Artikkelin Järjestystä polyfenoleihin kommentit

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Wed, 24 Aug 2011 08:58:19 +0000

Vastauksena kommenttiin Jan Verho.

Jan, Jenni tuossa alla vastasikin tuohon. Mutta osaatko tarkentaa mihin nimenomaiseen haittaan paleo-genre yhdistää tuon alkyyliresorsinolin, juuri tokoferoliaineenvaihdunnan häiriintymiseen? Lektiinit on myös taidettu haukkua lyttyyn joissakin paleo-piireissä. Ovatko he sittenkin oikeassa? http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16336696

Kirjoittaja: Jenni

Jenni — Tue, 23 Aug 2011 09:23:00 +0000

Alkyyliresorsinoli kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti ruistutkijoita. Alkyyliresorsinoli (ja sen eri fraktiot) on täysjyvärukiin ja -vehnän biomarkkeri (Rikard Landberg ryhmineen on Ruotsissa kehittänyt biomarkkerin analysoinnin ja validoinnin). Eli mittaamalla verestä alkyyliresorsinolipitoisuuksia saadaan aika luotettava kuva täysjyvärukiin ja -vehnän kulutuksesta. Vaikuttaa (in vitro kokeiden perusteella) olevan antioksidatiivinen ja antikarsinogeeninen, mutta vakuuttavia kliinisiä kokeita ei (vielä) ole. Joitain väestötutkimusten tuloksia taitaa olla siitä, että alhainen AR-pitoisuus veressä on yhteydessä lisääntyneeseen rintasyövän riskiin.

Parhaiten siis tällä hetkellä kertoo vain siitä, minkä verran on viime aikoina tullut syötyä täysjyväruista tai -vehnää.

Kirjoittaja: Jan Verho

Jan Verho — Tue, 23 Aug 2011 07:32:53 +0000

Olen Reijo kaavaillut vähän jatkoa mainiolle paleo-kirjoituksellesi ja vastaan tuli ns. antiravintoaineiden kohdalla alkyyliresorsinoli, mitä runsaasti rukiissa ja vehnässä. Wikipedian mukaan ”phenolic lipid” ja vaikuttaa tokoferoli-aineenvaihduntaan.

Paleoyhteisön mukaan yksi viljojen haitallisista aineosista, mutta onkohan kuitenkaan todella näin? Olisiko teillä Reijo tai Jenni ko. yhdisteestä mitään lisätietoa?

Kirjoittaja: Jenni

Jenni — Mon, 22 Aug 2011 17:26:03 +0000

Onkohan AJCN:n mustikka ”blueberry” eli pensansmustikka? Meillähän syödään bilberryä eli ”villiä” metsämustikkaa. Usein tosin puhutaan kaikista mustikoista sanalla blueberry…

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Mon, 22 Aug 2011 12:13:10 +0000

Vielä liittyen tuohon Jennin kommenttiin. Hydroksisinnamiinihappojen saannista, joista yksi on ferulahappo, mustikka on tämän AJCN:n katsauksen mukaan keskeisiä lähteitä. Tässä ei vain kylläkään eritellä mikä ferulahapon ja muiden ryhmän happojen osuus.
http://www.ajcn.org/content/79/5/727/T1.expansion.html

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Mon, 22 Aug 2011 11:47:29 +0000

Vastauksena kommenttiin Jenni.

Varmaankin asiallinen lisäys tuo mitä sanot ferulahaposta. Ymmärsinkö oikein että klorogeenihapon (ja siten kahvin) tilalla pitäisi mielestäsi kuvassa olla myös ferulahappo (ja täysvilja). Käsittääkseni USA:ssa klorogeenihappo ja kahvi sinänsä on yksi merkittävimpiä polyfenoleiden lähteitä.

Seuraavassa kirjoituksessa tosiaan käsittelen suomalaisten polyfenolien saantia, ja paras lähde asiaan taitaa olla juuri tuo Ovaskaisen et al. Finravinto 2002 aineisto. Pikkaisen vanhaa tietoa jo mutta tuoreempaa ei taida olla.

Melkoinen soppa tosiaan.

Kirjoittaja: Jenni

Jenni — Mon, 22 Aug 2011 11:05:33 +0000

Muutama pikainen tarkennus tuohon karttaan: fenolisista hapoista ferulahappoa on eniten täysjyväviljatuotteissa. Kahvissakin sitä on, mutta saanti on pienempää kuin täysjyväviljasta. (Kahvissa ferulahappo on vapaana muotona, eli imeytymispiikki parin ensimmäisen tunnin aikana nauttimisesta, sitten ”lopahtaa”. Täysjyväviljassa sitoutuneena kuituun, eli pääasiallinen imeytyminen tapahtuu paksusuolesta pidemmällä aikavälillä.)

Mustikka on aika mitätön ferulahapon lähde. Mutta laittaisin sen merkittävimmäksi antosyaanien lähteeksi ainakin suomalaisessa ruokavaliossa! (Myös muut tummansiniset marjat hyviä lähteitä.)

Ainakin tästä lähteestä voi perehtyä lisää: Dietary intake and major food sources of polyphenols in Finnish adults. Ovaskainen ML, Törrönen R, Koponen JM, Sinkko H, Hellström J, Reinivuo H, Mattila P. J Nutr. 2008 Mar;138(3):562-6.

Marjojen osalta asiaa on tutkinut paljon Riitta Törrönen.

Täältä löytyy kivasti ruoka-aineiden polyfenolipitoisuuksia:
http://www.phenol-explorer.eu/

Pelkkä ohutsuolesta imeytymisen tehokkuus ei kerro kaikkea polyfenolien mahdollisesta vaikutuksesta elimistössä. Osa nimittäin imeytyy myös paksusuolesta. Osan metaboloi paksusuolen bakteerit, ja imeytyvät yhdisteet ovatkin näitä metaboliitteja. Osa eritetään heti pois, osa kiertää elimistössä pidempäänkin maksan muokkaamina metaboliitteina. Tämä on siis aikamoinen soppa ennen kuin pystytään kaikki nuo mahdolliset vaikutusmekanismit selvittelemään…