<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Tankkaaminen kannattaa aina (vieraskirjoitus) kommentit	</title>
	<atom:link href="https://www.pronutritionist.net/2011/05/tankkaaminen-kannattaa-aina-vieraskirjoitus/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tankkaaminen-kannattaa-aina-vieraskirjoitus/</link>
	<description>Tutkittua tietoa ravinnosta</description>
	<lastBuildDate>Mon, 13 Sep 2021 10:27:06 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Leena		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tankkaaminen-kannattaa-aina-vieraskirjoitus/comment-page-1/#comment-1820</link>

		<dc:creator><![CDATA[Leena]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 30 May 2011 07:07:38 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4065#comment-1820</guid>

					<description><![CDATA[Kiitos hyvästä jutusta ja Jaakolle kiitoksia ruokien ja hiilareiden määristä! Jaakon tankkausvinkeillä se on Sulkavakin pari kertaa soudettu aikanaan. :) Taisin bongata ne Tahkon fillarikisan sivustoilta.  

Väittäisin, että afrikkalaisen maratoonarit juoksee muuten yleensä aamuisin, koska päivällä on a) töitä ja b) hemmetin kuuma. Nim. Tansaniassa keskipäivällä kerran lenkkeillyt (oli olevinaan sopiva tauko siinä lounasaikaan). En mennyt sen jälkeen enää, vaikka naapurin setä kannustikin portin pielessä. Se on aamulla tai auringon laskiessa mentävä, muuten nääntyy. Aamuisin matkalla töihin (tai baarista lähtiessä aamuisin) näkee paljon juoksijoita teiden varsilla hämärän aikaan. Mukavan viileää, mutta valitettavasti melko turvatonta tällä ihonvärillä. Voihan toki olla, että ihan kovan tason kilpailijoilla on tuota tietopohjaa taustalla.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kiitos hyvästä jutusta ja Jaakolle kiitoksia ruokien ja hiilareiden määristä! Jaakon tankkausvinkeillä se on Sulkavakin pari kertaa soudettu aikanaan. 🙂 Taisin bongata ne Tahkon fillarikisan sivustoilta.  </p>
<p>Väittäisin, että afrikkalaisen maratoonarit juoksee muuten yleensä aamuisin, koska päivällä on a) töitä ja b) hemmetin kuuma. Nim. Tansaniassa keskipäivällä kerran lenkkeillyt (oli olevinaan sopiva tauko siinä lounasaikaan). En mennyt sen jälkeen enää, vaikka naapurin setä kannustikin portin pielessä. Se on aamulla tai auringon laskiessa mentävä, muuten nääntyy. Aamuisin matkalla töihin (tai baarista lähtiessä aamuisin) näkee paljon juoksijoita teiden varsilla hämärän aikaan. Mukavan viileää, mutta valitettavasti melko turvatonta tällä ihonvärillä. Voihan toki olla, että ihan kovan tason kilpailijoilla on tuota tietopohjaa taustalla.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Jaakko Mursu		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tankkaaminen-kannattaa-aina-vieraskirjoitus/comment-page-1/#comment-1805</link>

		<dc:creator><![CDATA[Jaakko Mursu]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 27 May 2011 18:14:40 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4065#comment-1805</guid>

					<description><![CDATA[Tuohon rasvanpolttoasiaan liittyen:
Elimistö on mukautuvainen sen suhteen, että mitä energianlähdettä käytetään energiantuottoon. Jos ruokavalio on hiilihydraattivoittoinen, niiden osuus energiantuottoon (myös liikunnan aikana) suurenee. Vastaavasti jos ruokavalio on runsasrasvainen, niiden osuus on suuri. Lisäksi esim. lihasten glykogeenivarastojen suuruus vaikuttaa siten, että jos varastot ovat täynnä, käytetään hiilihydraatteja suhteessa enemmän energiantuottoon kuin varastojen ollessa vajaat.
Yöllisen paaston jälkeen rasvan osuus on suurempi kuin hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen.

Tutkimusnäyttöä siitä, että miten nämä sitten vaikuttavat suorituskykyyn on tietääkseni vain vähän. Luulisin, että käytännössä elimistön rasvankäytön tehostamisen mahdolliset hyödyt riippuvat lajista. Jos kilpailut ovat kestoltaan ylli 1-1,5, h erityisesti jos ne ovat useita tunteja, voi rasvan osuuden lisäämisestä ja paasto-harjoittelusta olla hyötyä, sillä jos hiilihydraatit säästyvät, niin paukkuja riittää pidempään. 

Jos suoritus on kovatehoinen ja esim. max 1-1,5 h, tuotetaan energia lähes puhtaasti hiilihydraateista, jolloin rasvan käytön tehostamisesta ei ole juurikaan hyötyä. 

Ruokavaliolla voidaan siis vaikuttaa siihen, että mitä energianlähteitä suorituksen aikana käytetään. Väittäisin, että enemmän kuitenkin elimistön rasvankäyttökykyä parantaa se, että käydään siellä lenkillä. Eli siis harjoittelu. Toisaalta, jos rasvanpolttoa kysyjä tarkoitti enemmän laihduttamisen kannalta, niin energiatasapaino vaikuttaa eniten laihtumistulokseen.

Olen nähnyt joidenkin valmentajien, esim. Joe Friel (hänellä on hyvä blogi), suosittelevan hieman runsasrasvaisempaa ruokavaliota peruskuntokaudella ja hiilihydraattipitoisempaa kilpailukaudella, perustuen osittain edellä esitettyihin seikkoihin.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Tuohon rasvanpolttoasiaan liittyen:<br />
Elimistö on mukautuvainen sen suhteen, että mitä energianlähdettä käytetään energiantuottoon. Jos ruokavalio on hiilihydraattivoittoinen, niiden osuus energiantuottoon (myös liikunnan aikana) suurenee. Vastaavasti jos ruokavalio on runsasrasvainen, niiden osuus on suuri. Lisäksi esim. lihasten glykogeenivarastojen suuruus vaikuttaa siten, että jos varastot ovat täynnä, käytetään hiilihydraatteja suhteessa enemmän energiantuottoon kuin varastojen ollessa vajaat.<br />
Yöllisen paaston jälkeen rasvan osuus on suurempi kuin hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen.</p>
<p>Tutkimusnäyttöä siitä, että miten nämä sitten vaikuttavat suorituskykyyn on tietääkseni vain vähän. Luulisin, että käytännössä elimistön rasvankäytön tehostamisen mahdolliset hyödyt riippuvat lajista. Jos kilpailut ovat kestoltaan ylli 1-1,5, h erityisesti jos ne ovat useita tunteja, voi rasvan osuuden lisäämisestä ja paasto-harjoittelusta olla hyötyä, sillä jos hiilihydraatit säästyvät, niin paukkuja riittää pidempään. </p>
<p>Jos suoritus on kovatehoinen ja esim. max 1-1,5 h, tuotetaan energia lähes puhtaasti hiilihydraateista, jolloin rasvan käytön tehostamisesta ei ole juurikaan hyötyä. </p>
<p>Ruokavaliolla voidaan siis vaikuttaa siihen, että mitä energianlähteitä suorituksen aikana käytetään. Väittäisin, että enemmän kuitenkin elimistön rasvankäyttökykyä parantaa se, että käydään siellä lenkillä. Eli siis harjoittelu. Toisaalta, jos rasvanpolttoa kysyjä tarkoitti enemmän laihduttamisen kannalta, niin energiatasapaino vaikuttaa eniten laihtumistulokseen.</p>
<p>Olen nähnyt joidenkin valmentajien, esim. Joe Friel (hänellä on hyvä blogi), suosittelevan hieman runsasrasvaisempaa ruokavaliota peruskuntokaudella ja hiilihydraattipitoisempaa kilpailukaudella, perustuen osittain edellä esitettyihin seikkoihin.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Jaakko Mursu		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tankkaaminen-kannattaa-aina-vieraskirjoitus/comment-page-1/#comment-1804</link>

		<dc:creator><![CDATA[Jaakko Mursu]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 27 May 2011 17:34:30 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4065#comment-1804</guid>

					<description><![CDATA[Melkein suosittelisin käyttämään fineliä itselle sopivan tankkausprotokollan laatimiseen. Laske, että paljonko normaali ruokavaliosi sisältää hiilihydraatteja ja sen jälkeen lisäile haluamiasi ruoka-aineita, kunnes pääset noin 500 grammaan. Keskimäärin normaalisti hiilihydraatteja syövien saanti on noin 200-250 grammaa, joka tarkoittaa, että saanti pitäisi tuplata. Yksi karkea lähestymistapa on siis, että voit siis syödä karkeasti tupla-annoksen kaikkea. Toinen tapa on ajatella, että syö noin 200-300 gramma ylimääräistä.

Alla oma suppeahko taulukkoni eri ruoka-aineiden hh sisällöistä:

Ruoka	Annos	Hiilihydraattimäärä
		
Mehut			        1 litra	80-100 g	
Urheilujuoma (5%)	1 litra	50 g
Virvoitusjuoma	        1 litra	95 g
		
Energiapatukka (keskiarvo)	65 g (eri valmistajien koot vaihtelevat)	43 g
Energiageeli (keskiarvo)	50 g (eri valmistajien koot vaihtelevat)	35 g
Hillo	2 rkl	15 g
Rusina	60 g (1 dl)	35 g
Kuivahedelmät	70 g (1 dl)	50 g
Banaani	200 g (1 kpl)	25 g
Omena	200 g (1 kpl)	15 g
Appelsiini	160 g (1 kpl)	15 g
		
Mysli	40 g (1 dl)	25 g
Weetabix muroke	36 g (2 kpl)	25 g
Kauramurot	15 g (1 dl)	10 g
Myslipatukka		
Kaurapuuro	40 g (1 dl) hiutaleita	25 g
Ruisleipä	27 g (1 ohut pala)	10 g
Sekaleipä	30 g (1 viipale) 	10 g
Näkkileipä	15 g (1 viipale)	10 g
Pulla	50 g (keskikokoinen)	25 g
Pasta/makaroni	135 g (keskikokoinen annos)	25 g
Riisi	100 g (keskikokoinen annos)	25 g
Peruna, keitetty	175 g (keskikokoinen annos)	30 g
		
Hedelmäkarkkisekoitus	100 g	85 g
Lakritsi	100 g	50-75 g]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Melkein suosittelisin käyttämään fineliä itselle sopivan tankkausprotokollan laatimiseen. Laske, että paljonko normaali ruokavaliosi sisältää hiilihydraatteja ja sen jälkeen lisäile haluamiasi ruoka-aineita, kunnes pääset noin 500 grammaan. Keskimäärin normaalisti hiilihydraatteja syövien saanti on noin 200-250 grammaa, joka tarkoittaa, että saanti pitäisi tuplata. Yksi karkea lähestymistapa on siis, että voit siis syödä karkeasti tupla-annoksen kaikkea. Toinen tapa on ajatella, että syö noin 200-300 gramma ylimääräistä.</p>
<p>Alla oma suppeahko taulukkoni eri ruoka-aineiden hh sisällöistä:</p>
<p>Ruoka	Annos	Hiilihydraattimäärä</p>
<p>Mehut			        1 litra	80-100 g<br />
Urheilujuoma (5%)	1 litra	50 g<br />
Virvoitusjuoma	        1 litra	95 g</p>
<p>Energiapatukka (keskiarvo)	65 g (eri valmistajien koot vaihtelevat)	43 g<br />
Energiageeli (keskiarvo)	50 g (eri valmistajien koot vaihtelevat)	35 g<br />
Hillo	2 rkl	15 g<br />
Rusina	60 g (1 dl)	35 g<br />
Kuivahedelmät	70 g (1 dl)	50 g<br />
Banaani	200 g (1 kpl)	25 g<br />
Omena	200 g (1 kpl)	15 g<br />
Appelsiini	160 g (1 kpl)	15 g</p>
<p>Mysli	40 g (1 dl)	25 g<br />
Weetabix muroke	36 g (2 kpl)	25 g<br />
Kauramurot	15 g (1 dl)	10 g<br />
Myslipatukka<br />
Kaurapuuro	40 g (1 dl) hiutaleita	25 g<br />
Ruisleipä	27 g (1 ohut pala)	10 g<br />
Sekaleipä	30 g (1 viipale) 	10 g<br />
Näkkileipä	15 g (1 viipale)	10 g<br />
Pulla	50 g (keskikokoinen)	25 g<br />
Pasta/makaroni	135 g (keskikokoinen annos)	25 g<br />
Riisi	100 g (keskikokoinen annos)	25 g<br />
Peruna, keitetty	175 g (keskikokoinen annos)	30 g</p>
<p>Hedelmäkarkkisekoitus	100 g	85 g<br />
Lakritsi	100 g	50-75 g</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tankkaaminen-kannattaa-aina-vieraskirjoitus/comment-page-1/#comment-1782</link>

		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 23 May 2011 07:15:15 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4065#comment-1782</guid>

					<description><![CDATA[Mika ja Ling Ling, laitetaan korvan taakse. Näkisin myös mielelläni jonkun toisen tarttuvan aiheeseen konkreettisesta tankkausruokavaliosta. 

Itselläni (olen kuntoilija) tankkaus maratonille tarkoittaa yksinkertaisesti 50-100 % reilumpaa määrää leipää, pastaa ja riisiä (perunaa en yleensä syö), meuhujen juomista veden sijaan, karkkkien mutustelelua (100-150 g/päivä) ja banaanin syöntiä. Joskus harvoin käytän tankkausjuomia. Lihan, kalan , maitotaloustuotteiden ja kananmunan määrää (ja yleensä proteiinin määrää) on vähennettävä, jotta vatsa vetää, eikä liika kylläisyys vaivaa. 

Mikan kysymykseen rasvan poltosta.Tavallista alemmalla hiilihydraattitarjonnalla harjoitellessa rasvan poltto voi todellakin tehostua jossakin määrin. Sanotaan, että afrikkalaiset kestävyysjuoksijat harjoittelevat usein yöllisen paaston jälkeen ilman aamuateriointia. Yöllisen paaston jälkeinen harjoittelu lisää myös mitokondrioiden määrää, joka on aika oleellista solujen energia-aineenvaihdunnan kannalta. Näistä teoreettisista hyödyistä huolimatta, käsittääkseni ei ole vakuuttavia ihmistutkimuksia olemassa, joissa yöllisen paaston jälkeisen harjoittelun vaikutus suorituskykyyn maksimaalisessa suorituksessa olisi voitu osoittaa. Itse olen huomannut, että varsinkin pisimpien lenkkien juokseminen pelkällä vedellä aamuisin on kovin takkuista, eikä siten innosta vaikka teoriassa rasvan poltto ja mitokondriot tykkäisivätkin ajatuksesta.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Mika ja Ling Ling, laitetaan korvan taakse. Näkisin myös mielelläni jonkun toisen tarttuvan aiheeseen konkreettisesta tankkausruokavaliosta. </p>
<p>Itselläni (olen kuntoilija) tankkaus maratonille tarkoittaa yksinkertaisesti 50-100 % reilumpaa määrää leipää, pastaa ja riisiä (perunaa en yleensä syö), meuhujen juomista veden sijaan, karkkkien mutustelelua (100-150 g/päivä) ja banaanin syöntiä. Joskus harvoin käytän tankkausjuomia. Lihan, kalan , maitotaloustuotteiden ja kananmunan määrää (ja yleensä proteiinin määrää) on vähennettävä, jotta vatsa vetää, eikä liika kylläisyys vaivaa. </p>
<p>Mikan kysymykseen rasvan poltosta.Tavallista alemmalla hiilihydraattitarjonnalla harjoitellessa rasvan poltto voi todellakin tehostua jossakin määrin. Sanotaan, että afrikkalaiset kestävyysjuoksijat harjoittelevat usein yöllisen paaston jälkeen ilman aamuateriointia. Yöllisen paaston jälkeinen harjoittelu lisää myös mitokondrioiden määrää, joka on aika oleellista solujen energia-aineenvaihdunnan kannalta. Näistä teoreettisista hyödyistä huolimatta, käsittääkseni ei ole vakuuttavia ihmistutkimuksia olemassa, joissa yöllisen paaston jälkeisen harjoittelun vaikutus suorituskykyyn maksimaalisessa suorituksessa olisi voitu osoittaa. Itse olen huomannut, että varsinkin pisimpien lenkkien juokseminen pelkällä vedellä aamuisin on kovin takkuista, eikä siten innosta vaikka teoriassa rasvan poltto ja mitokondriot tykkäisivätkin ajatuksesta.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Ling Ling		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tankkaaminen-kannattaa-aina-vieraskirjoitus/comment-page-1/#comment-1777</link>

		<dc:creator><![CDATA[Ling Ling]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 22 May 2011 07:23:07 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4065#comment-1777</guid>

					<description><![CDATA[Ihan samaa mietin kuin Mikakin yllä. Aika monta lehti-/nettiartikkelia minäkin olen tankkauksesta lukenut, mutta yhdessäkään en ole nähnyt konkreettisia esimerkkejä tankkauksen toteutuksesta (esim. jonkinlaista ruokapäiväkirjaa). Sellaiselle olisi tilausta.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Ihan samaa mietin kuin Mikakin yllä. Aika monta lehti-/nettiartikkelia minäkin olen tankkauksesta lukenut, mutta yhdessäkään en ole nähnyt konkreettisia esimerkkejä tankkauksen toteutuksesta (esim. jonkinlaista ruokapäiväkirjaa). Sellaiselle olisi tilausta.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Mika		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tankkaaminen-kannattaa-aina-vieraskirjoitus/comment-page-1/#comment-1772</link>

		<dc:creator><![CDATA[Mika]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 21 May 2011 13:26:54 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4065#comment-1772</guid>

					<description><![CDATA[Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus. Itse aion tänä kesänä ensimmäiselle maratonille ja hiilihydraattitankkausta on tältä kantilta tietysti mietittävä. Olisi tietysti ollut kiva saada vähän konkreettisia esimerkkejä tankkauksen toteutuksesta, mutta ehkäpä ne on jätetty Juoksijan artikkeliin. Täytyy se lukea myös.

Nyt kun juoksu oli aiheena, niin ajattelin kysäistä olisiko blogin pitäjällä tai verkostolla sanottavaa aiheeseen rasvanpoltto ja tyhjällä vatsalla aamulla treenaaminen. Joidenkin lähteiden mukaanhan tämä tapa polttaa rasvaa erityisen tehokkaasti, esimerkiksi aamulenkki ennen aamupalan syöntiä. Onko näin? Miten tätä on tutkittu ja onko tutkimuksissa otettu huomioon rasvan palaminen koko seuraavan vuorokauden aikana vai ainoastaan harjoituksen aikana ja välittömästi sen jälkeen?]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus. Itse aion tänä kesänä ensimmäiselle maratonille ja hiilihydraattitankkausta on tältä kantilta tietysti mietittävä. Olisi tietysti ollut kiva saada vähän konkreettisia esimerkkejä tankkauksen toteutuksesta, mutta ehkäpä ne on jätetty Juoksijan artikkeliin. Täytyy se lukea myös.</p>
<p>Nyt kun juoksu oli aiheena, niin ajattelin kysäistä olisiko blogin pitäjällä tai verkostolla sanottavaa aiheeseen rasvanpoltto ja tyhjällä vatsalla aamulla treenaaminen. Joidenkin lähteiden mukaanhan tämä tapa polttaa rasvaa erityisen tehokkaasti, esimerkiksi aamulenkki ennen aamupalan syöntiä. Onko näin? Miten tätä on tutkittu ja onko tutkimuksissa otettu huomioon rasvan palaminen koko seuraavan vuorokauden aikana vai ainoastaan harjoituksen aikana ja välittömästi sen jälkeen?</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
