Guillermo, jos tuoteselosteessa lukee, että tuotteen osana on ”osittain kovetettu kasviöly/-rasva” niin silloin tuotteessa todella on (ainakin hitunen) transrasvaa. Sitä ei välttämättä ole kuitenkaan merkittäviä määriä. Jos muut aineosat ovat esim. rypsiöljy, voi ja kolmantena järjestyksessä ”osittain kovetettu kasvirasva” niin silloin rypsiöljyä ja voita on enemmän ja osittain kovetettua kasvirasvaa vähemmän. Tällöin transrasvaakin on todennäköisesti erittäin vähän. Sen sijaan jos järjestys luettelossa olisikin päinvastainen transrasvaa olisi todennäköisesti runsaasti.

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, että tuossa kohtaa tuota tiedostoa on virhe. Tyypillistä toivottavasti menneen ajan tiedotuspolitiikkaa. Transrasvalla on selkeästi huonommat vaikkutukset useisiin terveyttä kuvaaviin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kuin tyydyttyneellä rasvalla. Tosin transrasvan saantikin on länsimaissa (muuallakin kuin Suomessa) huomattavasti alhaisempaa kuin tyydyttyneen rasvan.

CLA:sta ja märehtijöiden tuottamista muista luonnollisesta transrasvoista on tullut viimeaikoina uutta tietoa. On viitteitä tosiaan siitä, että märehtijöiden maitoon tuottamat transrasvat eivät olisi kovin haitallisia terveydelle. Ainakaan Harvard ei uskalla näistä lausua vielä mitään vahvaa kannanottoa. Seurailen tilannetta.

Tämä oli saarioisen porkkanaohukainen suurtalouksille.

**************************************************************
vehnäjauho, kasvirasva (osittain kovetettu) ja -öljy, sokeri, vesi, omena, kananmuna, hiiva, suola, ……

Ja tämä on Vaasan omenaviineri, kotona paistettava,pakastettuna myytävä.

*****************************************
Vehnäjauho, sokeri, vesi, glukoosi-fruktoosisiirappi, kasviöljy ja -rasva (osin kovetettu),…….

Tämä Fazerin Dallaspitko.

Minkätyyppisiä muita tuotteita on, mistä löytyy kovetettua kasvirasvaa?

Mutta juu, kuuklaamalla ” ainekset/sisällysluettelo/jne/” sekä ”kasvisrasva (osittain kovetettu)” niin löytää tuotteita missä on näitä osittain kovetettuja kasvisrasvoja ja kyllä niitä vain on aika lailla.
esmes:
http://www.pingviini.fi/tuotteet/eskimo/trio_monipakkaus

Tuosta kattavasta rasvaesityksestä,
http://bit.ly/hXTjYT
,otti silmään puolivälissä maininta transrasvoista, että ”Vaikka on tyydyttymätöntä, on yhtä haitallista kuin tyydyttynyt rasva”, mikä tietenkin on väärin koska tyyd. rasva nyt ei ole kovin vaarallista jos ollenkaan vaan se teol. trans.rasva on se pahis järjestelmällisesti tutkimuksissa joissa nämä kaksi ”kovaa rasvaa” erotellaan. Niissä jossa erottelua ei tehdä niin ei niin yllättäen myös perus-SAFA saa syyt niskaan.

Esityksen mukaan CLA:n eli luon. transrasvan terveysvaikuksista ei ole tietoa?

Kiitos! Kävin lukemassa blogikirjoituksen ja tutustuin mielenkiinnosta hieman myös alkuperäiseen tutkimukseen, jossa oli vertailtu snackseja, joiden valmistukseen oli käytetty joko osittain kovetettua kasviöljyä tai eri määriä rapsiöljyä osittain kovetettujen kasviöljyjen lisänä tai pelkkää rapsiöljyä. Tulokset osoittivat, että 0,0 % trans-rasvoja (rapsiöljyä käytetty valmistuksessa) sisältävissä tuotteissa trans-rasvoja kuitenkin muodostui tuotteeseen, mutta kuten edellisessä kommentissa mainitsit, kyse on alle 0,5 g/100g kokonaisrasvamäärästä. Eli kovin merkittäviä määriä ei muodostu varastoinnin aikana silloin, kun alunperin tuote ei sisällä trans-rasvoja. Osittain kovetettuja kasviöljyjä käytettäessä trans-rasvamäärä säilyi suunnilleen samalla tasolla.

Juuri nuo OSITTAIN kovetetut kasviöljyt on haitallisia, koska ne sisältävät trans-rasvoja. Jos hydrausta ei tehdä loppuun asti täydellisesti, muodostuus trans-rasvoja, koska ensimmäisen vedyn lisäys on palautuva reaktio. Tällöin muodostuu trans-sidos, koska se on reaktiolle edullisempi kuin cis-sidos. (Wikipedia: transrasva)

Merkittävämpiä muutokset näyttivät olevan SFA:n, MUFA:n ja PUFA:n määrissä. Esimerkiksi MUFA:t lisääntyivät yli kolminkertaisesti (17,7 % -> 58,2 %) ja vastaavasti SFA:t väheni suoraan verrannollisesti (27,6 % -> 9,2 %) MUFA:n muutokseen, kun osittain kovetettuja kasviöljyjä korvattiin rapsiöljyllä. Tuotteiden aistinvarainen laatu ei kärsinyt.

Juuso Reinikaisen blogissa sivutaan asiaa ja siellä mainitaan eräs tutkimus, jossa pientä transrasvojen ilmaantumista esiintyi säilytyksen aikana. Minusta ilmaantuminen säilytyksestä johtuen oli kuitenkin pientä, eli n. 0,2-0,5 g /100 g tuotetta 20 viikkoa pitkän säilityksen aikaan.

http://www.scielo.br/pdf/cta/v29n3/a36v29n3.pdf

Juuson blogi: http://bit.ly/gLf0dP

KIITOS, Reijo! Näistä Finravintotutkimuksen saantilähteistä mietin, että tuleeko jodi näihin juuri suolaisuuden kautta. Jostain luin, että 40% tulisi luontaisesti elintarvikkeiden jodista ja 60% suolan mukana. Mutta tämä jää toiseen kertaan.

Selvennykseksi vielä että Jennin kirjoituksessa ei ollut mitään vikaa, mutta kommenttiosiolla käsiteltiin enemmän minua kiinnostavia asioita.