Etsin Googlen kautta terveysaiheisia sivustoja ja blogeja ja päädyin sivuillesi. Omat sivuni käsittelevät hyvin samanlaisia aiheita ja kysyisinkin, että kiinnostaisiko sinua pieni yhteystyö jonka kautta saisimme molemmat lisää kävijöitä sivuillemme?

Jos tämä ehdotus kiinnostaa sinua, ota minuun yhteyttä niin jutellaan lisää!

Yhteistyö terveisin,
Maria

Ei enää v. 2011 pitäisi olla kenellekään uutinen että länsimaalainen elämäntyyli ruokavalioineen ei ole kestävää. Siitä tullaan tinkimään pakon edessä viimeistään silloin kun useampi miljardia aasialaista on päässyt edes osaksi samalle elintasolle kuin vaikkapa me Reijon blogin lukijat.

Tämän voi joko kokea uhkana elämälleen ja saada itkupotkuraivarit. Tai sitten voi ruveta äänestämään kulutustottumuksillaan.

”Ai riistanko pitäisi kattaa koko energiatarve, mutta viljelykasveilta ei vaaditakaan kuin osaratkaisu?”

Hmm? Osaratkaisu oli perunasta. Viljelykasvit ovat toki nekin osa kokonaisuutta, mutta selvättävästi merkittävämpi osa. Lihan kulutuksen kasvu ei ole ekologinen suunta. Ja tajunnet itsekin sen, miten marginaalista osaa riista tulee anyway näyttelemään ruokavaliossa. Voi sillä herkutella, mutta siinä se. Se ei voi täyttää edes proteiininsaannista murto-osaa kummempaa määrää – ja prodea olisi tarkoitus saada vähiten kaikista makroista.

”Oppi-isääni E. N. Andersonia vapaasti lainaten, vastakkainasettelut ovat lapsellisia. Joka IKINEN ruoan tuotantomuoto tarvitaan.”

Kyse onkin siitä, että mihin kannattaa panostaa ja minkä osuutta rajoittaa. Lihakarja on kiistatta energian ja resurssien kannalta huonompi vaihtoehto. Juuri siksi vhh-ruokavalioitakin kannattaisi viilata enemmän kasvispainotteiseen suuntaan.

”Tuotantoketju pitää kehittää ja hävikki vähentää, näillä on todellista vaikutusta, ei muutamalla moralisoivalla vegaanilla. ”

Parantaa tilannetta, muttei poista perimmäistä ongelmaa.

”Lukemani mukaan pelkästään vesaikkokasvu Suomessa on sitä luokkaa, että hyödyntämällä se lampaiden ruokintaan (kuten ennen tehtiin), suomalaiset pysyisivät hyvässä lihassa ilman, että ruokintaan on käytetty lainkaan ihmisille kelpaavaa ravintoa tai viljelykelpoista maata.”

Näitä laskelmia saa toki esittää tännekin päin. Olettaen että siinä on laskettu mukaan muutakin kuin se lampaiden syömä vesakko .

Oppi-isääni E. N. Andersonia vapaasti lainaten, vastakkainasettelut ovat lapsellisia. Joka IKINEN ruoan tuotantomuoto tarvitaan.

Ruhosta hyödynnetään Suomessa tällä hetkellä vain noin kolmannes. Kolmannes myydyistä elintarvikkeista menee haaskuun. Intiassa hävikki on vielä suurempi. Näiden lukujen valossa on pelkkää moralisointia moittia lihan syömistä. Tuotantoketju pitää kehittää ja hävikki vähentää, näillä on todellista vaikutusta, ei muutamalla moralisoivalla vegaanilla.

Lukemani mukaan pelkästään vesaikkokasvu Suomessa on sitä luokkaa, että hyödyntämällä se lampaiden ruokintaan (kuten ennen tehtiin), suomalaiset pysyisivät hyvässä lihassa ilman, että ruokintaan on käytetty lainkaan ihmisille kelpaavaa ravintoa tai viljelykelpoista maata.

Ruukkuviljely taajama-alueiden katoilla on hyvin pitkälle kehittämättä.

Jep, ja eläinpuolelta muuta kuin riista. Erityisen tärkeää olisi käyttää kaikki energia hyväksi. Näin ekologiselta kuin taloudelliselta kannalta.

Äärimmäisen kummastuttavia ovat seuraavat ohjeet:

Jätä munankeltuainen syömättä – ravinteikkain osa roskapönttöön!

Heitä pois kanannahka, leikkaa pois näkyvä rasva – valtavasti energiaa roskapönttöön!

Tämä, jos mikään, on haaskausta!

—
Onhan huomattavasti vähemmän energiaa ja luonnon varoja kuluttavaa juoda täysrasvaista raakamaitoa kuin rasvatonta. Samaan tuotettuun maidon tilavuuteen saa paljon enemmän energiaa käyttöönsä.

Luuytimet, voi yms. sisältävät valtavasti energiaa massaansa nähden. Ekologiset kuormat on laskettu massayksikköä kohden. Olisi tietty huomioitava, että täysrasvaisia tuotteita käytetään paljon pienempiä massoja kuin monia vertailukohteita.

Hei c’mon, huumorintajua?

”Mut, kuitenni. Laatutavaraa tarvii yleensä pienemmän massan.”

Riippuu toki mistä puhutaan. Energiantarpeesta? Ei välttämättä. Suojaravinteiden saannista? Juu.

”Munuaiset tuhoutuu, sydän poksahtaa, maapallo tuhoutuu, lapset otetaan huostaan. On se hirveää tämä hiilaritietoisen elämä.”

Raskastahan se varmaan on. 🙂

”Vaihtoehto mille.”

Vaikkapa tehotuotetulle lihalle. Riista on toki ekologisempaa tällä hetkellä, mutta jos tarkoitus on ruokkia kaikki maailman nälkäiset, ovat maailman villieläimet kuin hyttysen pissa valtameressä. Ihmiskunnan ravitsemushuollon kannalta liha on heikko vaihtoehto.

”Eipä sitä tyydytetä perunallakaan.”

EI ole tarkoituskaan, muuten kuin rajalliselta osalta. Kasvikunnan antimista valinnanvaraa löytyy ”hitusen” enemmän kuin peruna.

Vaihtoehto mille.

”sillä ei tyydytetä minkään valtakunnan energiantarvetta.”

Eipä sitä tyydytetä perunallakaan. Ja aivan erityisesti ei tyydytetä suojaravinnetarpeita – perunalla siis.

Mut, kuitenni. Laatutavaraa tarvii yleensä pienemmän massan. Luomumunista ja hirvenjauhelihasta tehdyt pihvit tuppaavat olemaan kovin riittoisia.

Munuaiset tuhoutuu, sydän poksahtaa, maapallo tuhoutuu, lapset otetaan huostaan. On se hirveää tämä hiilaritietoisen elämä.

”Ekologisuuskin on alueriippuvainen kysymys, meillä nautaa ei kasvateta soijalla”

Osittain, kts. alempaa. Yleisesti ottaen lihan tuotanto kuluttaa resursseja huomattavasti enemmän kuin esim. viljan tuotanto ja on siten epäekologisempaa.

”Luultavasti erittäin ekologista ja luontoystävällistä verrattuna esim. viljan tehoviljelyyn.”

Suhteutettuna saatuun energiamäärään? No ei.

”Myöskään kotimainen hirvi tai lammas eivät kuluta viljelykelpoista maata lainkaan.”

Riista nyt ei ole alkuunkaan minkäänlainen reaalinen vaihtoehto, sillä ei tyydytetä minkään valtakunnan energiantarvetta. Lampaat tms. lihakarja ovat puolestaan ykkösvaihtoehto vain ja ainoastaan oloissa joissa ei maanviljelys onnistu, niiden lihalla ei myöskään ruokita maailman miljardeja ilman esim. pahenevaa eroosiota tai ilmastonmuutoksen eskaloitumista.

”Sikojenkin ruokinnasta suuri osa on tietääkseni elintarviketeollisuuden jätteitä.”

Ja villiintyneet sikakannat ovat maailman pahimpien tuholaisten kärkikaartia, myös länsimaissa. Eikä niidenkään hiilijalanjälki länsimaisen kulutuksen mittakaavassa ole ruusuinen.

Ekologisuuskin on alueriippuvainen kysymys, meillä nautaa ei kasvateta soijalla. (Peltohernettä kuuleman mukaan kyllä.) Pitäisi tuntea uskottava mekanismi, mikä lihasta tekisi haitallisen, ja erotettava toisistaan eri lihaeläinlajit (sika, nauta, lammas, hirvi/riista) ja mietittävä nämä erikseen. Meillähän lihankulutus painottuu erittäin vahvasti sikaan ja broileriin. Silloin jenkkiläisiin tehotuotantolehmiin liittyvät laskelmat eivät ole meillä kovin relevantteja. Tai uusseelantilaiseen lampaaseen, jotka laiduntavat luonnonruohikoilla viemättä muruakaan käyttökelpoista ruokaa ihmisen suusta. Luultavasti erittäin ekologista ja luontoystävällistä verrattuna esim. viljan tehoviljelyyn. Myöskään kotimainen hirvi tai lammas eivät kuluta viljelykelpoista maata lainkaan. Sikojenkin ruokinnasta suuri osa on tietääkseni elintarviketeollisuuden jätteitä. Kiinassa sikojen ruokinnasta suuri osa tulee siitä soijabulkista, joka jää tofunvalmistuksesta yli. Se on huonosti sulavaa, käytännössä syömiskelvotonta ihmiselle (olen kokeillut). Etelä-Kiinassa taas ankat ovat olleet osa viljelysten etanatorjuntaa. Veganismista lähteneet laskelmat ovat lihavastaisuudessaan kovin kapeita.