<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Miten ruokien laatu vaikuttaa lihomiseen? kommentit	</title>
	<atom:link href="https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/</link>
	<description>Tutkittua tietoa ravinnosta</description>
	<lastBuildDate>Thu, 10 Mar 2016 08:05:50 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3096</link>

		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 02 Sep 2011 06:57:24 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4583#comment-3096</guid>

					<description><![CDATA[Vastauksena kommenttiin &lt;a href=&quot;https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3091&quot;&gt;Samuli Pahalahti&lt;/a&gt;.

William Davis ja Robb Wolf julkaisee ihan mielenkiintoisia juttuja. Koko jyväviljasta tulee jaktuvasti paljon hyvääkin, oma käsitykseni viljoista on se, että niistä tuli laajasti ottaen vasta ongelma kun ihminen oppi poistamaan niistä kuoren ja jauhamaan niitä. Ilman niitä käyttäisimme viljaa kohtuullisesti ja se olisi hyvälaatuista. Tätä näkemystä pyrin laajentamaan tässä kirjoituksessani: 
http://www.pronutritionist.net/syvatietoa-hiilareista/]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Vastauksena kommenttiin <a href="https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3091">Samuli Pahalahti</a>.</p>
<p>William Davis ja Robb Wolf julkaisee ihan mielenkiintoisia juttuja. Koko jyväviljasta tulee jaktuvasti paljon hyvääkin, oma käsitykseni viljoista on se, että niistä tuli laajasti ottaen vasta ongelma kun ihminen oppi poistamaan niistä kuoren ja jauhamaan niitä. Ilman niitä käyttäisimme viljaa kohtuullisesti ja se olisi hyvälaatuista. Tätä näkemystä pyrin laajentamaan tässä kirjoituksessani:<br />
<a href="http://www.pronutritionist.net/syvatietoa-hiilareista/" rel="ugc">http://www.pronutritionist.net/syvatietoa-hiilareista/</a></p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Samuli Pahalahti		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3091</link>

		<dc:creator><![CDATA[Samuli Pahalahti]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 01 Sep 2011 07:22:04 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4583#comment-3091</guid>

					<description><![CDATA[William Davis pitää vehnää hyvin suurena syypäänä sekä lihavuuteen että kaikenlaisiin muihinkin vaivoihin. Hänen kirjansa Wheat Belly on juuri ilmestynyt. Valitettavasti ei vaan näytä olevan ainakaan minulle saatavilla Kindlelle (ilmeisesti kuitenkin on yhdysvaltalaisille), joten en ole vielä päässyt lukemaan. Vaikuttaa kuitenkin aika mielenkiintoiselta, kun nimenomaan vehnän ongelmallisuudesta on näkynyt viitteitä aina silloin tällöin.

Davis kävi juttelemassa Robb Wolfin podcastissa aiheesta, siitä pääsee nopeasti perille mikä kirjan viesti on:
http://robbwolf.com/2011/08/30/the-paleo-solution-episode-95/]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>William Davis pitää vehnää hyvin suurena syypäänä sekä lihavuuteen että kaikenlaisiin muihinkin vaivoihin. Hänen kirjansa Wheat Belly on juuri ilmestynyt. Valitettavasti ei vaan näytä olevan ainakaan minulle saatavilla Kindlelle (ilmeisesti kuitenkin on yhdysvaltalaisille), joten en ole vielä päässyt lukemaan. Vaikuttaa kuitenkin aika mielenkiintoiselta, kun nimenomaan vehnän ongelmallisuudesta on näkynyt viitteitä aina silloin tällöin.</p>
<p>Davis kävi juttelemassa Robb Wolfin podcastissa aiheesta, siitä pääsee nopeasti perille mikä kirjan viesti on:<br />
<a href="http://robbwolf.com/2011/08/30/the-paleo-solution-episode-95/" rel="nofollow ugc">http://robbwolf.com/2011/08/30/the-paleo-solution-episode-95/</a></p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Inkivääri		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3085</link>

		<dc:creator><![CDATA[Inkivääri]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 31 Aug 2011 15:24:25 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4583#comment-3085</guid>

					<description><![CDATA[Jos amerikkalaiset käyttävät pääasiassa nautaa se lienee järkevääkin ottaa tutkimukseen, koska on määrä on suuri?  Muita syönevät ravitsemusasioita tiedostavat immeiset, joten se antaa tutkimuksessa niille ehken liian hyviäkin tuloksia? Toisaalta kulttuurinen tausta on mielenkiintoinen, mutta toisaalta se on tässä ajassa tulkittua - käsitykseni mukaan naudanlihassa on muihin se ero, että rasva on lihaksen sisällä, joten sitä on vaikeampi poistaa kuin muista lihoista.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Jos amerikkalaiset käyttävät pääasiassa nautaa se lienee järkevääkin ottaa tutkimukseen, koska on määrä on suuri?  Muita syönevät ravitsemusasioita tiedostavat immeiset, joten se antaa tutkimuksessa niille ehken liian hyviäkin tuloksia? Toisaalta kulttuurinen tausta on mielenkiintoinen, mutta toisaalta se on tässä ajassa tulkittua &#8211; käsitykseni mukaan naudanlihassa on muihin se ero, että rasva on lihaksen sisällä, joten sitä on vaikeampi poistaa kuin muista lihoista.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Mirka		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3076</link>

		<dc:creator><![CDATA[Mirka]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 30 Aug 2011 15:02:42 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4583#comment-3076</guid>

					<description><![CDATA[Tuosta taulukosta lohen kohdalla näkee, että pannulla paistaminen lisää AGE-yhdisteitä huomattavan vähän verrattuna uunikypsennykseen olletikin nopeutensa vuoksi.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Tuosta taulukosta lohen kohdalla näkee, että pannulla paistaminen lisää AGE-yhdisteitä huomattavan vähän verrattuna uunikypsennykseen olletikin nopeutensa vuoksi.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3073</link>

		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 30 Aug 2011 10:41:22 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4583#comment-3073</guid>

					<description><![CDATA[Kyllä broileria kypsentäessä syntyy paljon AGE:ja, se on totta. AGE:t eivät varmaankaan ole ainoa selitys. Tämä taitaa olla paras tieto AGE -määristä eri ruuissa: http://bit.ly/pEo9NZ]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kyllä broileria kypsentäessä syntyy paljon AGE:ja, se on totta. AGE:t eivät varmaankaan ole ainoa selitys. Tämä taitaa olla paras tieto AGE -määristä eri ruuissa: <a href="http://bit.ly/pEo9NZ" rel="nofollow ugc">http://bit.ly/pEo9NZ</a></p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Mirka		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3072</link>

		<dc:creator><![CDATA[Mirka]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 30 Aug 2011 10:02:46 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4583#comment-3072</guid>

					<description><![CDATA[Syntyykö AGE-yhdisteitä sitten broileriin vähemmän? Broilerihan pitää kypsentää täyskypsäksi, kun taas nauta ainakin meillä jätetään useimmiten sisältä raa&#039;aksi.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Syntyykö AGE-yhdisteitä sitten broileriin vähemmän? Broilerihan pitää kypsentää täyskypsäksi, kun taas nauta ainakin meillä jätetään useimmiten sisältä raa&#8217;aksi.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3071</link>

		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 30 Aug 2011 09:20:11 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4583#comment-3071</guid>

					<description><![CDATA[Se mitä Juhana Harju on kirjoitellut punaisesta lihasta ja AGE:sta on askarruttavaa. Tietoa ihmistutkimuksista on vähän, mutta AGE:t voi olla punaiseen lihaan liittyvien ongelmien yksi taustatekijä. Mutta tottakai, myös enemmän lihaa sisältävät ruokavaliot voivat olla terveellisiä, esim. paleo.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Se mitä Juhana Harju on kirjoitellut punaisesta lihasta ja AGE:sta on askarruttavaa. Tietoa ihmistutkimuksista on vähän, mutta AGE:t voi olla punaiseen lihaan liittyvien ongelmien yksi taustatekijä. Mutta tottakai, myös enemmän lihaa sisältävät ruokavaliot voivat olla terveellisiä, esim. paleo.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Jan Verho		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3070</link>

		<dc:creator><![CDATA[Jan Verho]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 30 Aug 2011 09:09:28 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4583#comment-3070</guid>

					<description><![CDATA[Sianliha on mielenkiintoinen siinäkin mielessä, että Tanskassa sitä kulutetaan valtavasti, mutta tanskalaiset ovat kuitenkin laihempia kuin muut pohjois-maalaiset. Vaikka en kyllä oikeasti usko, että se johtuisi kovin merkittävästi vain yhdestä ruoka-aineesta eli lihasta.

Eikö toi koehenkilöiden taloudellinen eriarvoisuus toisaalta paranna tutkimuksen yleistettävyyttä?]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Sianliha on mielenkiintoinen siinäkin mielessä, että Tanskassa sitä kulutetaan valtavasti, mutta tanskalaiset ovat kuitenkin laihempia kuin muut pohjois-maalaiset. Vaikka en kyllä oikeasti usko, että se johtuisi kovin merkittävästi vain yhdestä ruoka-aineesta eli lihasta.</p>
<p>Eikö toi koehenkilöiden taloudellinen eriarvoisuus toisaalta paranna tutkimuksen yleistettävyyttä?</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Mirka		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3069</link>

		<dc:creator><![CDATA[Mirka]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 30 Aug 2011 08:37:57 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4583#comment-3069</guid>

					<description><![CDATA[Tulosten tulkintaa sotkee moni asia. USA:ssa monta vuotta asunut sosiolgiystäväni korostaa maan valtavaa heterogeenisyyttä elintavoissa ja myös ruokakulttuurissa. Etelävaltioissa grillataan yleisesti jopa puolen kilon välikyljyksiä, kun taas Kalifornia suosii salaatteja ja mereneläviä. Siellä katukuvassa näkyvät ylipainoiset kuulemma lähes poikkeuksetta turisteja muista osavaltioista (kuulee murteesta). On uskonnolliset vähemmistötö jne. 

Lisäksi on huomattava, että haaskuuseen USA:ssa menee ruoasta muistaakseni Intian jälkeen toiseksi eniten maailmassa. 

Lisäksi tosiaan tuo punainen liha käsitteenä on hankala. USA:ssa se tarkoittaa käytännössä tehotuotettua naudanlihaa, sillä sianlihaa syödään hyvin vähän esim. Suomeen verrattuna. Meillähän se on ollut valtaliha nyt broilerin noussessa rinnalle. Vauras keskiluokka syö ruohoruokittua luomua. Mm. hotdogit eli nakit ym. makkara tehdään useimmissa osavaltioissa pääosin naudasta, ei siasta kuten Euroopassa. Köyhällä väestönosalla taas ei ole useinkaan mahdollisuutta itse tehtyyn kotiruokaan koska keittiöllä varustettuihin koteihin ei yksinkertaisesti ole varaa. Ollaan edullisen roskaruoan/valtion ruokakuponkien varassa. Terveydenhuoltohenkilökunnankin sisällä SAATTAA olla huomattavaa taloudellista eriarvoisuutta riippuen siitä, ollaanko lattiatason töissä julkisessa (heikosti resurssoidussa) sairaalassa vai yksityisen puolen arvostetummissa tehtävissä. Vaatisi siis aika tiheää sosilogista/antropolgista kampaa tulosten ja niiden takana olevien olosuhteiden ja elämänmuotojen analysoimiseksi. Vakuutusmatematiikka voisi olla mainio lähde. Siellähän näitä lasketaan ihan leipätyönä, kun tiedetään jo automerkin heijastavan elämäntapaa ja arvomaailmaa. Lisäksi olisi hyvä verrata tuloksia Eurooppaan ja Aasian maihin. Elän käsityksessä että Shanghaissa tehdään mittakaavaltaan Harvardin luokkaa olevaa seurantatutkimusta. Valitettavasti en pääse lukemaan APJN:ää.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Tulosten tulkintaa sotkee moni asia. USA:ssa monta vuotta asunut sosiolgiystäväni korostaa maan valtavaa heterogeenisyyttä elintavoissa ja myös ruokakulttuurissa. Etelävaltioissa grillataan yleisesti jopa puolen kilon välikyljyksiä, kun taas Kalifornia suosii salaatteja ja mereneläviä. Siellä katukuvassa näkyvät ylipainoiset kuulemma lähes poikkeuksetta turisteja muista osavaltioista (kuulee murteesta). On uskonnolliset vähemmistötö jne. </p>
<p>Lisäksi on huomattava, että haaskuuseen USA:ssa menee ruoasta muistaakseni Intian jälkeen toiseksi eniten maailmassa. </p>
<p>Lisäksi tosiaan tuo punainen liha käsitteenä on hankala. USA:ssa se tarkoittaa käytännössä tehotuotettua naudanlihaa, sillä sianlihaa syödään hyvin vähän esim. Suomeen verrattuna. Meillähän se on ollut valtaliha nyt broilerin noussessa rinnalle. Vauras keskiluokka syö ruohoruokittua luomua. Mm. hotdogit eli nakit ym. makkara tehdään useimmissa osavaltioissa pääosin naudasta, ei siasta kuten Euroopassa. Köyhällä väestönosalla taas ei ole useinkaan mahdollisuutta itse tehtyyn kotiruokaan koska keittiöllä varustettuihin koteihin ei yksinkertaisesti ole varaa. Ollaan edullisen roskaruoan/valtion ruokakuponkien varassa. Terveydenhuoltohenkilökunnankin sisällä SAATTAA olla huomattavaa taloudellista eriarvoisuutta riippuen siitä, ollaanko lattiatason töissä julkisessa (heikosti resurssoidussa) sairaalassa vai yksityisen puolen arvostetummissa tehtävissä. Vaatisi siis aika tiheää sosilogista/antropolgista kampaa tulosten ja niiden takana olevien olosuhteiden ja elämänmuotojen analysoimiseksi. Vakuutusmatematiikka voisi olla mainio lähde. Siellähän näitä lasketaan ihan leipätyönä, kun tiedetään jo automerkin heijastavan elämäntapaa ja arvomaailmaa. Lisäksi olisi hyvä verrata tuloksia Eurooppaan ja Aasian maihin. Elän käsityksessä että Shanghaissa tehdään mittakaavaltaan Harvardin luokkaa olevaa seurantatutkimusta. Valitettavasti en pääse lukemaan APJN:ää.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2011/08/miten-ruokien-laatu-vaikuttaa-lihomiseen/comment-page-1/#comment-3065</link>

		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 30 Aug 2011 07:51:30 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=4583#comment-3065</guid>

					<description><![CDATA[Tuossa luvussa on siipikarja, poro, riista jne. http://bit.ly/nbgnaJ  

Luku eroaa muuten aika paljon Finravinto 2007 luvuista, joiden mukaan miehet syö suurinpiirtein tuon 1,5 kg viikossa ja naiset puolet siitä.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Tuossa luvussa on siipikarja, poro, riista jne. <a href="http://bit.ly/nbgnaJ" rel="nofollow ugc">http://bit.ly/nbgnaJ</a>  </p>
<p>Luku eroaa muuten aika paljon Finravinto 2007 luvuista, joiden mukaan miehet syö suurinpiirtein tuon 1,5 kg viikossa ja naiset puolet siitä.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
