”Miksi kukaan pistäisi “kulttuurin” takia mitään suuhunsa? ”

Kyse oli varmaankin siitä, että tarkastelu ja suositukset joissa viis veisataan ravitsemuksen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista ovat tuomittuja epäonnistumaan monessakin mielessä.

Leipähysteria alkaa saavuttamaan aika mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Taannoin uutisoitiin, että joka 40% ihmisistä on rajoittanut/rajoittamassa leivän syöntiä. Samaan aikaan virvoitusjuomien ja herkkujen kulutus senkun kasvaa. On HYVIN epätodennäköistä, että tämä kasvu olisi pelkästään sen lopun 60% vastuulla, joten … Jengi jättää leivän syömättä, mutta makeiset uppoavat ja limsaa kitataan. Sillä lailla.

Viljatuotteita on perinteisesti syöty suomalaisessa kulttuurissa. Niiden käyttö on sitten II MS:n vähentynyt tasaisesti, mutta mitään hyötyä moisesta ei ole liikalihavuuden tai DM2:n suhteen ollut – päinvastoin, molemmat ongelmat senkun pahenevat.

”Burkittin kuituteorian vuoksi ollaan pitkään oltu metsässä mm. diabeteksen hoidossa, kun on unohdettu T.Cleaven työ.”

Missä mielessä katsot diabeteshoidon olleen/olevan metsässä?

Aika jännä juttu jos Burkittin kuituteoria on jättänyt T. L. Cleaven työn varjoonsa, sillä biografin mukaan kuituteoria syntyi Cleaven työn innoittamana ja Burkittin ensimmäinen aihetta käisittelevä kirja (Refined Carbohydrate Foods and
Disease: Some Implications of Dietary Fibre) oli omistettu juurikin T.L.Cleavelle.

Ravitsemustieteissä kuidut ilmeisesti ovat aika keskeisessä roolissa ja tämän historian kautta ymmärtää paremmin sitä miksi tilanne on sellaiseksi kehittynyt. Kuitujen myötä siis herättiin siihen että ruokavalio vaikuttaa vahvasti terveyteen ja nimenomaan ne on ne kuidut joilla voi taistella kroonisia länsimaiden riivauksia vastaan jotka Afrikassa olivat paaljon harvinaisempia.

Noista viitteitstä 7 on kliinisiä tutkimuksia, ainakin jos haetaan rajoitteella ”clinical trial”. Tehdyt tutkimukset näyttäisi olevan kasvisruokavalion ja gluuteenittoman ruokavalion yhdistelmiä. Pelkkiä gluteenittoman ruokavaliolla tehtyjä RCT-tutkimuksia en onnistunut löytämään. Mutta kovasti kyllä kiinnostaisi tietää tuloksia jos niitä on.

Reijo sanoi:
”Oma näkemykseni on, että koska vilja kuuluu ruokakulttuuriin sitä on täysviljana ihan järkevää käyttää. ”

Miksi kukaan pistäisi ”kulttuurin” takia mitään suuhunsa?

Burkittin kuituteorian vuoksi ollaan pitkään oltu metsässä mm. diabeteksen hoidossa, kun on unohdettu T.Cleaven työ.
http://journeytoforever.org/farm_library/Cleave/cleave_toc.html

”On helpompi sanoa ihmisille: ” älä unohda syödä kuituja” kuin ”älä syö sokeria, jauhoja, valkoista riisiä ja juo vähemmän olutta”.
”Good Calories, Bad Calories” -Gary Taubes

Loistava luento
http://www.youtube.com/watch?v=QxP5Bf6usrI

Juu, kyllä on. En ole keski-ikäinen (vaikka kovasti lähellä ollaan) enkä nainen.

Anoppini määrättiin gluteenittomalle ruokavaliolle reumatismin vuoksi, joten ainakin osa alan erikoislääkäreistä yhteyteen uskoo. Keliakiatestiä ei edes ehdotettu, ja myös Fasanon aineistossa reuma liitetään nimenomaan gluteenisensitiivisyyteen, ei keliakiaan.

Sinänsä maapallon ruoantuotantoa voinee muuttaa varsin paljonkin, siinä vaiheessa kun iso raha siihen motivoituu.

Eipä taida löytyä rahoitusta tutkimukselle joka täyttäisi edes välttävän tutkimuksen kriteerit. Jos viljat todettaisi virallisesti ”vaaralliseksi”, niin maapallolla riittäisi ruokaa 2 miljardille. Melkoisen eriarvoista.

Suolisto, mikrobit, reuma:
http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=gut-bacteria-can-trigger-rheumatoid-arthritis-in-mice

”Mathis emphasized that one should not take away from these mouse studies ”that mice or humans can ’catch’ an autoimmune disease or arthritis,” she says. She added that the better way to think about it is that individuals have varying degrees of genetic susceptibility, and when exposed to certain environmental factors may then go on to develop disease. ”It’s really an interaction between genetics and environment,” Mathis says.”

Tuolla Harvardin porukalla on näköjään paljon tuoreita hyvin mielenkiintoisia juttuja. Tässä tuon vuoden takaisen uutisen artikkelin linkki:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20620945

Näistä viljoihin vedettynä voisi todeta ainakin, että ei ole mitenkään poissuljettua se mahdollisuus, että jonkin ruoka-aineen poisjättäminen voi kallistaa vaakaa siihen suuntaan, että ikävä autoimmuunityyppinen sairaus helpottaa. Tyypin 1 diabetes erityisesti kiinnostaa minua, koska se on meidän suomalaisten ”juttu” ja koskettaa erityisesti lapsia ja nuoria perheitä. Keskustelu ravitsemuksen roolista siinä on ollut ja on edelleen liian vähäistä. Tutkimuksesta nyt puhumattakaan. Näiden Harvardin kaltaisten havaintojen tulisi minusta lisätä mielenkiintoa myös siellä puolella.

En yhtään halua vähätellä yksilöiden kokemuksia, mutta laajasti ottaen vilja demonisoinnille ei vielä ole kestäviä tieteellisiä perusteita. Toki antropologiset viittaukset ja tapausselostukset ovat sinänsä kiinnostavia, ja laittavat ajattelemaan. Olen kirjoittanut tosiaan gluteeni- ja vilja-allergiasta aiemmin (viite tuossa yllä yhdessä kommentissani).

Olen sitä mieltä, että erittäin terveellisen ruokavalion voi toteutttaa ilman viljaa. Silloin kasvisten, marjojen ja hedelmien osuuden pitää olla suurta, niin kuin kivikauden ruokavaliossa. On kai melko hyvin tunnustettua, että kasvisten, marjojen ja hedelmien ovat suojaravintoaineiden ja polyfenoleiden ym. fytokemikaalien kannalta rikkaampia elintarvikkeita kuin viljat. Itse olen kovin kiinnostunut kasvisten nitraattien ja prebioottien (FODMAP) terveysvaikutuksista. Lisätietoa aiemmista kirjoituksistani.

Nina, varmasti tällä on merkitystä. Kyllähän tuon voi sulkea pois samalla tavalla kuin Jakobsen on esim. omissa väestöanalyyseissään laskenut miten tyydyttyneen rasvan vaihtaminen höttöhiilareihin saattaa jopa huonontaa ennustetta, kun taas täysviljaan vaihtaminen parantaa ennustettä. Mutta tässä meta-analyysissä sitä ei taidettu tehdä.