Yhdyn satunnaisen satusedän kommentteihin kovan rasvan mollaamisesta ja siitä että transrasvat mainitaan samassa lauseessa ikäänkuin ne olisivat sama asia. Ja pitäisi vielä erotella teknotranssit luonnollisista… Kovassa näyttää istuvan tuo uskomus. Muistan nähneeni erään vanhan lääkärin kertovan että tyydyttynyt rasva on kuin lapsen hyväksikäytöstä epäilty mutta syyttömäksi todettu. Varjo on koko ajan päällä.
Mitä tulee monityydyttämättömiin niin minusta alkaa tuntua että niiden saantia korostetaan jo liikaakin. Niiden saannin lisääminen auttaa varmasti jos niistä on ollut puutosta mutta terveen ihmisen ei välttämättä tarvitse saada niitä päivittäin monia lusikallisia. Ne kun voivat sitten hapettua kropassa jos eivät pannulla ehdi.

Ihottumaan ja vatsavaivoihin on moni saanut huomattavaa helpotusta jättämällä viljat pois ruokavaliostaan. Olisiko ravitsemusterapeutille ammatillinen itsemurha suosittaa kokeilemaan viljojen täydellistä poisjättöä vatsa- tai iho-ongelmaiselle? Välillä tuntuu, että viljat (etenkin ruis) on Suomessa pyhä lehmä, johon ei saa koskea.

Ruuan lisäaineista on ollut jo vähän puhetta, mutta muut tekijät ovat jääneet mielestäni liian vähälle. Tämä Pirjon kirjoituksessa käsitelty ruuan liiallinen kuumentaminen on yksi erinomainen esimerkki. Vuosituhannen alussahan ruotsalaistiedemiehet olivat kieltämässä ruuan paistamisen kokonaan, kun paistetusta ruuasta löytyi niin paljon syöpää aiheuttavia yhdisteitä. Eivätkö ne nykyään enää aiheutakaan syöpää? Entä mitä elimistössä tapahtuu kun sille säännöllisesti vuosikausia syötetään pieniä määriä vaaralliseksi tiedettyä myrkkyä (esim. appelsiiniin kuoresta appelsiiniin imeytyneitä torjunta-aineita)? Eikö teollisella rehulla ruokitun lehmän maidossa ole oleellista eroa laiduntavan lehmän maitoon? Onko hormoneilla kasvua ryyditetty ja sairaaksi jalostettu broileri todellakin terveellistä ruokaa? Jne, jne.

Kalan käytöstä sen verran, että me suomalaiset syömme huolestuttavan vähän rasvaista kalaa, ja monella on huutava pula monityydyttymättömistä, välttämättömistä rasvahapoista. Koska kala sisältää paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja, kannattaisi se kuumentaa miedolla lämmöllä (125-150 asteen uunilämpö riittää kalan kypsyttämiseen mainiosti, ei tarvitse kärryttää lohifilettä 200-225 asteessa).
Olen täysin samaa mieltä myös siitä, että liian harvoin kalatiskiltä saa tuoretta kalaa! Jos jostain marketista tai lähikaupasta edes löytää tuorekalatiskiä, on kalan tuoreus ikävä kyllä hyvin kyseenalaista. Monilla tuoretiskeillä ei edes merkitä kalan pyyntiajankohtaa (vaikka merkintätaulu löytyykin seinältä), joka kertoo siitä, että kala on kaikkea muuta kuin tuoretta. Tuoreen kalan puuttuessa turvaudun itse usein oliiviöljyyn säilöttyyn (useimmat säilötty auringonkukkaöljyyn) purkkisardiiniin, joka on herkullista ja runsaasti hyviä rasvahappoja sisältävää syötävää.

Minusta hyvään rasvakokonaisuuteen sopii myös pieni määrä voita. Mutta jos jääkaappiin ostetaan usein voipaketti, tulee sitä helposti käytettyä vähän sinne sun tänne, ja rasvahappokokonaisuus menee helposti väärille urille. Ennen kaikkea pehmeitä rasvoja (kuumentamattomia öljyjä, pähkinöitä, rasvaista kalaa…) tarvitaan paljon nykyistä enemmän, eikä niinkään kovan rasvan lähteitä. Kovaa ja transrasvaa saadaan salakavalasti piilorasvoina jo muutenkin. Kalan lisäksi kuumentamattomalla pellavansiemenrouheella/öljyllä voi mukavasti lisätä ruokavalionsa omega-3-rasvahappojen määrää.

Ummikkomaallikko kyselee, mikä taika on siinä rypsissä, kun on se rypsipossu ja kaikki? Missä rasvassa possupala on paras paistaa, omassaan, voissa vai öljyssä? Onko/kumpi parempi valinta, rypsi vai oliivi vai kookos?

Ja tuosta Anetten kommentista lainaten: ”Meille ainakin opetettiin, ettei kotiruuanvalmistuksessa juuri mitään tapahdu kaksoissidoksille eli rypsiöljyä pannuun vaan.” Kiinnostaisi kuulla, onko vai eikö ole sille rypsiöljylle sidoksineen tapahtunut mitään matkalla siemmenestä kaupan öljypulloon? Tai oliiviöljylle? Onko sidonnaisuuksilla ja/tai muilla ominaisuuksilla eroa kylmäpuristetulla ja tavallisella rypsiöljyllä?

Mistä johtuu, että pellavansiemmeniä natustelee ihan mielellään, mutta kylmäpuristettu pellavaöljy pullosta maistuu ihan karseen kamalalta? Ai niin, onkos pellava edes terveellistä? Miksi/miksi ei?

Kalaa söisi ilomielin suositusten mukaisesti 2-3 kertaa viikossa, mutta kun sitä ei millään meinaa löytää TUOREENA! Pääosin kasvisruualla kasvattettu kassilohi ei oikein enää nappaa ja kiitos kahden suuren kaupparyhmän lähivesien kalansaaliitkin uivat monta turhaa mutkaa ennen kalatiskiaä 🙁

Väitän, että aika hyvin näen ihosta kuka käyttää liian vähän rasvaa, no joskus myös liian vähäinen veden juominen ja kahvin kittaaminen sotkee diagnoosin. Niin ja tietenkin tupakka sekä alkoholi. Mutta moni tosiaan yrittää hoitaa ihoa atooppista tai muuten vaan kuivaa, ulkoapäin kun tehokkaammin onnistuisi sisältä.

Atooppisella ihottumalla ja ärtyvän suolen oireyhtymällä on varmasti myös yhteys. Olisikin mielenkiintoista saada tutkimusnäyttöä siitä, kuinka yleisesti ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivät sairastavat myös atooppista ihottumaa ja helpottuvatko myös atooppiset oireet ruokavaliohoidon myötä (FODMAP, probiootit, liukoinen kuitu, pehmeät rasvat yms.)