Hyvä homma, että hiilaireiden karsisimisesta on ollut hyötyä! Täsmäkarppaus, tai vakiintuneemmin hyväkarppaus, sallii näiden huonosti imeytyvien hiilihydraattien saannin. Niillä on alhainen GI ja ne tuottavat energiaakin n. 2 kcal/g. Niiden saanti on ehkä n. 20-40 g taustaruokavaliosta riippuen. Kirjoitin niistä erillisen artikkelin, ”Syvätietoa hiilareista”, siinä on lisää asiaa teemasta. Lisäksi voit tietysti perehtyä asiaan englanninkielisistä lähteistä, jotka on viitteinä eri kirjoituksissa. Lue myös ”Resistentti tärkkelys, kuidun sukulainen” kirjoitukseni.

Tämä on sellainen aihe, jota ei ole liiemmin käsitelty vielä suomalaisessa kirjallisuudessa, esim. Duodecimissa tai SLL:ssä. N. vuosi sitten oli juttua SLL:ssä rukiista (Mykkänen ym.), joka on samaa teemaa mutta suppeammin katsottuna. Kaikki paksusuoleen pääsevä hiilihydraatti, eli huonosti imeytyvä hiilihydraatti, joutuu bakteerien ruuaksi. Bakteerikäymisen (fermentaation) tuloksena pkasusuolessa syntyy lyhytketjuisia ravahappoja, (SCFA, lyhytketjuisia rasvahappoja), joilla arvellaan olevan useita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Ne ovat siis eri rasvahappoja, kun perinteisesti hyvinä pidetyt monityydyttymättömät rasvahapot. Näistä SCFA -rasvahapoista ei Suomessa vielä puhuta kuin tutkijapiireissä, ja siksi ne ovat tuntemattomia monille. Kylmennetty keitetty peruna sisältää tosiaan resistenttiä tärkkelystä, mutta myös edelleen tavallista tärkkelystä runsaasti, joten se ei mielestäni sovi hyvin VHH -ruokavalioon.

Syvätietoa hiilareista: http://www.pronutritionist.net/syvatietoa-hiilareista/