Sauna saattaa myös olla HDL:ää kohottava tekijä edellä mainittujen ohella:

Changes in the lipid profile of blood serum in women taking sauna baths of various duration

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20682487

Timo eiko oleellista olisi tietää myos mikä osa kehon rasvoista on ns härskiintynyttä? Ja missä ne härskiintyneet ”rasvat” sijaitsee, sijaitseeko ne esimerkiksi suoneseinämissä aiheuttamassa tulehdusta tai aivoissa jne?

Sinä voit tietää tutkimusten kautta; jos kaikki ravintoaineina nautittavat oljyt/rasvat laitetaan ”huoneenlämpoon” ja ”ilman kanssa kosketuksiin” , mikä ravintorasvoista / rasvahapoista säilyy pisimpään härskiintymättä? Oletan että voi härskiintyy nopeimmin ja oliivioljy hitaimmin?

Olikos tämä ”Mie on ylimielinen” -sivujuonne nyt esimerkki siitä että ”se koira älähtää johon …”? 🙂

Kaikki kunnia ravitsemusasiantuntijoille, mutta en yksinkertaisesti näe tarvetta monikymmenkertaistaa heidän lukumääräänsä ellei sinulla/jollakulla ole yksityiskohtaisia perusteita miksi näin pitäisi toimia ja jonkinlaista alustavaa laskelmaa saavutettavista hyödyistä. Sinällään tilanne ei ole erilainen minkään muunkaan terveydenhuollon erikoisalan osalta.

Okei myönnän, menin liian pitkälle. Timo oli ylimielisempi 🙂

Mie: ”Jos oikein pinnistät, niin tietänet itsekin miksi lääkäreitä tarvitaan selvästi enemmän. Luita ei paikkailla vhh-dieeteillä; leikkauksia ei tehdä VM-ruokavalio-ohjauksella eikä lautasmalli auta saattohoidossa. Toki ravitsemusasiantuntijoita olisi hyvä hyödyntää laajemminkin, mutta et voi unohtaa elämäntapainterventioiden tuoman hyödyn rajallisuutta esim. juuri niillä korkean riskin potilailla.”

Esimerkiksi oma verenpaineeni on tällä hetkellä 69/117 ja painoni on 100kg ja lepolulssini alle 50. käytin itseäni koekaniinina ja tiputin verenpaineeni tuolle tasolla 85/130 tasolta. 5 grammaa 98% biokäytettävyydeltään olevaa
C-vitamiinia päivässä kuukauden ajan

Lisään vielä että lepopulssini laski 52 tienoilta 46 tienoille tuon kuukauden C-vitamiinikuurin aikana.

Tuli vain mieleen tästä artikkelista..

”Leposykkeen nousu ennustaa tulevia sydänriskejä”

”Tutkijat pitävät todennäköisenä, että leposykkeen muutokset heijastelevat potilaiden terveydentilaa, liikunnallisuutta ja muita elintapoja, mitkä vaikuttavat sydänsairauksien kehittymiseen. Leposyke onkin heistä halpa ja helppo keino arvioida terveiden sydänriskejä.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.”

http://www.iltalehti.fi/terveys/2011122715002321_tr.shtml

Mutta ihmeen kauan se organismi pystyy vastustamaan härskiintymistä ja happanemista. Monet on konstit…

Mitä tuohon tiedekysymykseen tulee lääketieteen osalta, ainakin osa-alueilta löytyy sanalle katetta. Biologialla on tietenkin omia lakejaan, jotka eivät aina avaudu. Moderneilla tieteellisillä näkemyksillä usein jopa hämärretään totuutta unohtamalla biologiaan kuuluvat adaptaatio (soputuminen), itsekorjaavuus (kudosvauriot) jne.
Spekulaatiossani menen jo niin pitkälle, että geeneissä näen mieluummin lajin lähes äärettömän mahdollisuuden (”täyttää maa”) kuin esimerkiksi yksilötason taipumuksen metaboliseen oireyhtymään, lihavuuteen jne. jotka haittavat ja ovat elämäntapariippuvaisia markkinatalouden hyvällä avustuksella. En siis ole geenisääteisen predestinaatio-opin kannattaja mm elämäntapasairauksien kohdalla. Oma käyttäytyminen ja tieto on näissä vahva vaikuttaja. On tietenkin geneettisiä ominaisuuksia, jotka predestinoivat yksilön loppelämän. Näihinkin alkaa löytymään ”korjaussarjoja”. Olisiko tämä jo tiedettä?
Voidaanko sanaa tiede käyttää ilman lainausmerkkejä esimerkiksi kauppatiede, valtiotiede, oikeustiede jne?
Ehkä pysytään kerman juomisessa ja sen mahdollisissa haitoissa, jota ”valtatiede” siinä uumoilee.

Hmm?? Jos voisit tarkentaa, että mihinkä viittaat kohdallani?

http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do?pressId=41391&type=byrubric&searchKey=822a45ba-3738-11e1-b131-ad87812695ee&rubricId=3&pageIndex=1

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1550413111004621

Lukekaa ajatuksella