”Suosi oliiviöljyä (tai rypsiöljyä) ruuanlaitossa ja salaatinkastikkeissa”

Miten esim rypsiöljy olisi oliiviöljyn kanssa ”vaihtokelpoinen”? Näkisin mielelläni vastaavaa paperia kuin alla myös rypsiöljystä ennekuin se voidaan laittaa ”sujuvasti” oliiviöljyn kanssa ”vaihtokelpoiseksi”

Hyvää dataa luettavaksi ja ”spekulointia” oliiviöljystä

Conclusion
Considerable evidence indicates the Mediterranean
diet is linked to a decreased incidence of cardiovascular
disease and certain cancer types, despite the fact
that this diet is higher in fat than other Western diets.
An important component of this diet is the main source
of fat – olive oil. Since previous research concludes fat
intake has a positive correlation with the risk of CHD
and cancer, and the Mediterranean diet is high in fat,
a conclusion can be drawn that the type of fat is more
important than the total amount consumed. Saturated
fatty acids have been linked to unfavorable health outcomes;
whereas, monounsaturated fatty acids have been
found to be beneficial, even though olive oil contains no
essential omega-3 or omega-6 PUFAs. The high level of
the monounsaturated fatty acid oleic acid in olive oil is
therefore believed to contribute to the low incidence of
chronic diseases in populations that consume the Mediterranean
diet.

http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=olive%20oils%20with%20high%20antioxidant%20potential&source=web&cd=7&sqi=2&ved=0CFUQFjAG&url=http%3A%2F%2Fwww.altmedrev.com%2Fpublications%2F12%2F4%2F331.pdf&ei=SRsyT4vSH4_qrQet17C1BA&usg=AFQjCNEusiqqDkHGzFsLZ9y89m0kuLexXg

Elävä esimerkki paleodieetistä löytyy mm Sabine Kueglerin kirjoista ”Viidakkolapsi” ja sen jatko-osat. Sabine vietti suuren osan lapsuuttaan vanhempiensa kera Papua-UudenGuinean syrjäisessä kolkassa 70-80-luvuilla. Siellä elävä fayu-kansa söi kivikautista lihapainotteista ruokavaliota sokeriruo´olla höystettynä. puutostauteja esiintyi etenkin lapsilla ja hampaat olivat aikuisilla tosi huonossa kunnossa. Paikalle saapunut lentäjä poisti mätiä hampaita urakalla kerran kuussa paikalla käydessään. Eliniän odote noin 30 v.

Toinen esimerkki löytyy ihmisen alkukodista Etelä-Afrikasta, jossa vielä 80-luvulla eli kivikautista elämäänsä bushmanneja Kalaharin autiomaassa. Heidän luonaan vietti tuolloin aikaa tutkimusmatkailija Lasse Berg. Tälläkin kansalla ruokavalioon kuului pitkiä rajoitetun ravinnon- ja nesteensaannin jaksoja vuodenaikojen ym tekijöiden vuoksi. Miehet metsästivät lihaa, jota saatettiin kertaluonteisesti syödä kilokaupalla, mutta lihasaaliiden välillä saattoi kulua jopa kuukausia. Päivittäistä ravintoa sen sijaan oli naisten keräilemät kasvikunnan tuotteet, yht. 80 % kokonaisravinnosta.

Lisäksi on huomattava muutkin ”ravinnon”lähteet, kuten raitis ilma, vähäinen vaatetus eli auringonsaanti, runsas liikunta ja myönteinen sosiaalinen vuorovaikutus – jotka kaikki vaikuttavat elimistön toimintaan ja ravinnon hyväksikäyttöön. Ja ne toistuvat paastojaksot.

Lisää esimerkkejä paleodieeteistä löytyy varmaankin roppakaupalla.
(Mutta pronssikauden mies, Tanskan suosta löydetty, oli kuolinpäivänään syönyt yli 30 eri kasvin siemeniä…)

Kehityspaleontologi Mikael Fortelius, joka on erikoistunut nisäkkäiden hampaistojen kehitykseen, piti muinoin kiinnostavan luennon ihmisen ruokavalioista: Suuren sopeutuvuutensa vuoksi tämä hampaistoltaan hedelmänsyöjäksi luokiteltava eläin on kyennyt levittäytymään ympäri maailman sopeutuen sulattamaan paremmin tai huonommin kaikkia mahdollisia kalorinlähteitä…
Nykyään vain halutaan elää mahdollisimman pitkä elämä, ja siksi tämä ajatteluaan tietoisesti kehittävä maailmanvalloittaja pyrkii etsimään parasta mahdollista polttoainetta keholleen – tai mahdollisuutta nauttia maksimaalisesti makunystyröiden aistimuksista minimoimalla samalla haitat. ”Kestävä kehitys” siinäkin utopiana…

”Mie, oot kyl loistava….perinteinen ruoka=”tätä nykyä” … salli mun nauraa…..tosi tieteellistä.”

Saat toki nauraa tietämättömyyttäsi, mutta suotavampaa olisi että lopetat sekoilun ja keskityt asiaan.

”Tiedät hyvin että länsimaistuminen ruokakulttuurissa aiheuttaa kaikkea negatiivista elintapoihin.”

Mikäli viittaat ns. western diet -malliin, niin kyllä, olen samaa mieltä. Viitatessani tuohon ”perinteiseen” tarkoitukseni ei suinkaan ollut vertailu tähän, vaan se yksinkertainen seikka että se mikä on terveellistä ja mikä epäterveellistä EI ratkea (esi)historiallisen datan valossa, vaan nykyaikaisella tutkimusnäytöllä. Ts. jos esität ”perinteisen ruokavalion” olevan terveellisempi, tulisi sinun ensin määritellä kys. ruokavalio ja sitten lyödä pöytään tutkimusnäyttö. Ns. paleodieetit ovat kyllä terveellisiä, mutta on aivan eri kysymys että miten ”perinteisiä” ne ovat. Eivätkä ne suinkaan ole ainoita terveellisiä vaihtoehtoja – tai mitenkään ylivoimaisia.

”Sano mitä sanot, mutta onko sulla parempia kirjallisuusviitteitä kuin omasi.”

Ehhehe? Minähän en antanu mitään viitteitä. Esille nostamasi seikat ja vastaukseni eivät sisällä mitään sellaista jota tarvitsisi erikseen lähdeviitteillä todennella. Esim. varhaisten maatalousyhteiskuntien terveysongelmien multifaktoriaalisuus on selvää jokaiselle joka on ollut peruskoulussa hereillä historiatunneilla.

en tiedä onko tätä kommentoitu, mutten ole varma miten päädyit tuohon päätelmään Shain paperin perusteella. Vyötärön ympäryshän väheni keskimäärin suunnilleen saman verran kaikissa ryhmissä. Pelkkä painonpudotus taas ei varmaankaan ole riittävä mittaamaan lihavuuden vähenemistä?

Mainio kirjoitus muuten kyllä.

Tiedät hyvin että länsimaistuminen ruokakulttuurissa aiheuttaa kaikkea negatiivista elintapoihin. Ainoa hyvä mikä länsimaisessa kulttuurissa tulee on jotkut toimivat lääkkeet ja hygienia (joka sekään ei aina ole hyvästä kyten tiedetään).

Sano mitä sanot, mutta onko sulla parempia kirjallisuusviitteitä kuin omasi.

”Kariesta ei esiinny luonnonkansoilla jotka syövät perinteistä ruokaa esim. eskimot, intiaanit, afrikan väestöt.”

Puutaheinää. Monilla ym. vähemmistöillä on tätänykyä suuhygienia valtaväestöä heikommalla tolalla. Jos viittaat aikaan ennen modernien vaikutteiden ilmaantumista ruokavalioihin, niin en ole tähän päivään mennessä nähnyt kovin korkealaatuista dataa aiheesta. Vakuuta minut.

Ja mitä on tämä ”perinteinen ruoka”? Ihminen on sekasyöjä eikä esim. inuiittien perinteinen ruokavalio ole millään tavalla representatiivinen ihmisen evoluutiohistoriaa tarkasteltaessa: valtaosa metsästäjä-keräilijöistä kun on saanut 30-50% kaloreistaan kasvisravinnosta. Toisekseen, on aivan eri asia onko mikään ”perinteinen ruokavalio” se terveellisin vaihtoehto – tätä ei todellakaan ratkaista arkeologisen datan ja nykyään elävien mk-kansojen ruokavalioista tehtävän ekstrapoloinnin avulla.

”Muuten, luonnonkansoilla syövätkin ja sydäntaudit olivat silloin tuiki harvinaisia.”

Siis metsästäjä-keräilijöillä? Liikkuva elintyyli kalorinsaannin vaihteluineen (ja yl. ottaen niitä ei tule yllinkyllin) ja hyvinkin suuri kuolleisuus mitä erinäisimmistä syistä tarkoittavat sitä, että porukka pääsääntöisesti kuolee poies jo ENNEN sitä ikää jolloin syövät ja sydäntaudit alkavat satoaan niittää. Missään tapauksessa et voi esittää – olettaen että haluat väitteen olevan jotenkuten tolkullinen – että pelkästään ruokavalio olisi kaiken takana. Etenkään kun variaatio on huikeaa, minkä paleodieettejä tutkivat kyllä tietävät (eri asia on toki se, että myöntävätkö – vrt. Cordain).

”Tätä on tutkinut paljon mm. Weston A Price (Nutrition and Physical Degeneration 1939)., Thomas Latimer Cleave (the Saccarine disease 1974), Albert Schweizer…”

Ym. ovat tuottaneet hyvin paljon narratiivista ja anekdotaalista aineistoa, jonka wanhentuneen ja – etenkin Pricen tapauksessa, kyseessä kun oli ”jalo villi” -myytin innokas rakentaja – epätieteellisen luonteen vuoksi siitä tuskin kannattaa puhua ”tutkimusaineistona”.

”Siinä on mun mielestä hyvä todiste hiilihydraattivoittosen ruuan haitoista. ”

Tämä – siis se, että monitahoiseen ilmiöön (terveyden heikkeneminen) on mielestäsi yksi ainut selitysmalli – kertoo kyllä paljon. Mutta ihan jotain muuta kuin kuvittelet.

Pelkkä hiilaripitoinen ravinto per se ei noita aiheuta, tästä ei ole mitään viitteitä. Yhteisöjen koon kasvaessa ja asumisen vakiintuessa tietylle paikalle hygienia heikkeni nopeasti (jätevedet, eläinten jätökset tms.) ja ravinto yksipuolistui koska metsästys-keräilyllä ei ollut enää kuin marginaalinen rooli noin yleisesti ottaen.

Muuten, luonnonkansoilla syövätkin ja sydäntaudit olivat silloin tuiki harvinaisia. Tätä on tutkinut paljon mm. Weston A Price (Nutrition and Physical Degeneration 1939)., Thomas Latimer Cleave (the Saccarine disease 1974), Albert Schweizer…

Wisconsinin yliopiston tutkijan John Hawksin mukaan ihmisen evoluutio kiihtyi rajusti laajamittaisen maatalouden synnyttyä. Maatalouden myötä ruokavalio muuttui. Lihan ja juuresten väheneminen ja toisaalta viljan ja maidon lisääntyminen ruokavaliossa aiheutti raudan puutetta, hampaiden reikiintymistä ja eliniän lyhenemistä.