Minimaalinen VLDL-pitoisuusero? HDL-pitoisuusero on minimaalinen, mutta VLDL:stä en noin menisi sanomaan. Graafien y-skaalathan eivät ole likimainkaan toisiaan vastaavat eri kuvissa.

Nimenomaan tyydyttyneen rasvan harmittomuus hiilihydraattien korvaajana on se viesti, minkä minä olen saanut paleo/LCHF -surffailussa – en ole kenenkään nähnyt väittävän (vakavasti otettaen), että pelkkä tyydyttyneen rasvan lisääminen ruokavalioon parantaisi. Toisaalta, tämä on myös se sama näkökohta, jonka vuoksi en näe mitään syytä erityisesti painottaa öljyjäkään vhh:n tapauksessa. Kun ruokavaliossa hiilihydraatit korvautuvat pääasiassa rasvalla, vaatii tietoista yrittämistä (tai todella yksipuolista ruokavaliota, tyyliin Uusituvan paranoidi käsitys karppaamisesta) että MUFA:n absoluuttimäärät jäisivät matalammiksi kuin vähärasvaisessa ruokavaliossa.

” Stressaa siitä vhh:lla vähemmän” Jes, minulla on sama tuntuma, mutta silti kannattaa ehdottomasti käyttää riittävästi pähkinöitä ja öljyjä. ”LDL-kolesterolin seikkailua” -kirjotuksessani oli tämän suuntaista puhetta ja Anssi Manninen taisi jo kertalleen linkittää tuon Woodin tutkimuksen kommentissaan

Ei ole ollut puhetta. Ihan hyvä että nostit esiin, onhan tästä ”safa & hh” -yhteydestä puhuttu. Aineiston luonteesta johtuen tuossa huomaa joitain epäloogisuuksia, esim. aika yleisesti 1. ja 2. tertiilin välillä (vrt. esim. se, että hh:n osuuden kok.E:stä kasvaessa 20% tuossa välillä sekä VLDL ja LDL-arvot tippuvat, sitten taas kääntyvät nousuun 3. tertiilin suhteen). Tilastollista merkitsevyyttä oli VLDL:n suhteen – jossa pitoisuuserot olivat kuitenkin minimaaliset eri tertiilien välillä – ja triglyjen suhteen, jossa ero safan määrän kasvaessa yhdessä hh:n määrän oli selvempi. Runsaampi safan saanti yhdistyi puolestaan matalampaan HDL-tasoon.

Vihjeitä siis siitä, että safan määrään kannattaa kiinnittää huomiota nimenomaan hh:n saannin ollessa isompi siis on. Toisaalta, kun kovin runsas safan saanti ei ylipäätään ole osoittautunut varsinaisesti edulliseksi (vrt. Reijon kirjoitus) vhh:llakaan, niin ehkäpä se anti sen suhteen on ”stressaa siitä vhh:lla vähemmän”?

”In models that included only saturated fat as a predictor, saturated fat did not show significant associations with fasting lipids. When carbohydrate intake and an interaction term between carbohydrates and saturated fat intake was included, carbohydrate intake did not associate with lipids, but there was an inverse relationship between saturated fat intake and VLDL-C (P = 0.01) with a significant interaction (P = 0.01) between saturated fat and carbohydrate with regard to fasting VLDL-C concentrations. Similar results were observed for fasting TG levels. We conclude that, when controlling for carbohydrate intake, higher saturated fat was associated with lower VLDL-C and TGs. This was not the case at higher intakes of carbohydrate. This has important implications for dietary advice aimed at reducing TG and VLDL-C levels.”

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21912485

Se kai voisi olla yksi selitys hyville tuloksille?

Nuo referoidut vertailututkimukset (4 kpl) taitaa kaikki olla tehty voi vs juusto.

Rasvanvaihtokauppatutkimuksissa (ne 1960 -70 -luvuilla tehdyt) on suuri osa tehty niin että kulutusmaito ja voi on korvattu kasviöljyllä. Kokonaiskolesterolilaski merkittävästi n. 10-17 %. Silloin ei mitattu vielä LDL -kolestrolia. Viimeaikoina kulutusmaitoa ei käsittääkseni ole enää käytetty vertailuissa (ainakaan ei ole kohdalle sattunut). Korjatkaa jos muilla on parempaa tietoa.

”Authors’ conclusions.
Implications for practice.
”… The protective effect was seen almost exclusively in those who continue to modify their diet over at least two years, and in studies of men (not those of women)…”

Näkyykö tuo jossain Hooperin (tai muiden) paperissa ihan jossain käppyränä vai pitääkö tulos kaivaa tekstistä?

Siis ymmärsinkö oikein, eli safa -> pufakorvauksesta ei ollut hyötyä naisilla – vain miehillä? Mikä jää sitten miesten osuudeksi Hooperin mukaan?

Menen tenttimään perjantaina sukupuolesta ja terveydestä, joten olisi hauska brassailla jollain mikäli koekysymys napsahtaa lähelle. 😉

Ei minulla itse asiassa ole selityksiä. 🙂 En ole mikään rasva-asioiden asiantuntija. Halusin vain ottaa esille naisten ja miesten väliset mahdolliset erot yleisesti ottaen. Tuntuu, että joskus tätäkin puolta pitäisi huomioida enemmän. Sitä olen miettinyt, että jotkut erot voivat selittyä yksinkertaisesti vain sillä, että miehet syövät yleensä määrällisesti enemmän…

Ei taida olla vielä julkaistuja tutkimuksia suoliston mikrobiflooran ja LDL:n yhteyksistä ihmisillä. Viitteitä on, että tyydyttynyt rasva edistäisi haitallisten mikrobien kasvua suolistossa, mikä aiheuttaisi matala-asteista tulehdusta elimistössä. Mutta eipä tästä vielä mitään varmaan pysty sanomaan.