Kiitos kommentistasi tuohon. Lisäilen sinne hiljalleen uusia kiinnostavia papereita jos nyt sattuu jotain löytymään. Tällainen kiinnostava lisäys tuli pari päivää sitten:

http://www.fasebj.org/content/19/6/656.full Anti-ulcer drugs promote IgE formation toward dietary antigens in adult patients

Tällaisen kohdan valikoisin lainattavaksi: ”…the relative risk for the increase of an IgE response to food allergens after a 3 month anti-acid therapy is 10.5 (95% confidence interval: 1.44–76.48; P=0.0203).”

Figure 1 on toki kiinnostava myös: http://www.fasebj.org/content/19/6/656/F1.expansion.html

http://valtsutest.blogspot.com/2011/07/vatsahappotutkimuksia.html

Yllätyin kovasti, kun tuo ensimmäinen (ja kyllä toinenkin) artikkeli antaa tukea lukemilleni kerettiläiskäsityksille.

Tulipa mieleen se, että Jonathan Wright vatsahappokirjoissaan toteaa närästyslääkkeiden olevan valtava bisnes, jonka varomattomassa mainostuksessa voi olla myös taloudelliset puolensa. Jos oikein muistan, hänen mielestään närästyslääkkeet tulevat kakkosina statiinien jälkeen. Närästys on yleistä, joten nuo myyvät hyvin. Vaikka eivät välttämättä hoida edes närästyksen todellista syytä…

Ja tässä kaivoin myös Wrightin uudemman kirjan Your Stomach esiin. Siinä on pienet sivut ja vain 40 sivua varsinaista (lähdeviitteistettyä) tekstiä . Ja loput kirjasta (n. 100 sivua) on pelkkiä lähteitä. Katselin lähdelistaa ja siinä oli aika mielenkiintoisen nimisiä artikkeleita. Pitääpä katsella niitä jatkossa, jos into riittää.

Suoraa näyttöä olen löytänyt kovin huonosti… Ne vatsahappotekstin viitteet ovat täällä http://valtsuhealth.blogspot.com/2010/11/tutkimuksia-joka-lahtoon-osa-1.html ja siellä linkkailin joihinkin Jonathan Wrightin kirjasta löytämiini tutkimuksiin, jossa huomattiin vatsahappojen ja ravinteiden imeytymisen yhteys. Närästyslääkkeillä saatiin ravinteiden imeytymistä huonommaksi ja suolahappoa saaneilla ihmisillä imeytyminen oli parempaa. Wright on sitä mieltä, että närästyksessa ongelma piilee enemmänkin ruokatorven alasulkijassa (LES; lower esophageal sphincter) kuin hapon määrässä. Hänen mielestään närästyksestä kärsivillä on myös usein alhaiset vatsahappotasot ja että happolisä voi jopa auttaa närästykseen. Lisäksi kirjassa oli jonkin verran juttua suolahappotasojen yhteydestä bakteeri-ongelmiin.

Ja noissa piireissä harrastetaan usein Betaine HCl-tuotteen suosimista vatsahappotilanteen parantamiseksi. Sellaisia löytyy ihan Solgar-merkkisinä luontaistuotekaupoissa. Apteekista löytää Hypochylin-nimistä suolahappovalmistetta, jossa on muistaakseni betaiinin tilalla glutamiinihappoa (aciglumin).

Mutta jos olet katsonut nuo linkit mitä tuolla tutkimuslinkkikirjoituksessa on, niin löytyyköhän Wrightin kirjasta jotakin vielä…
– http://jap.physiology.org/content/19/2/187.abstract
– http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2902178
– http://www.jci.org/articles/view/100582 (tuossa kai käsitellään mahan happoisuuden yhteyttä proteiinin hydrolysoitumisasteeseen… pitää ehkä lukea joskus tarkemmin)
– http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10631362 ”Proton pump inhibitor therapy in patients with GERD results in a high prevalence of gastric bacterial overgrowth. The presence of bacterial overgrowth markedly increases the concentration of unconjugated bile acids. These findings may have implications in the pathophysiology of gastroesophageal mucosal injury.”

Tuohon vatsahappokirjoitukseeni laitoin vielä loppuun yhden kiinnostavan artikkelin, mutta linkki ei toimi. Tässä toimiva linkki: http://journals.lww.com/smajournalonline/Citation/1945/04000/The_Relation_of_Hydrochloric_Acid_and_Vitamin_B.2.aspx Eli tuossa muutaman sivun artikkelissa on erään lääkärin pohdintaa mm. vatsahappojen puutteesta ja ihotaudeista ja siinä on myös muutama kiinnostava case report, joissa on saatu ihotauteja kuriin ja osana hoitoa on ollut vatsahappolisä.

Itsekin olen vähän pihalla näissä, joten pitää vain joskus jatkaa asioiden selvittelyä.

The Healthy Sceptic lähestyy asioita ehkä vähän epätavanomaiselta kantilta (suositaan aika paleo-tyyppistä ruokavaliota, otetaan D-vitamiinia yli suositusannosten, suositaan maksaruokia jne…), mutta siellä saattaa olla kiinnostavia artikkeleita liittyen närästykseen ja sitä kautta muihin vatsahappojuttuihin. Kirjoituksissa kuitenkin viitataan tutkimuksiin jne… http://thehealthyskeptic.org/heartburn

Valtsu, onko blogissasi kirjallisuusviitteitä kliinisiin tutkimuksiin, joissa vatsahappoa stimuloivilla valmisteilla olisi voitu osoittaa hyötyjä. Nyt minun silmiini ei sattunut. Useita mielenkiintoisia havaintoja astman ja reuman sekä hapottoman mahan yhteyksistä kylläkin.

Yksi todella hyvä, vaaraton ja vielä ihan ilmainen apukeino on myös veden juomisen välttäminen aterioiden yhteydessä. Tätä suosittelisin kokeilemaan ihan ensimmäisenä, jos tuntuu, että ruoan sulamisessa on häikkää. Toinen kikka on syödä jotain hapanta aterian kanssa, mutta tämä altistaa hampaiden kiillevaurioille.

Toivoisin, että ravitsemustieteen puolella tehtäisiin enemmän tarkkoja tapaustutkimuksia, sillä vatsa- ja suolistovaivat ovat niin tolkuttoman yksilöllisiä. Tästä johtuen laajamittaista patenttiratkaisua ei ole mihinkään vaivaan, mutta nuo tapaustutkimukset voisivat tuoda tärkeän lisän salapoliisityön tueksi, kun yksilöllistä apua etsitään.

-Hanna

Tämän uudehkon suomalaistutkimuksen mukaan hapottoman mahan esiintyvyys on 3,5 % aikuisväestössä. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20446846 Mielenkiintoista muuten, että vaikka on hapoton maha, niin närästystä voi esiintyä silti runsaasti tämän tutkimuksen mukaan. Närästys on kai enemmän sulkijalihaksen häiriö kuin happohäiriö.

Tällä hetkellä suolahappovalmisteiden käyttö on kovasti muodissa. Monelle tabuista saattaa olla kohtuukäytössä ja väliaikaisesti merkittävää hyötyä. Pidemmällä tähtäimellä olisi kuitenkin hyvä pureutua siihen taustasyyhyn, joka heikentää ruoansulatusnesteiden eritystä tai tuhoaa vatsan limakalvoa. Jatkuvassa käytössä tai liian suurina annoksina nuo suolahappovalmisteet voivat aikaansaada ikäviä haittavaikutuksia, joten mä olisin tosi varovainen niiden kanssa.

Suolahapon tuotannon heikkenemiseen ja vatsan limakalvoon vaikuttavia syitä, joihin kannattaa suunnata huomiota voivat olla esimerkiksi krooninen stressi tai jonkin kivennäisen, esim. sinkin vajaus. Vatsahapon tuotantoa saa stimuloitua lievemmissä tapauksissa myös yrteillä. Tämä on mun mielestäni suolahappolisää turvallisempi taktiikka, varsinkin jos ongelman korjaamiseen joudutaan käyttämään pidempi aika.

Ruoansulatusnesteiden eritystä stimuloivien yrttien arkikäytössä hyvänä esimerkkinä toimii koko Thaimaan ruokakulttuuri. Heidän yksi suosituin perusruokansa, tom yam -keitto sisältää sitruunaruohoa ja galangaa, jotka molemmat stimuloivat suolahapon eritystä.

-Hanna