<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Tarvitseeko rasvaa vielä pelätä? kommentit	</title>
	<atom:link href="https://www.pronutritionist.net/2011/05/tarvitseeko-rasvaa-viela-pelata/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tarvitseeko-rasvaa-viela-pelata/</link>
	<description>Tutkittua tietoa ravinnosta</description>
	<lastBuildDate>Sun, 05 Feb 2017 17:03:13 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tarvitseeko-rasvaa-viela-pelata/comment-page-1/#comment-1766</link>

		<dc:creator><![CDATA[reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 19 May 2011 09:49:47 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4050#comment-1766</guid>

					<description><![CDATA[Jep, se oli viihdyttävä. Ja sisälsi asiaakin, tuon voi vaikka aina välillä kerrata, jottei pääse unohtumaan tieteen popularisoinnin ongelmat.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Jep, se oli viihdyttävä. Ja sisälsi asiaakin, tuon voi vaikka aina välillä kerrata, jottei pääse unohtumaan tieteen popularisoinnin ongelmat.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: jty		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tarvitseeko-rasvaa-viela-pelata/comment-page-1/#comment-1761</link>

		<dc:creator><![CDATA[jty]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 18 May 2011 11:57:04 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4050#comment-1761</guid>

					<description><![CDATA[Ei liity suoraan tähän aiheeseen vaan laajemmin siihen miten tutkimuksiin pitäisi suhtautua ;) 
http://www.youtube.com/watch?v=y1RXvBveht0
Hauska videopätkä joka kannattaa katsoa.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Ei liity suoraan tähän aiheeseen vaan laajemmin siihen miten tutkimuksiin pitäisi suhtautua 😉<br />
<a href="http://www.youtube.com/watch?v=y1RXvBveht0" rel="nofollow ugc">http://www.youtube.com/watch?v=y1RXvBveht0</a><br />
Hauska videopätkä joka kannattaa katsoa.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Juhana Harju		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/05/tarvitseeko-rasvaa-viela-pelata/comment-page-1/#comment-1733</link>

		<dc:creator><![CDATA[Juhana Harju]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 13 May 2011 14:58:09 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4050#comment-1733</guid>

					<description><![CDATA[Rasvan kokonaismäärällä tuskin on todellakaan juuri merkitystä. Sen sijaan rasvahappojen suhteellisila osuuksilla on todennäköisesti hyvinkin paljon (vrt. Ramsden 2010). Lisäksi on merkitystä myös ruoanvalmistustavoilla. Jos rasvaa käytetään paistamisessa, rasvojen hapettumisen lisäksi glykosylaation lopputuotteiden (AGE) määrä lisääntyy. Tällä on perinteisiä sydäntaudin riskitekijöitä kohottavaa vaikutusta ja sen lisäksi nämä AGE-tuotteet lisäävät oksidatiivista stressiä ja tulehdusta. Näiden haitallisten reaktioiden estämiseksi on terveellisempää suosia muita ruoanvalmistustapoja, kuten esimerkiksi keittämistä, ja lisätä rasva vasta lautasella.

Aiemmin japanilainen ruokavalio oli muuten hyvin vähärasvainen. Se sisälsi noin 11 E% rasvaa. Vastaavasti kreetalainen Välimeren ruokavalio on esimerkki melko runsasrasvaisesta ruokavaliosta. Se lienee sisältänyt noin 40 E% rasvaa. Silti molemmat ruokavaliot ovat olleet terveellisiä.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Rasvan kokonaismäärällä tuskin on todellakaan juuri merkitystä. Sen sijaan rasvahappojen suhteellisila osuuksilla on todennäköisesti hyvinkin paljon (vrt. Ramsden 2010). Lisäksi on merkitystä myös ruoanvalmistustavoilla. Jos rasvaa käytetään paistamisessa, rasvojen hapettumisen lisäksi glykosylaation lopputuotteiden (AGE) määrä lisääntyy. Tällä on perinteisiä sydäntaudin riskitekijöitä kohottavaa vaikutusta ja sen lisäksi nämä AGE-tuotteet lisäävät oksidatiivista stressiä ja tulehdusta. Näiden haitallisten reaktioiden estämiseksi on terveellisempää suosia muita ruoanvalmistustapoja, kuten esimerkiksi keittämistä, ja lisätä rasva vasta lautasella.</p>
<p>Aiemmin japanilainen ruokavalio oli muuten hyvin vähärasvainen. Se sisälsi noin 11 E% rasvaa. Vastaavasti kreetalainen Välimeren ruokavalio on esimerkki melko runsasrasvaisesta ruokavaliosta. Se lienee sisältänyt noin 40 E% rasvaa. Silti molemmat ruokavaliot ovat olleet terveellisiä.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
