Minun ajatuksilla tässä asiassa ei liene hirveästi merkitystä, sillä en ole lipidiasiantuntija..

Kyllähän jo Ramsdenin tiivistelmässä vähintäänkin annetaan ymmärtää, että kyse olisi nimenomaan rasvatutkimuksista ja rasvan korvaamisesta. Oslon tutkimus ei tähän asetelmaan sovi kovinkaan hyvin.

Omega-6:n osalta tarkoitin sitä, että transrasvan samanaikainen vähentäminen on voinut aiheuttaa liian ruusuisen kuvan omega-6-pufan lisäämisen vaikutuksesta. Mikä olisi ollut tilanne, jos pelkästään tyydyttynyttä rasvaa olisi vaihdettu omega-6-pufaan?

Täsmennätkö Jari tuota ”Kertoiko Ramsden syitä Oslon tutkimuksen mukaan ottamiselle?” Ramsden ymmärtääkseni vain tehdä lisäanalyysiä näistä keskeisistä rasvatutkimuksista, olipa ne multifaktoriaalisia tai ei.

Jes hän ekstrapoloi sydänkuolleisuus luvut. Tästä on FB:ssä juttua. Käsittääkseni tapahtumien ekstrapolointi jälkikäteen ei ole enää kovin lähellä tiedettä. Uusissakin sydäntutkimuksissa kardiologit vääntää peistä siitä, miten ja millä kriteereillä sydäntapahtumat lasketaan.

Kyllä transrasvat on saattaneet sotkea monella tavalla tuloksia. En ole ihan varma mitä tarkoitit tuolla kysymyksellä.

Kiitos Anssi. Siellä on kuitenkin muitakin tutkijoita kuulolla, mitä mieltä te olette?

Anssi, mitä sinä ajattelet siitä, että n-6 rasvahappojen saanti oli tosi korkealla näissä tutkimuksissa (n. 3 enemmän kuin Suomessa nyt)?

Nykysin omega-6 rasvahappojen saanti on paljon ”paremmalla” tasolla kuin Ramsdenin metassa (siis jos ollaan sitä mieltä että n-3/n-6 suhde pitäisi olla mahdollisimman korkea).Kts. alla oleva kommenttini tai n-6 vertailua tekstistä Ramsden vs nyky-Suomi.

Voidaan tieysti kysyä miten totta nuo Ramsdenin luvut on, mutta kyllähän n-6 rasvojen saanti heilahtaa korkealle jos soija/maissi/AK -öljyä läträtään 0,3-7 dl päivässä, kuten useimissa näissä tutkimuksissa on tehty.

Jos omega-6 rh:t olisivat myrkkyä eikö sen olisi pitänyt tullut näissä tutkimuksissa selvästi ilmi (kolminkertainen saanti nyky-Suomeen verrattuna? Näissä tutkimuksissa on käsitykseni mukaan kovimmat n-6 rasvahappopitoisuudet jotka on raportoitu (siis kun arvioidaan kovien päätetapahtumien valossa RCT -tutkimuksia). Surrogaattimarkkeritutkimukset ja väeästötutkimukset on taas ihan oma lukunsa.

Tuo on muuten järisyttävä tuo ero omega-6 rasvahapoissa. Suomessa niiden saanti on Finravinto -tutkimuksen mukaan n. 4.5 E %. RAmsdenin mukaan se oli näissä soija- maissi- ja auringonkukkaöljytutkimuksissa 14-16 E %! Mitä ajatuksia tämä herättää?

ALA:sta voisi ehkä kirjoittaa muuten erikseen, siitähän on nyt käynyt ilmi vähän hyvää ja huonoa. Lyon Heart on kyllä käsitykseni mukaan aikalailla ylhäisessä yksinäisyydessään. Siksi aion käsitellä myös sitä tässä sarjassa loppupuolella.

Minua yhä vähän vaivaa Lyon. Se taisi olla melkein ainoa jossa ALA: lisäämisellä oli pulunkaan väliä ja samalla puolisattumalta harvinaisesti lasketti kutosten saanti nykysuomalaismiesten saannin alapuolelle. Mutta enpä ravistele hihoja tämän enempää, hyvä erittely jälleen Reijo!

Siis n-3/n-6 -suhteen heikentyminen (eli nykyinen tilanne perusruokavaliossa) ei varmastikaan ole mitenkään optimaalista. Tässä Ramsden tuskin on väärillä jäljillä. Tasapainoisempi saanti on tässä(kin) asiassa edullista.

En voi. Itse n. 35 käsikirjoitusta vertaisarvioineena voin sanoa, että kiireessä ei kukaan jaksa kaikkia yksityiskohtia ruveta tarkastamaan eli vertaisarviointi lähinnä deletoi ihan pahimmat saissepaprut.