Vielä voisi tuon ”suomalaisen” VHH’n alarajan tiputtaa suomalaisten VHH’laisten toteuttamille tasoille, ellei sinulla ole tuohon 60 grammaan reaalimaailman perusteluja. Oma, jo yli 11 vuoden kokemukseni sekä netissä että sen ulkopuolella kertoo nimittäin selkeästi muuta.

Anarobisessa suoritukssessa, esim. kovassa salibandytreenissä, hiilihydraattivarannot pitää olla kunnossa, että jaksaa useita treenejä viikossa. Tämä ei ehkä päde ihan kaikkiin ihmisiin, mutta tutkimuksien perusteella tuli tällainen käsitys. Omat karppikokemukset ovat samansuuntaisia. Pienellä harjoituspäivän hiilarien määrän lisäyksellä pärjäsin treeneissä jollain lailla, mutta en ollut terävänä. Ehkä sopii silti joillekin, en sulje sitä pois tai kiellä.

Mikset? Eihän tuossa tarvitse kuin käyttää vähän älliä hiilaritankkauksen suhteen, varsinkin jos puhutaan yli 2500kcal kokonaiskulutuksesta, jolloin kokonaishiilarit liikkuu jo lähellä 100g(15%).

Hyvä juttu

Entä ehtisitkö tutustua Ruotsin tilanteeseen vaikka jo toista vuotta ilmestyvän LCHF lehden kautta? Sen päätoimittaja oli aikoinaan ko tehtävässä Ruotsin Lääkärilehdessä, sen kirjoittajista yllättävän suuri osa on tiukasti ammattilaisia, ja hoitohistorioitakin alkaa olla jo monen vuoden seurannassa.

Saisit sieltä ehkä luotettavamman kokonaiskuvan kuin pubmedistä tai julkisesta mediasta? Kun kerran tieteen rahoitus (eli tutkimus ja varsinkin julkaisut) ynnä media ei ole kenenkään niitä tuntevan mielestä objektiivisen tasapuolista, niin varmaan kannattaisi edes kuunnella kummankin tahon perustelut mahdollisimman hyvin asian tuntevasta lähteestä?

(PS. Ihan kysymyksenä: sinulla varmaan on syykin siihen, miksi tulit käyttäneeksi karppauksessa 400 kaloria alempia arvoja. Olisin todella todella utelias kuulemaan siitä syystä; jokin lähdekö?)

Nuo luvut voisi sliipata 2000 kcal tasoa vastaaviksi, se on totta. Alhaisen GI:n luvut tulevat suurinpiirtein 1800-2000 kcalin ruokavaliosta ja karppauksen 200-300 kcal alemmasta ruokavaliosta. Kiitos huomiosta, tarkkennan kalvot paremmalla ajalla!

En ole tutustunut insuliinin kulutukseen Ruotsissa, mutta sehän kuulostaa ihan hyvältä. Veijo P laittoikin linkin ja kommenttia aiemmin Ruotsin tilanteesta ”Keskustelua aikuistyypin diabeteksen ruokavalio hoidosta” -kirjoitukseeni.

2. Oletko tutustunut naapurimaamme LCHF-hoitoon nimenomaan 2-diabeteksen yhteydessä. He näyttävät olevan ensimmäisiä, jossa ruokavalio on vaikuttanut jopa insuliinin kulutukseen. Ja heillä nimenomaan karsastamasi maito- ja eläinrasvainen LCHF on ehkäissyt selvästi myös diabeetikkojen SVT-riskiä (Karlshamnin 44 kuukauden tutkimus)

Näin tutkijan kannalta elämme mielenkiintoisia aikoja. Muutamassa vuodessa ehkä nähdään, missä päästään kansanterveydessä pitemmälle, suomalaisella ruiskarpilla vaiko ruotsalaisella LCHF’llä 🙂

Kiitos syster! Diabeteksen hoitosuositukseen karppaus, vaikka tämä täsmä- tai hyväkarppaus (höttöhiilarit pois) ei tosiaan ole meillä päässyt. Se ”sallitaan” lihavuuden Käypä Hoitosuosituksessa, joskaan sitä ei suositella, ja sananvalinnat ovat suosituksessa sellaiset, että ei sieltä selvään karppaus tule esille.

Suomessa niinkuin muuallakin maailmassa suurin osa, vaan ei suinkaan kaikki, tiedemaailman guruista on melko lailla vastaan karppausta. Se ei enää mielestäni johdu niinkään tutkimuksien puutteesta, vaan siitä että karppaaminen sotii jossain määrin niitä prinsiippejä ja dogmeja vastaan, joita on pidetty kaikkein kantavimpana peruskivinä ravitsemustieteessä (tyydyttyneen rasva vaarallisuus, vähärasvaisuus, kohtuullisesti proteiineja, lautasmalli jne.). Eilisessä lähetyksessä me olimme Fogelholmin kanssa aikalailla samaa mieltä karppauksen päälinjoista. Keskustelu ja kuulijoille jäänyt käsitys olisi tietysti ollut aivan toisenlainen jos YLE olisi kutsunut mukaan Radio Suomeen jotkin toiset ravitsemus- tai lääketieteen edustajat.

Nimimerkillä Pitkäsokerinsa normaaliksi karpannut kakkosdiabeetikko