Artikkelin Resistentti tärkkelys, kuidun ja FODMAP -hiilihydraattien sukulainen kommentit

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Mon, 05 Dec 2011 15:10:40 +0000

Sokeriherkille RS-näkökulma höllentää liekaa. Kunnolla jäähdytetyistä eilisistä perunoista tehtyä majoneesisalaattia voin syödä selvästi enemmän kuin juuri keitettyä perunaa ilman väsymysoireita. Samoin vihreä banaani pitää energisempänä kuin keltaiseksi kypsynyt. Vatsaoireita en ole saanut, vaikka esim. lanttua siedän tuskin lainkaan.

Eiköhän kunkin ole vain kohdallaan kokeiltava.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Thu, 01 Dec 2011 05:17:21 +0000

Vastauksena kommenttiin Jape. Resistentistä tärkkelyksestä on mielestäni huonosti tietoa. Joten uudesti lämmittämisen vaikutusta en kyllä tunne tässä tapauksessa. Enkä muutenkaan ehkä pidä tarpeellisena lähteä kovin tarkkaan selvittämään resistentin tärkkelyksen määräää. IBS -oireiden suhteen sillä voi olla oirekuvaa heikentävää vaikutusta, vaikka olen nähnyt katsausartikkeleissa väitteitä, ettei RS aiheuttaisi yhtä paljon IBS-oireita kuin FODMAP:it. Mutta tietääkseni tätä ei ole kunnolla tutkittu. RS:ään voisi mielestäni suhtautua kuten kuituun yleensä, yleensä siitä lienee jonkinasteista etua.

Kirjoittaja: Jape

Jape — Wed, 30 Nov 2011 20:24:05 +0000

Paahtoleipä, näkkileipä ja korppu ovat kaikki paistettu ja jäähdytetty jo vähintään kerran, joten ei kait uudelleen lämmittämisellä ja jäähdyttämisellä enää ole merkitystä RS’sään vai onko? Eli kuvittelisin, ettei paahtoleivän jäähdyttämisellä ole merkitystä.

BTW: tuntemani korput ovat tietääkseni kuivattua pullaa, eikä uudelleen paistettua leipää.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Mon, 20 Jun 2011 19:07:36 +0000

Vastauksena kommenttiin Mirka. No worries :-)

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Mon, 20 Jun 2011 11:07:53 +0000

Täytyy näköjään ottaa printit noista, ei sitä muista muuten missä tiedot on valmiina. Sori! Jäin vain miettimään tuota Patrikin jäähdytettyä paahtoleipää. Näkkileipähän paistetaan vain kerran, mutta korput tehdään vanhenevista leivistä eli paistetaan uudelleen, joten ainakin teoriassa pitäisi siis toimia RS-lähteenä.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Mon, 20 Jun 2011 10:28:05 +0000

Tuossa yllä mainitussa ruotsalaistutkimuksessa on mukana yksi ruisnäkkileipä siinä oli RS:tä 1,4 g/100g (vs hapan ruisleipä 6 g/100g). Mainittu näkkileipää näyttää varsin samantyyppiseltä kuin meidän ruisnäkkärit: http://bit.ly/mCO2ch Perunasalaatissa on myös näköjään 6 g/100g eli saman verran kuin happamassa ruisleipälimpussa. Klassisista korpuista ei löydy tuosta tutkimuksesta tietoa (Liljeberg Elmståhl 2002).

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Mon, 20 Jun 2011 07:20:36 +0000

Näkkileivällä on kyllä korkea GI.

Kirjoittaja: Mirka Majamäki

Mirka Majamäki — Mon, 20 Jun 2011 07:18:39 +0000

Hei korput! Vanhat kunnon klassiset korput! Ymmärtääköhän kroppa luonnostaan… mites näkkileipä?

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Fri, 17 Jun 2011 06:14:27 +0000

Vastauksena kommenttiin Jenni.

Jep, tämä on hyvä katsaus kuituihin. Mukana kirjoittamassa siis Kuopion ravitsemustieteen laitoksen henkilökuntaa! Tämä Jennin ja kumppaneiden review -artikkeli yhdessä tämän Minnesotalaisen kaksikon reveiw’n kanssa avarsi omia näkemyksiäni kuidusta merkittävästi. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19234944

Kirjoittaja: Patrik

Patrik — Thu, 16 Jun 2011 07:31:17 +0000

Minulla on tapana ensin paahtaa leipiä ja antaa jäähtyä – etenkin kauraleipiä. Syön sitten, Näin saan rapeuden ja sulatamattoman rasvan samaan pakettiin.

Mutta muutamaankin otteeseen tuosta on luultu että kyseessä on tietoinen tapa tuottaa resistenttiä tärkkelystä ja syödä ”fiksummin”.. Olen ollut hiukka yllättynytkin että ns. maallikot ovat käsitteen tienneet. Mutta varmaan on aika tuntematon käsite noin laajemmin.