Aivan turhaan. Kalaöljyn sisältämät hiilivedyt liuottavat polystyreeniä, tämä on kyllä hyvin tiedossa. Ei ole mitään syytä pelätä sitä, että elimistössä tapahtuisi jotain vastaavaa.

Teimme itse kotonamme kokeellisen tutkimuksen kapselien ja pullotetun kalaöljyn erosta.

Laitoimme kertakäyttöisiin muovimukeihin kalaöljyä – toiseen (omega-3) kapselien sisältöä ja toiseen lasipullosta. Odoteltiin yön yli.

Aamulla kapselien sisältö oli sulattanut kertakäyttömukin pohjan.

Jotain eroa siis noilla on. En tosin tiedä onko tuolla vaikutusta terveyteen. Lopetimme kuitenkin varmuuden vuoksi kapselien käytön.

Jos kyse sattuisi olemaan esim. tonnikalatölkistä, niin voi yhtä hyvin ostaa vedessä olevan version, ja lisätä itse rasvaa esim. oliiviöljyn tai majoneesin muodossa (ja tietty kotitehty majoneesi, muuten siinä on taas sitä omega 6…).

Pieni osa omega-3 rasvahapoista kalaöljykapseleissa on hapettunut: ”These results imply that less than 0.16% (w/w) of the total fatty acids in the original omega-3 supplements was detected as peroxidized fatty acids”.

Riippuen siitä, mihin raja-arvo vedetään niin hapettumista on joko vähän tai kohtalaisen paljon. Kalaöljyvalmisteiden hapettumista kuvaava PV-arvo oli keskimäärin 3,6 meq/kg. Joidenkin tutkijoiden mukaan raja-arvon pitäisi olla 2 meq/kg, joidenkin 8 meq/kg ja joidenkin jotain tuolta väliltä. PV:n määrä näytti olevan sitä suurempi mitä vähemmän tuotteella oli kelpoista myyntiaikaa jäljellä.

Kasviöljyt muuten olivat luontaisesti hieman vähemmän hapettuneita kaupan hyllyistä ostettuina, mutta paistaminen 225 asteessa lisäsi hapettumista soija- ja auringonkukkaöljyn kohdalla tyypillisesti 2-6 -kertaiseksi (riippuen mitä mittari seuraa). Oliiviöljy kesti tuon 225 astetta kaikista parhaiten. Mukana oli yksi kylmäpuristettu rypsiöljy, joka kesti myös 225 astetta selvästi paremmin kuin soija- tai AK-öljy.

Onko nämä sitten terveydelle kuinka vaarallisia tällaiset pitoisuudet? Siitä vielä tähän kaksi erilaista näkemystä:
ON: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17854006
EI: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17854007

Asiaa on kylla tutkittu taalla pain maailmaa:

http://www.nutraingredients.com/Research/Oxidised-fish-oils-on-market-may-harm-consumer-warns-researcher

Se oli napakasti kerrottu hapatuksesta, kiitos Jenni!

Minä en olisi niin huolissani linolihapon saannista. Itse käytän esim. kuivattuja tomaatteja ihan surutta (mutta harvakseltaan). Ehkä voit korvata ko. tuotteen jollakin samankaltaisella valmisteella, jollakin toisella säilöntäaineella? Kiitokset kehuista, on ilo jos näillä arvoa ja ne aukeavat laajemmallekin porukalle!

Kyllä kalaöljykapseleita kannattaa syödä ellei syö kalaa. Eikä niistä kyllä ole haittaakan ollut. Lisäksi muisttutan kaikille lukijoille, että kirjoitussarja koski vain sydän- ja verisuoniterveyttä, muistia ja diabetesta. Kalaöljystä voi olla hyötyä *muissa sairauksissa*, joita en käsitellyt, kuten reumassa. Minä en ole nähnyt ainoatakaan tutkimusta, jossa olisi osoitettu, että kaupalliset valmisteet olisivat pilaantuneita, että rasva olisi hapettunut. Käsittääkseni nämä kliiniset tutkimukset on tehty juurikin kaupan (tai apteekin) hyllyltä saatavilla valmisteilla.

Kommentoinpa nopeasti, kun näin jälkijunassa satuin tänne vilkaisemaan: Nyrkkisääntönä voisi tosiaan pitää, että ruisleipä on kunnolla hapatettua, jos ainesosana ei ole hiivaa. Suurimmassa osassa isojen leipomojen leipiä hapatusprosessi jää (mielestäni) vajaaksi. Eli pidempäänkin voisi hapattaa.

Hapatuksella on monia edullisia vaikutuksia leivän valmistuksessa, kuten fytaatin hajoaminen (kivennäisaineet imeytyy paremmin), folaatin määrän lisääntyminen, antioksidatiivisten yhdisteiden (mm. ferulahappo) vapautuminen kuiturakenteesta heti ohutsuolesta imeytyviksi. Lisäksi hapattaminen parantanee leivän sulavuutta: oikein kunnolla hapatettu ruisleipä saattaakin sopia vatsavaivaiselle, vaikka se ”isonleipomon” ruisleipä ei sopisikaan.