”Vaikken Colpon ja Kendrickin samannimisiä kirjoja (The Great Cholesterol Con) varauksetta suosittelekaan, niin niissä on herkullisia linkkejä kokoteksteihin joissa ihan lehdestä riippumatta tutkijat ovat sivuuttaneet sellaisia pikkuasioita kuin kokonaiskuolleisuus, syöpäassosiaatiot ja väkivaltaiset kuolemat ym. vedoten nimenomaan uskomuksiinsa (miksi lipiditutkijat edes kommentoivat kuolemia joita pitää tulkita uskomuksin???). Tämä näkyy ruokavaliotutkimusten lisäksi lukuisissa statiinitrialeissa – joissa aivan säännönmukaisesti on vähätelty statiinien hyvin voimakkaita suojaavia ei-kolesterolivaikutuksia (Colpo erittelee näitä peräti 9 kpl).”

Jahas, vaihteeksi taas tätä? Jos Colpolta – tai keneltä tahansa muulta – löytyy vertaisarvioitua näyttöä siitä, että nimenomaan ne pleiotrooppiset vaikutukset ovat se tärkein tekijä, niin sitten sitä näyttöä saa kipata tännekin päin. Luulisi sitä jo kertyneen sitten 90-luvun lopun, siis muutakin kuin väitteitä tulosten ”vähättelystä”.

Ajattelen pitkälti samalla tavoin. Tämä jäi huvittamaan pitkäksi aikaa: ” Tuloksia™ ” 🙂

Espanjalaisessa ”kalakarppitutkimuksessa” tuolta PREDIMEDin laitokselta (kaveri jatko-opiskelee siellä) saatiin upeita tuloksia jopa Volek et al. VLC dieetteihin verrattuna (taisi olla 6 kk kesto).

Sen verran olen kyynistynyt näitä rasvalegendoja lukiessani, että tuo teoriasi Lyonin hylkäämisestä voi hyvinkin liittyä LDL-kolesteroliin (ilman sen laskua ei voi olla Tuloksia™). Vaikken Colpon ja Kendrickin samannimisiä kirjoja (The Great Cholesterol Con) varauksetta suosittelekaan, niin niissä on herkullisia linkkejä kokoteksteihin joissa ihan lehdestä riippumatta tutkijat ovat sivuuttaneet sellaisia pikkuasioita kuin kokonaiskuolleisuus, syöpäassosiaatiot ja väkivaltaiset kuolemat ym. vedoten nimenomaan uskomuksiinsa (miksi lipiditutkijat edes kommentoivat kuolemia joita pitää tulkita uskomuksin???). Tämä näkyy ruokavaliotutkimusten lisäksi lukuisissa statiinitrialeissa – joissa aivan säännönmukaisesti on vähätelty statiinien hyvin voimakkaita suojaavia ei-kolesterolivaikutuksia (Colpo erittelee näitä peräti 9 kpl). Lisäksi löytyy tutkimuksia kuten PROVE IT, joissa vertaillaan statiineja toisiinsa mistä tulee vaikutelma, että statiinien väliset erot vaikutuksissa verisuoniin tiedetään hyvin, mutta ne täytyy aina pyrkiä selittämään LDL:llä. Tähän kai tarraudutaan siksikin että LDl on helppo mitata, efekti on tyypillinen statiineilla niiden muista (ja yllättävän selkeistä) tehoeroista huolimatta ja että HDL-kolesterolia boostaavat uudet lääkkeet eivät ole lyöneet kunnolla itseään läpi tai jopa tappaneet ihmisiä (torcetrapib). Kun vielä patentit ovat jotakuinkin ummessa niin LDL on vihoviimeisiä vanhan ”hyvän” maailman merkkejä jota ei sovi hylätä.

Kun tuon tason argumentaatiota (kuolleisuus EI voi liittyä lipideihin) näkee itse kokoteksteissä eikä vain kontekstista erotettuna, alkaa usko rasvakorvaustieteen ”objektiivisuuteen” olla aika tiukilla. Kenenkähän talutusnuorassa tässä ollaan? Kovasen & Strandbergin kirja kuulostaa siltä että voisin ottaa sen itse tarkempaan arvosteluun ihan mielenrauhani vuoksi. Ilman heikkilämäisyyksiäkin näihin asioihin voi tarttua (kuten tämä mahtava sivusto todistaa).

AHA:n epidemiologit muistaakseni kritisoivat sitä, ettei kontrolliruokavalio Lyonissa ollut ”riittävän hyvä”, mitä he sitten sillä meinasivatkaan – PREDIMED:ssa sekin tulee hoidettua. Evelyn Tribole on nimittänyt mononaamisesti näihin sydänvaikutuksiin keskittymistä käsitteellä ”Science Silo Mentality”:

http://omega-6-omega-3-balance.omegaoptimize.com/2009/01/30/the-american-heart-associations-agendait-sure-aint-science-or-public-health.aspx

Kun aihe käsitteli myös Omega 6-rasvoja niin törmäsin kiinnostavaan Top 150 listaan korkeimmista O6-pitoisuuksista jenkkiruoissa:

http://www.scribd.com/doc/45465371/Omega-6-in-Foods-2010

Kamalan paljon roskaruokia? ”Terveellisemmällä” omega6-dieetillä kokeillut tietokirjailija Susan Allport sai jo kuukaudessa kehonkoostumustaan ja valtimoiden toimintaansa huononemaan (tutkimukset suoritti itse Jeff Volek):

http://www.susanallport.com/ (2 tekstitiedostoa, sivun vasen ylälaita)

PREDIMED vaikuttaa mielenkiintoiselta tosiaan, erityisesti kun aito & oikea AHA:n suositus on kolmantena ryhmänä. Sitä tulee olemaan kivaa vertailla myös Lyoniin.

http://www.controlled-trials.com/ISRCTN35739639

En saanut Skeaff & Millerin linkkiä toimimaan.

Lyonin valossa ALA:n suuresta saannissa on järkeä, kun vielä samalla vähennetään SFA:ta. Mutta.

Vuonna 2009 tehdyn tutumme Skeaff&Millerin VÄESTÖtutkimuksien meta-analyysin mukaan merenelävistä saatujen omega-3 rasvahappojen saanti vähentää sydänsairauksia mutta ALA ei. (Fig 16 ja 17)
http://content.karger.com/produktedb/produkte.asp?DOI=000229002&typ=pdf

Samassa metassa käydään myös läpi omegakolmosten päätetapahtumatutkimukset (Fig 23), joissa onkin tullut paljon heikompi tulos kuin väestötutkimuksissa.

Kyllä minulle ainakin oli aika havahduttavaa käydä läpi laajemminkin puhtaita omega-3 rasvahappotutkimuksia (suurilla annoksillakin!) tämän kirjoitussarjan alussa. Niissähän on ”parannettu” omega-3/omega-6 suhdetta.

Tutkimuksissa saatu hyöty on ollut tosi vaatimaton. Nämä tutkimukset on pääosin tehty muualla kuin Jenkeissä ja Israelissa. Eli taustaruokavaliossa ei ilmeisesti ole ollut järkyttävää määrää omega-6 rasvahappoja. Minun päätelmäni: Omega-3 rasvahappojen lisääminen annoksella 1 g-5 g/pv ei riitä tuomaan kiistatonta etua sydän- ja diabetessairauksien näkökulmasta, kun taustaruokavaliossa on omega-6 rasvahappoja tavanomaisesti. Siten liika huomion kiinnittäminen pelkkiin ”pahoihin ja hyviin” rasvoihin on ehkä karhunpalvelus ravitsemustieteelle, ainakin verisuoniterveyden näkökulmasta.

Mozaffarianin katsaus kesältä kertoo muuten samaa kieltä. Mikään yksittäinen tai edes kahden ruoka-aineen kombinaatio ei riitä yksin tekemään ruokavaliosta terveellistä (ei edes omega3/O6). Rasva-asian kanssa vähintäänkin yhtä asia tärkeä saattaa olla esim. lihavalmisteiden vaihtaminen kalaan, ja sitä kautta tulevat muut terveyshyödyt jotka eivät liity rasvoihin. Itse uskon edelleen lujasti kasvisten (ja hedelmien) voimaan joka näkyy selvästi karppausta koskevissa väestötutkimuksissa.

Kaiken tämän lisäksi on hyvä muistaa, että on muutakin terveyttä kuin sydänterveys. Linolihapon suurentunut saanti on meta-analyysisissä liitetty IBD -tautien lisääntymiseen ja moneen muuhun. Eli minusta kuitenkin kannattaa suhtautua hyvin varauksella suureen linolihapon saantiin. Esim. HArvard ei ole lainkaan kiinnostunut suolistosairauksista, astmasta ja psykiatriasta. Olisiko siinä yksi syy, miksi näkevät linolihapon vain ja ainoastaan hyvänä.

BTW. Olisiko Lyon jätetty useista meta-analyyseistä pois juuri sen takia että LDL -kuvio ei sovi kuvaan? Esim. Mozza hyväksyi sinne Oslon joka on ihan samantyyppinen monitekijäinen tutkimus, mutta Oslo sopii mukaan kuvaan koska se tuki päähypoteesia = LDL:n laskua -> vähemmän sydäntautia?

Eli aika tavanomaisia potilasmääriä, joskin soisi että niitä olisi enemmän. Tietäen tällaisten tutkimusten hinnan, voipa olla että suurempia tutkimuksia tyyliin WHI ei niin kamalasti tule enää koskaan. Mulla on tunne että nyt laitetaan roposet lyhyiin surrogaattimarkkeritutkimuksiin ja metabolomiikka/nutrigenomiikkaan, ja niillä pyritään korvaamaan päätetapahtumatutkimukset. Saas nähdä.

Poikkeuksena tähän tulee ainakin olemaan lähiaikoina (?) julkaistava PREDIMED, joka tutkijoiden mukaan ”The PREDIMED study started in October 2003 and up to date has recruited nearly 7000 asymptomatic participants at high cardiovascular risk, who will be followed for a an average period of 5 years. Its main outcome is incident cardiovascular disease, secondary outcomes are all cause mortality and incidence of other chronic diseases, and tertiary outcomes are changes in risk biomarkers.”

Tämän PREDIMED -tutkimuksen tuloksia tulee olemaan vaikea siivuttaa oli ne hyvät, neutraalit tai huonot. Pysytään kuulolla.

Lyon edelleen tuntuu minusta oudon ”tehokkaalta”. Rasvakorvaukset yleisesti ottaen eivät oikein toimi. DARTin perusteella kuidun lisäys ei toimi, WHI:n mukaan lisätyt vihannekset ja hedelmät eivät myöskään. Ja sitten ensimmäinen ”aikuisten oikeasti” arkaais-kreetalainen tutkimus räjäyttää pankin.

Artemis Simopouloksen koosteen perusteella 6-pufan saanti pitäisi rajoittaa 6,7 grammaan päivässä, mikä vastaa noin 3% energiansaannista. Jenkkien Sydänyhdistyksen epidemiologit kommentoivat tutkimusta juuri moniin muuttujiin vedoten, mihin de Lorgeril nokitti vastaamalla

”…the epidemiologists does not capture one major lipid characteristic of the Mediterranean diet, which is actually low in omega-6 and rich in omega-3 fatty acids. The omega-6/omega-3 ratio has been proposed as a major component of a healthy diet.”

Tässä paperissa de Lorgeril käsittelee tarkemmin perusteita hänen välimerentulkintansa toimivuudelle:

http://tinyurl.com/5ugt2v6

Elementtien joukossa on 6-pufan vähentämisen ohella fermentoidut maitotuotteet, heinäkasveilla ruokittu lihakarja (omega3/ALA), kausittaiset hedelmät ja vihannekset, erilaiset pähkinät, täysjyvävilja, rasvainen kala ja viini aterioiden *aikana*. (verensokerivaikutus + muita?)

Melko raflaavia näkökulmia verrattuna virallisiin vaihtoehtoihin? Toki de Lorgeril on kirjoitellut rypsiöljyn (ja rypsimarkkiksen) terveellisyydestä sittemmin:

http://tinyurl.com/3em2hn6

Noin niinkuin hypoteesina veikkaisin, että jos pysytään rasvaselittäjissä niin olisiko Lyonissa tuloksia voinut selittää juuri runsas ALA:n (+ vedenelävienrasvat) saanti vähentyneen linolihapon kontekstissa? de Lorgerilin mukaan juuri ALA:n saannin nousu korreloi vahvasti yksilöllisten ennusteiden kanssa.

Jenkit ja israelilaiset olisivat kai aika hyvä testi, koska heillä 6-pufan saanti on ihan posketonta Suomeen verrattuna. Harmi vain, että jenkeissä lähinnä Willett ehdottaa pufan nostoa noston perään. ”Ei ainakaan lasketa (6-)pufaa”- uskonto voi olla paljon haitallisempaa kuin tämä ikuinen typerä asemasota tyydyttyneitä vastaan.