Artikkelin Laihduttajan gluteeniton dieetti on todellinen muotidieetti kommentit

Kirjoittaja: Mie

Mie — Sun, 29 Jan 2012 16:26:30 +0000

Vastauksena kommenttiin Mirka.

”Välimeri on sikälikin huono, että kansainväliseen käyttöön se on toivottoman eurosentrinen.”

So what? Ravitsemustieteessä ei pidä toimia semantiikan eikä poliittisen korrektiuden varassa.

”Erittäin terveellisiä ruokavalioita on ympäri maailman, kuten Hugo tuossa toikin esille.”

Entä kuinka monesta lokaalista ruokavaliosta puolestaan on senkaltaista tutkimusnäyttöä kuin VM-mallista?

”Varsinkin jos todellakin on niin, että välimeren ruokavalion “sydänystävällisyys” perustuikin todellisuudessa heikkoon sydäntautidiagnostiikkaan ja kuolinsyyrekisteröintiin.”

Jospa nämä French paradoxin kaltaiset wanhat jutut kuopattaisiin jo vihdoin.

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Fri, 27 Jan 2012 19:09:56 +0000

Kreikassa on oma suosituksensa, minusta meikäläistä parempi. Myös Kiinan suosituksen tunnen, sekin on minusta meikäläistä parempi. Molemmat eroavat meikäläisestä siinä, että ne ovat lähdeviitteistetyt tutkimuksiin, esim. Harvardiin. Meillähän riittää viranomaisen julistama totuus, jota ei tarvitse perustella.

Kirjoittaja: viljaton

viljaton — Fri, 27 Jan 2012 15:29:52 +0000

Stressiäkin on monenlaista, ei aina pelkästään työhön liittyvää, tai työpäivän pituuteen. Eli jos pitää työstään, voi hyvinkin tulla toimeen stressaantumatta vaikka tekisikin paljon määrällisesti työtä. Toisaalta myös monet muut työyhteisöön, työmatkoihin, henk.kohtaiseen elämään yms. asiat saattavat stressata vaikka itse työ on ok.

Onko sitä tutkittu, miten näissä VM-maissa suhtaudutaan tähän meillä käytössä olevaan ns.viralliseen ruokasuositukseen? Vai onko heillä omansa, eroaako se jotenkin paljonkin tästä meillä käytössä olevasta ns.virallisesta? Entä Japanissa tai muualla Aasiassa? Vai ollaanko me pohjoismaiset + keskieurooppa+ amerikkalaiset suurin kohderyhmä moisille virallisille suosituksille? Kuinka hyvin muissa maissa noudatetaan ko suosituksia?

Kiinaanhan on tämä meidän (tai siis meille Amerikasta aikoinaan rantautunut) hampurilais-pika-pitsa-jätski höttöhiilarirunsasruokavalio myös alkanut vaikuttaa. Sielläkin se lihottaa ja on jo alkanut näkyä mm.2diabetes tilastoissa.

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Fri, 27 Jan 2012 13:25:13 +0000

Stressiä siellä on moninkertaisesti meihin verrattuna. Työpäivät ovat todella pitkät eikä vuosilomia tunneta. Sunnuntaikaan ei ole perinteisesti mikään lepopäivä vaan hektisin ostospäivä.

Ohje syödä ”kahdeksan kymmenystä” eli 80% siitä mitä vatsa vetäisi on alkuaan kiinalainen ja levinnyt kautta Aasian. Japanilaiset myös syövät hyvin hitaasti ja nautiskellen aina kun siihen on mahdollisuus. Ruokahulluudessaan jättävät ranskalaiset kauas. (Tokio onkin ohittanut Pariisin Michelin-ravintoloissa, vaikka jakajana ovat ranskalaiset!)

Kotimainen riisi on Japanissa kallista, eikä moni japanilainen periaatteesta halua syödä ulkomaista tuontiriisiä. Ennen 2. maailmansotaa jatkamaton, valkoinen riisi oli juhlaruokaa. Arkisin riisiin laitettiin puolet adukipapua, mikä oli ravitsemuksen kannalta tietysti erinomainen tapa.

Mm. päivittäinen raaka kala sekä vihreä tee ovat piirteitä, jotka ilman muuta kannattaa omaksua sieltä juuttumatta siihen Välimereen. Ja tosiaan kevyt vokkaaminen, siihen itse uskon kovasti. Fenolien säilyttämisessä se on kiinalaisen tutkimuksen mukaan paras kypsennystapa. (Mikroaaltouuni tuli kakkoseksi, mutta on minusta mälsä.)

Kirjoittaja: viljaton

viljaton — Fri, 27 Jan 2012 12:53:21 +0000

Japanilaisten terveyteen liittyy mielestäni erittäin suuri kalan / kalaruokien syönti, kasvisten ohella. Ja ruuan kypsennys on nopeaa wokki tyyppistä, ei hauduttamalla tehtyä kuten meillä. Toki sitä riisiäkin syödään, mutta määrällisesti varmaan paljon vähemmän per ateria kuin mitä me ollaan totuttu. ja sitä vihreää teetä kuppi kaupalla päivän mittaan. Joskus muistan nähneeni jonkun dokumentin tv:stä Japanilaisesta elämänmenosta, ja ruokailuun liittyen erityisesti jäi mieleeni, että heillä (joissain päin Japania, en muista koskiko tuo koko maata) oli tapana syödä vain noin 75%:sti, eli niin, että vielä vähän jäi nälkä, ateriakoot ovat siis melko pieniä. Ei kuten meillä on tapana, niin paljon kuin napa vetää, ja santsikipollinen vielä päälle. 🙂 Stressiä siellä kyllä varmaan on yhtä paljon kuin meilläkin. Ja tosiaan hyvä terveydenhoito.

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Fri, 27 Jan 2012 11:37:26 +0000

Viljattoman kanssa kyllä eri mieltä tuosta stressaavuudesta. Koko Eurooppa on yhtä sunnuntaista siestanviettoa verrattuna esim. itäaasialaisten yhteiskuntien hektisyyteen. Silti Japanin terveystilastot ovat mitä ovat. (Toki heillä on myös ilmeisesti maailman paras terveydenhoitojärjestelmä. )

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Fri, 27 Jan 2012 11:15:06 +0000

Paleo-termillä on toki ongelmansa. Prosessoimattomuuskin on vähän hankala: Onhan ajateltavissa että esim. piimä tai tofu ovat nimenomaan prosessoituja, puhumattakaan ne varastoidut juustot joista saa K2-vitamiinia. Tai natto. Tai hapanjuureen leivottu perinneleipä. Kun kaikki prosessointi ei suinkaan huononna ruoan laatua.

Olisiko kasvismonipuolinen semmoinen termi, joka kokoaisi kaikki alleen yksimielisesti, vegaaneista atkinslaisiin? Tämä sillä oletuksella/lähtökohdalla, että kasvipuolen suuri bulkkimäärä olisi vähemmän olennainen kuin botaninen diversiteetti.

Kirjoittaja: viljaton

viljaton — Fri, 27 Jan 2012 11:12:08 +0000

Olisko sillä välimerellisellä elämän menolla muuta positiivista terveyteen? tarkoitan, että pelkkä välimerellinen syöminen ei ehkä olekaan pelkästään niin terveyttä edistävä kuin joku toinen tapa syödä. Mulla on semmoinen käsitys, että elämänmeno on tuolla välimeren maissa paljon lunkimpaa kuin täällä meillä…eikös ne espanjalaiset aina sano, että manjaana ja onhan niillä se siestakin, me täällä pohjolassa stressataan joka minuutti kaikesta. Eli tuon välimerellisen ruokailun lisäksi pitäis opetella vähän välimerellistä nyt niin trendikästä ”slow lifea”. Eli kiire ja stressi vähemmälle, riittävän pitkät yöunet ja ihmissuhteet kuntoon. Ja ruokapöydässä pitäis ranskalaiseen tai italialaiseen tapaan viipyä joskus jopa tuntikaupalla. Noissa vm maissa ymmärtääkseni on ruokailu todellakin niin paljon muuta kuin jonkun ”ruokavalion” tuijotusta.

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Fri, 27 Jan 2012 11:08:04 +0000

Välimeri on sikälikin huono, että kansainväliseen käyttöön se on toivottoman eurosentrinen. Erittäin terveellisiä ruokavalioita on ympäri maailman, kuten Hugo tuossa toikin esille. Varsinkin jos todellakin on niin, että välimeren ruokavalion ”sydänystävällisyys” perustuikin todellisuudessa heikkoon sydäntautidiagnostiikkaan ja kuolinsyyrekisteröintiin.

Euroopan sisällä toki arvostan Välimerta jo pelkästään parhaiden kasvisvalikoimien ja kulinaarisen taitavuuden vuoksi. Italiaa ja Espanjaa erityisesti.

Kirjoittaja: Hugo

Hugo — Thu, 26 Jan 2012 19:14:21 +0000

Katso kuinka paljon jo ymmärsit yhdestä sanasta ja mihin suuntaan se vei. Voiko välimerestä ymmärtää noin paljon. Tietysti. Voi myös ymmärtää vähemmän tai vieläkin enemmän. Välimerelle on jo annettu 30 vuoden mahdollisuus näyttää suuntaa ja me Suomessa emme sitä tajua.
Paleon viesti näköjään ymmärretään paremmin.
Aina kun mennään kohti prosessoimatonta ja jalostamattomampaa ruokaa on suuntaus hyvä vaikka kirjo olisi kuinka lavea.
Miksi välimeri ei onnistu ollenkaan viestin viejänä?