Voin hyvinkin olla väärässä lähtöarvojen suhteen, kun niitä pitää arvailla (ei ilmoitettu). 🙂 Loppuikohan rahat kesken, vai miksi lähtöarvoja ei mitattu tai ilmoitettu? Olisi mielenkiintoista kysyä tätä tutkijoilta itseltään…

Vaihtotilanteen vaikutuksesta tutkimus toki kertoo, mutta muuten anti jäi vähän laihaksi. Emme esimerkiksi tiedä, mitä käy, jos hiilareita vaihtaa voihin tai rypsiöljyyn.

Lienee tosiaan syytä olla tarkkana, että rypsiöljyä suositellaan nimenomaan kylmäpuristettuna ja salaatin sekaan. Jos rypsiöljyn kuumentaa tai käyttää tavallista rypsiöljyä tai margariinia, voi terveyshyöty olla menetetty.

Siten kyse voi olla enemmän neitsytöljyjen (polyfenolien) vaikutuksesta kuin rypsiöljyjen rasvahappojen vaikutuksesta. Korjaan tekstiä vähin erin tältä osin. Kiitos tarttumisesta asiaan.

Vaihtovuorotutkimuksessa (esim. Palomäki) saatu ero kuvaa aidosti vaihtotilannetta. Käsittääkseni vaihtotilannetta arvioitaessa lähtöarvoilla ei ole suurta merkitystä. Siten epäilen Jarin olevan väärässä lähtöarvojen suhteen. Tosin koehenkilöt olivat metabolisesta oireyhtymästä kärsiviä, joten tuloksia ei voine surutta yleistää kaikkiin ihmisjoukkoihin.

Anna-Liisa, Linkittämäsi Aftiksen juttu perustuu vuonna 2009 ilmestyneeseen tiedelehden rasvoja koskevaan teemanumeroon, jonka pääanti mielestäni on Skeaff&MIllerin meta-analyysi. Lehdessä on muitakin kiinnostavia rasvajuttuja, mutta kuumin asia on tämä Skeaff&Millerin juttu, jota olen itsekin useasti referoinut viimeisen puolen toista vuoden aikana. Ne joita kiinnostaa tämä lehti, linkki:
http://bit.ly/nq4mmE

Kiitos vinkistä, selaan jutut vielä uudestaan.

Viittaan lag timeen. Se oli ainoa tilastollisesti merkitsevä muutos ryhmän sisällä lähtötilanteeseen verrattuna. MaxDC (mitä sitten tarkoittaakaan) laski kaikilla ryhmillä, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Ero MaxDC:ssä ryhmien välillä oli kuitenkin nippa nappa tilastollisesti merkitsevä. Eniten se laski ryhmällä, joka käytti sekä kylmäpuristettua rypsiöljyä että kalaa 1-2 ateriaa viikossa.

Jari, tuosta linkkaamastasi tutkimuksesta… Viittaatko nyt LDL lag timeen vai mihin markkeriin? Tuossahan ilmeisesti konjugoitujen dieenien konsentraatio (MaxDC) laski, mikä taas on ilmeisesti nimenomaan hyvä juttu.

Huomaan muuten että siellä on sinulle muitakin kysymyksiä ja vilkasta kommentointia.

Ja myös Palomäen tutkimuksessa käytettiin valmistajan toimittajaa kylmäpuristettua rypsiöljyä kuumentamatta.

Tässä tutkimuksessa kaupasta ostettu tavallinen (ei kylmäpuristettu) rypsiöljy lisäsi LDL:n hapettumista. Valmistajan toimittamalla kylmäpuristetulla rypsiöljyllä ei ollut vaikutusta LDL:n hapettumiseen. Rypsiöljyjä käytettiin salaatissa, 20 % päivittäisistä rasvoista.

Anna-Liisa, en oikein tiedä mistä on kysymys. En löydä jostain syystä raporttia enkä julkaisuasi mistään.

Palomäki ja kumppanit eivät ilmoittaneet ruokavalion rasvojen määrää eivätkä hapettuneen LDL:n määrää tutkimuksen alkaessa. Emme siis voi tietää, laskiko vai nousiko hapettunut LDL voidieetin jälkeen ja lisättiinkö tyydyttyneen rasvan saantia reilusti vaiko ei. Koehenkilöiden nousseet triglyt viittaavat siihen, että rasvan kokonaismäärä on laskenut merkittävästi.

Tuloksissa ilmoitetaan pelkästään hapettuneen LDL:n määrä rypsiöljy- ja voidieettien jälkeen. Vaikea ekstrapoloida tuloksia…