”Täytyy sanoa, että melko isoja johtopäätöksiä vedetään taas suppeasta tutkimuksesta.”

Ja tämähän on toki vain ”virallisen” linjan synti?

NOT! 🙂

”Osoittaa tietysti, että hiilareiden vähentäminen tai järkeistäminen on hyödyllistä kuitenkaan VHH vaihtoehtoa ei ollut vertailussa mukana.”

Eikä Okinawan dieettiä. Eikä Masai-dieettiä. Eikä Warrior-ruokavaliota. Eikä Ornishia. Jne. jne. ad infinitum

”Tutkijoiden nimiä katsellessa haiskahtaa vähän Imperiumin vastaiskulta…”

Jos nyt kuitenkin tuijotettaisiin tuloksia ja tutkimuksen laatua ensisijaisesti.

Niinpä laittoi. Tosin tässä ei ollut nähdäkseni kovinkaan suurta tolkkua. En nimittäin tiedä miten muutoin Jari lähtisi tutkimaan ruokavalion X terveellisyyttä kuin vertaamalla sitä johonkin toiseen vaihtoehtoon.

Jos taas kyse oli siitä, että ”Healthy diet”ia ei verrattu jonkinlaiseen vhh-ruokavalioon, niin siinä(kään) tapauksessa en pidä kritiikkiä järin merkittävässä roolissa. Jokaikiseen tutkimusasetelmaan ei tarvitse eikä edes voida laittaa mukaan jokikistä ruokavaliomallia. Vhh-dieetin terveellisyydestä (tietyt parametrit huomioiden, lyhyemmällä välillä) on joka tapauksessa näyttöä.

Yes, piti vielä googlata lisää. Eli näin juuri Hanna. Kiitos tästä.

Tyypillisimmät muutaman viikon/kuukauden kuluessa ilmenevät tavanomaiset riskimarkkerimuutokset siirryttäessä imeytyviä sokereita rajoittavaan ravitsemukseen ovat:

-Triglyn lasku <1
– HDL:n nousu aikaisempaan omaan vertailuarvoon verrattuna
– LDL kohoaa tai pysyy ennallaan laskeakkseen myöh.
-hsCRP laskee <1

Metabolista oireyhtymää sairastavilla tai T2DM potilailla muutokset ovat selvimmät:
-sokeriarvot hakeutuvat normaalitasoon (lääkitystä vähennettävä)
-verenpaine alenee (huom lääkitys)
-paino laskee

Sokerihiilihydraatti olkoon limppua, lörtsyä, mitä vain, muutos hidastuu tai jää vaillinaiseksi.
Vihannekset, marjat OK, mutta ei nykyiset ylimakeat hedelmät.

Suomessakin näistä on kirjoitettu vuosia. Kunhan nyt uskovat ensiksi ne, joiden sana vielä painaa.ja vaikuttaa.

Ryhmäasettelulla on hienosti varmistettu, että tutkimuksesta saadaan positiivinen tulos tapahtui mitä tapahtui. Ryhmän C ruokavalio huomioonottaen herkän CRP:n erot ovat häkellyttävän pieniä.

Reijo, samaa CRP:ta eli C-reaktiivista proteiinia noissa molemmissa tutkimuksissa mitataan. Liite ”herkkä” liittyy tutkimusmenetelmään eikä mitattavaan yhdisteeseen.

Päätäntärajat ovat vain erilaiset: tulehdustaudeissa normaalin yläraja on 10 mg/l, mutta sydäntaudin diagnostiikassa viitearvon yläraja on noin 3 mg/l.

Hyvä kysymys. Enpä tiedä. Eikä tätä taidettu pohdiskella artikkelissakaan.