Artikkelin Suomen sydänkuolleisuus on vähentynyt 80 %. Mikä on rasvan osuus? kommentit

Kirjoittaja: Sami

Sami — Sat, 26 Nov 2011 11:13:40 +0000

Voimme varsin hyvin laskea korrelaatioita kengännumeron ja SV tautien välillä. Ei muuta kuin ohjaamaan koko kansa sen kengännumeron kohdalle jossa riski on minimissään.

Kirjoittaja: Mie

Mie — Sun, 13 Nov 2011 12:49:11 +0000

Siis YHDISTYY sv-tautiriskiin. Kausaaliyhteyttä ei tuollainen tutkimus tietenkään kykene osoittamaan.

Kirjoittaja: karpov

karpov — Sat, 12 Nov 2011 15:39:37 +0000

Vastauksena kommenttiin Mie.

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/hampaan+kiinnityskudostulehdus+yhteydessa+sepelvaltimotautiin/a718857

Ainakin ikenissä oleva infektio lisää sydäntautiriskiä niin paljon, että väärin syömällä on kovin vaikea päästä samaan lopputulokseen. Ilmeisesti sama tutkimus kuin jonka Mirka linkitti, mutta tällä kertaa selvällä suomen kielellä.

Kirjoittaja: Mie

Mie — Wed, 09 Nov 2011 20:28:06 +0000

Vastauksena kommenttiin Mirka.

”Inflammaatio tai edes infektio ei ole välttämättä bakteeriperäistä. Ainakaan yksinään. Jopa tavallisessa flunssassa on kuulemma mukana useita eri bakteeri- ja viruskantoja, sitten elimistön omat tulehdusreaktiot, monimutkainen ja luultavasti monitekijäinen vyyhti.”

Aluksi voisit yrittää selventää itsellesi ”inflammaation” ja ”infektion” käsitteet. Sitten voisit kuopata tämän mm. Ravnskov et co;n puffaaman infektioteorian, sille kun odotellaan kunnollista näyttöä jo n:ttä vuotta. Samalla tiellä liikutaan kuin vaikkapa rokotehysteriassa ja HIV-denialismissa.

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Wed, 09 Nov 2011 17:34:46 +0000

Inflammaatio tai edes infektio ei ole välttämättä bakteeriperäistä. Ainakaan yksinään. Jopa tavallisessa flunssassa on kuulemma mukana useita eri bakteeri- ja viruskantoja, sitten elimistön omat tulehdusreaktiot, monimutkainen ja luultavasti monitekijäinen vyyhti. Voi siinäkin sitäpaitsi olla ravitsemus yhtenä osatekijänä. Eräässä kokeessa alhaisimmat tulehdusarvot mitattiin porukalta, joka sai runsaimmin sekä omegakuutosia että -kolmosia.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Wed, 09 Nov 2011 16:15:26 +0000

Vastauksena kommenttiin Pauli. Näin on Pauli. Antibiooteista ei ole ollut apua.

Kirjoittaja: Pauli

Pauli — Wed, 09 Nov 2011 15:10:59 +0000

Jos ravinnolla on vain hyvin vähäinen yhteys sv-tauteihin ja ”infektiolinja” selittää kaiken, sehän tarkoittaa sitä että esim. sepelvaltimotautia voidaan hoitaa antibiooteilla, eikö? Tätäkin on kyllä yritetty mutta kovin heikolla menestyksellä.

Kirjoittaja: Jari

Jari — Wed, 09 Nov 2011 13:27:16 +0000

Vastauksena kommenttiin Mirka.

Entäs ravinnon yhteys ientulehdukseen? 🙂

PS. Facebookista ei kannata kopioida linkkejä, se rikkoo ne…

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Wed, 09 Nov 2011 13:14:05 +0000

Mulla alkaa vahvistua epäilys, että ravinnolla on hyvin vähäinen yhteys sv-tauteihin, kunhan sitä on ylipäätään ollut riittävästi. Alan uskoa tuohon infektiolinjaan tutkimuksessa yhä vahvemmin. Tuossakin oli löydetty lineaarinen yhteys peridontitiksen (ientulehdus ym.) ja suoniahtaumien välille:
http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fonlinelibrary.wiley.com%2Fdoi%2F10.1111%2Fj.1600-051X.2011.01775.x%2Fabstract&h=SAQEgzwXaAQG_pXDI6OUQioKgZDwGpDyUyTFCtnFkxA5R-A

Kirjoittaja: Pauli

Pauli — Mon, 07 Nov 2011 14:41:09 +0000

Neo, osa statiinien pleiotrooppisista vaikutuksista on myös annosriippuvaisia. Tätä ei välttämättä ole aina kontrolloitu. Viittaan siis tuohon kuin sanoit että osa vaikutuksista voi ilmetä vaikka ilman kolesterolitasojen laskua. Lisäksi täytyy muistaa, että erityyppisillä statiineilla on erilainen CYP-metabolia, mikä edelleen vaikuttaa statiinien plasmapitoisuuksiin ja sitä kautta muihin mahdollisiin vaikutuksiin. Metabolia voi olla myös pitkälle yksilöllistä.

Nämä statiinien muut vaikutukset tuntuvat olevan hauska aihe; toisille se kertoo vain siitä, että ne ovat maailman parhaita lääkkeitä kun auttavat monella eri mekanismilla, kun taas toisille se on päivänselvää todistusaineistoa siitä ettei kolesterolin laskulla ole mitään merkitystä sv-tautien hoidossa 😀 Käsittääkseni mm. de Lorgeril on sitä mieltä ettei mitään pleiotrooppisia vaikutuksia ole edes olemassa.

Ja Neo, torcetrapibin huonot tulokset luultavasti selittyvät sillä, että se nostaa reniiniä ja sitä kautta myös verenpainetta, mikä ei riskipopulaatiossa ole hyvä juttu. Tämä tapahtuu jopa jyrsijöillä, joilla CETP:tä ei edes ole. Useampia vastaavia molekyylejä on vielä trialeissa ja niillä saadut tulokset ovat olleet lupaavampia. Lähivuosina tulemme luultavasti näkemään vielä HDL:ää nostaviakin lääkkeitä. Saa nähdä, mikä niiden lopullinen teho tulee olemaan.