemistry/articles/2003/0211-05R.pdf

Summasummarum, tiukimmillaan toteutettuna FODMAP -ruokavalio johtaa myös viljattomaan ruokavalioon, ja katsausartikkelissaan vuonna 2007 australialaistutkijat suosittelevatkin gluteenittomien viljojen käyttöä (esim. spelttiä). He kyllä toteavat, että välttämäisen ei tarvitse olla 100 %:sta, vaan pienet satunnaiset annokset viljoja siedetään yleensä hyvin. Keliakia -ruokavalion tyyppiseen täydelliseen välttämiseen ei siis ole aihetta. Itse kallistuisin siihen, että ensiksi kokeillaan vehnän välttämistä, mutta muita viljoja sallitaan pieninä annoksina. Ja oireiden salliessa kokeillaan viljojen sopivuutta uudelleen, yksi vilja kerrallaan. Realistinen tavoite IBS:ssä ei ole täysi oireettomuus, vaan merkittävä oireiden helpottuminen.