Tänä päivänä BMJ:ssä ilmestyneen meta-analyysin mukaan alkoholia käyttävillä on 25 % alhaisempi kuolleisuus sepelvaltimotaudista tai aivohalvauksesta johtuen kuin alkoholista pidättyvillä (Ronksley et al. 2011). Kaikkein eniten sydänterveyshyötyä tuo kohtuukäyttö. Meta-analyysi perustui prospektiivisiin väestötutkimuksiin (kohortteihin), joita oli mukana tässä kokoomatutkimuksessa kaikkineen 84 kpl (!). Samassa BMJ:ssä on myös toinen alkoholia koskeva RCT -tutkimuksiin perustuva meta-analyysi, jonka mukaan alkoholin käyttöön liittyi keskimäärin 0,1 mmol/l HDL-kolesterolin nousu (Brien et al. 2011). Tämä HDL:n nousu on verrannollinen VHH-ruokavalioiden aikana tapahtuvaan HDL-kolesterolin nousuun (Kts. aiempi kirjoitukseni asiasta).
Alkoholin haitat alkavat tunnetusti kertyä, kun alkoholin käyttö lähtee lapasesta. Yhdelle kun kumarrat, niin toiselle pyllistät. Tästä asiasta kertoo hyvin Harvardin tutkijoiden analyysi ennenaikaisiin kuolemiin liittyvistä tekijöistä USA:ssa. Alla oleva kuva osoittaa miten alkoholin käyttö on käänteisessä yhteydessä sydän- ja verisuonikuolemiin. Mutta saman verran kuin alkoholi estää sydänkuolemia, se myös lisää syöpäkuolemia, ja kuolemia muista terveyssyistä johtuen (esim. maksa- ja haimasairaudet). Lisäksi alkoholi on ainoa taulukossa mukana oleva ravintotekijä, joka on yhteydessä tapaturmaisiin kuolemiin. Tämä siis silloin kun ei huomioida vain niitä, jotka käyttävät alkoholia kohtuullisesti, vaan mukaan otetaan kaikki alkoholinkulutus. Jo alkoholin kohtuullinen käyttö saattaa lisätä ainakin naisten syöpätautiriskiä (Allen et al. 2009)
Tästäkin huolimatta alkoholi näyttäisi siis olevan hyväksi sydämelle sekä a) koviin päätetapahtumiin perustuvien kohorttitutkimuksien kuin myös b) RCT -tutkimuksiin perustuvien kolesteroliaineenvaihdunnan mittareiden valossa. Näyttö on vakuuttava.
“Alcohol – the cause of and solution to all of life’s problems”
–Homer Simpson
