Mainio kommentti ek! Minusta meidän ammattilaisten pitäisi varsinkin ymmärtää juuri tuo, että ei kaikken ihmisten VHH ole Atkins tai se mitä A-talkin ingressissä näytettiin, pekonia ja kananmunaa tulvillaan. Moni käyttää myös fiksusti kasviöljyjä ja tosi paljon kasviksia!

Maria, taitaa olla niin että sekä Sydänliiton että VRN suosituksissa on vielä rasvan saanti suosituksena 25–35 E %. Tämä keskustelu siitä, että mikä on sopiva rasvamäärä koskee juuri tuota alarajaa. Monet netissä aktiiviset karppaajat näkisivät mielellään, että 2:lla alkavat luvut häviäisivät ja kolmosen tilalle tulisi 4…

Tämä vähärasvaisuuden määrittelykysymys on mielestäni ihan yhtä sekava kuin vähähiilihydraattisen. Esim. maailman suurimmassa vähärasvaista ruokavaliota koskeneessa tutkimuksessa, WHI:ssä, rasvan saanniksi suunniteltiin 20 E % mutta käytännössä pystyttiin toteuttamaan 29 % (vs 37 E % kontrollit). Tämä 29 E % rasvan saanti ei kääntynyt käytönnössä miksikään terveyshyödyiksi. Siitä on useita Harvardin kirjotuksia ja kommentteja. Tässä ensimmäinen ja pääjulkaisu WHI:sta: http://jama.ama-assn.org/content/295/6/655.long

Olen samaa mieltä, että optimaalinen (höttö)hiilareiden vähentäminen pitää sisällään myös monityydyttymättömien rasvojen suosimista, joskaa tyydyttyneen rasvaan ei tarvitse olla mitään kammoa.

En tiedä tarvitseeko tavallisten ihmisten perustella syömiään rasvojaan kenellekään. Eihän siihen pysty edes koulutetut tutkijat aukottomasti – siis todistamaan että eläinrasvat ovat kaikillle huonoja, tai että kasvirasvat ovat kaikille hyviä rasvoja.
Itse uskon tässä vaiheessa monipuoliseen, ”vähän käsiteltyjen” rasvojen käyttöön.

Sanottakoon vielä, että vhh-ruokavaliota on erilaisia. Yhteistä niille on hiilihydraattien käytön vähentäminen.
Vhh-dieetti on huono termi, se kuulostaa väliaikaiselta ruokavaliolta, jossa tarkoituksena on vain painon pudotus.
Monelle vhh-dieetin aloittaneelle siitä on tullut loppuelämän mittainen ruokavalio, koska se auttaa usein painonhallintaan (ei enää hillittöntä nälkää ja syömistä) ja moni on huomannut monen hankalan vaivan jääneen pois, kun viljat ovat jääneet pois tai vähentyneet ruokavaliosta.
Samoin useilla ruuanlaitto on palannut takaisin juurilleen, valmiit einekset vähenevät ja ruoka valmistetaan peruselintarvikkeista – vähemmän lisäaineita ja enemmän aitoa ruokaa.

Ja vielä lopuksi, että en kehota kaikkia siirtymään vhh-ruokavaliolle. Jos elämä sujuu tavallisella ruokavaliolla, niin ok. Mutta jos kiinnostaa, niin kannattaa kokeilla.

varmaankin vähähiilihydraattinen dieetti oikein koostettuna toimii, mutta en vain ymmärrä, millä perusteella pitää mielivaltaisesti syödä juuri tyydyttyneen rasvan lähteitä,vai onko näin?

Tässä amatöörin mietteitä:
Olen syksystä asti ollut vhh-ruokavaliolla ja tutustunut uudelleen myös virallisiin suosituksiin ja laskenut virallsia rasvasuosituksia.
Toisilta ”tavallisilta” ihmisiltä olen kysellyt, että mitä he arvelevat virallisiksi rasvasuosituksiksi. Vastaukset vaihtelevat välillä 10-40 grammaa, kun virallinen suositus on jossain 60-70 (-80) grammaa, riippuen kulutuksesta. Yksikään ei ole ehdottanut edes 50 grammaa… hyvin on siis rasvakammo omaksuttu.
Kyselkääpä muutkin arvioita rasvasuosituksista, olisi mielenkiintoista kuulla.

Kuitenkin, suositusten mukainen hiilareiden E% on mielestäni aika suuri, ja itse ajattelisin vähemmän hiilareiden saannin olevan edullista, kunhan kuidunsaanti on riittävää. Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa mietityttääkin se, miksi rasvanlähteinä suositaan paljon tyydyttyneitä rasvoja sisältäviä tuotteita? Eikö ruokavalion toteuttamisessa olisi kuitenkin terveellisintä suosia pääasiallisesti tyydyttymättömiä rasvoja, sillä tutkimusnäyttö on vahvaa sen kannalta, että kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä rasvoilla on terveydelle edullista.Mielestäni viralliset suosituksetkaan ei kehota korvamaan rasvaa hiilareilla, vaan kovaa rasvaa pehmeällä rasvalla.

Mielestäni oireinesi törmäsit pariin tiedettyyn mutta huonosti tunnettuun oireeseen.
1. sokerina imeytyvien hiilihydrattien rajoittaminen tuntuu aluksi ensisijaisen energialähteen puutteena päänsärkyineen, voimanpuutteineen jne..
Kestää yksilöllisen aikansa ottaa toissijainen energiamuoto (rasva) käyttöön. Kokemukseni mukaan prosessi kestää aina kolmeen kuukauteen saakka. Senjälkeen energia ei taatusti lopu rankoissakaan ja tunteja kestävissä treeneissa. Palautuminen takaisin hh ”polttoon” tapahtuu aika nopeasti, jos lisäät ensisijaisenergiaa (hh).

2. erilaiset makeaan ja hiilihydraatteihin liittyvät mieliteot näkyivät tavanomaisina ilmiöinä ja kuvasit ne hyvin. Olen tulkinnut ne elimistön normaaleiksi ilmoitteluiksi ja äärimmillään huumevierotuksessa esiintyviksi oireiksi. Ne voivat olla rankat ja ”katkaista kamelin selän”.
Hh-rajoituksessa saa yleisemminkin varautua 2 -3 viikon tuntemuksiin. Lopputuleman ”riippuvuudesta” vapautumisen kuvasit hyvin. Ollaan yleisesti sitä mieltä, että samat aivomekanismit toimivat tässä kuin nikotiini-, tai huume- jen. riippuvuuksissa – koukuttaa vahvasti.

Jos lopetit kesken, valitan.
Suunnittele jatko niin, että alat ns puhtaalta pöydältä. Ota laajat perustutkimukset. Tässä suositan moniparametristä riskianalyysiä (sukuhistorian vuoksi). Paras menetelmä on 1H NMR. Koko maailmaa kiinnostaisi VHH:n aiheuttamat todellisten riskitekijöiden muutokset.
Ehdotan sopimaan pilotin suoraan prof. Mika Ala-Korpelan kanssa.
Vakuutan, ettet riskeeraan elämääsi tai terveyttäsi.
Tottahan olet tieteelisesti utelias?