Laskin omia kulutuksiani ukun energialaskurilla, sen mukaan sohvaperunakulutus on 3000 kcal/pv.

Wikipedian Zone-artikkelin mukaan kohtuuliikuntaa (3 kertaa painoja salilla viikossa) harrastavan samankokoisen kaverin proteiinitarve olisi 144 g/päivä. Jos otetaan tuo uku:n energialaskurin mukainen kohtuuliikkujan energiantarve 4000 kcal/pv niin tämän tutkimuksen ruokavaliollla proteiininsaanti olisi yli tuplaten (310 g/pv). Toooosi lähellä, vain reilusti tuplaten.

Tarkemmin tutkien tuossa tutkimuksessa saatiin vain 10 E-% naudanlihan valkuaisaineesta josta tuolla sohvaperunakulutuksella tulisi 350 g päivässä. Sen lisäksi sitten korvattiin hiilihydraateista noin 21 E-% jollain muulla proteiinilla, ilmeisesti maitopohjaisilla proteiinipirtelöillä.

Tutkimuksen tiivistelmä ja otsikko eivät kyllä nyt oikein mätsää. Eikä muuten tämä Reijonkaan otsikko. Olisko
”pelkkä proteiinitankkaus ei paranna veren rasva-arvoja” hyvä? Tuossa pelkästään 7 E-% tyydyttämättömien rasvojen saannin lisäys paransi veriarvoja, sen verran saisi voistakin, jos proteiinitankkauksen sijaan olisi tankattu voita.

Jos blogini ei ole sinulle entuudestaan tuttu niin voit vaikka lukea ”rasvakirjoitussarjani yhteenvedon”, ”Mikko Syvänne valottaa ateroskleroosin syntyä” ja ”Pohjois-Karjala-projekti, Finriski ja Ancel Keys’n tutkimukset”, ”HDL ja ravinto” jne . Olen niissä ja aikamonessa muussa artikelissa käsitellyt mainitsemiasi asioita, ja samoilla linjoilla kuin Eenfeldt. Mutta mielestäni LDL-pitoisuudella sinänsä on merkitystä, myös tiheän ja oksidoituneen LDL:n lisäksi, jne.

Olen siis samaa mieltä, pelkkä LDL-taso ei merkitse yksin. Tässä nimenomaisessa Kraussin työryhmän tutkimuksessa mitattiin myös nuo partikkelikoot, niinkuin tuossa liitteenä olevassa SlideShare -PowerPoint -kuvassa ilmenee. Ja lukeehan se tuossa suomenkielisessä tekstissäkin. Ja vaarallinen pienikokoinen (=tiheä) LDL oli korkeammalla tasolla runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän pihvi-VHH:n aikana.

LDL painotetaan liikaa määräävänä tekijänä, miksi niin vieläpä ilman syvällisempää tarkastelua asiaan (partikkelikokoteoria)? Eihän kaikilla edes ole metabolista oireyhtymää, eikös nimenomaa vaarallista häiriötä aiheuta insuliinia liikaa nostavat hiilihydraatit ja vähärasvainen ravinto? Mutta aina vaan näköjään ollaan osoittamassa tyydyneitten rasvojen suuntaan.
Ancel Keys on tehnyt 50- luvun tukimuksillaan lähtemättömän vaikutuksen, jonka seurauksena vieläkin rasvahysteriaa vallallaan. Olisiko jo aika huomioida LDL- partikkelikokoteorian olevan täyttä totta, sitähän ei Keys edes tiennyt 🙂

Lainaan Andreas Eenfeldin kirjasta -Ruokavallankumous-.

””Nimenomaa yli jäänneet pienet, kiinteät LDL- kolestrolit vaikuttavat olevan todella vaarallisia- ne ovat superpahaa kolestrolia. Kaikki kolestroli ei ole pahaa, ei edes kaikki LDL- kolestroli. Suuremmat LDL- pakkaukset, jotka ovat ”huokoisia” ja normaaleja, vaikuttavat olevan harmittomia. Kokonaisrasva ja tyydynyt rasva saattavat lisätä HDL- pakkauksia ja keskikokoisia LDL- pakkauksia, hyviä kolestroleja, minkä näkee helposti vanhallakin kolestrolikokeella. Ongelman uskottiin olevan juuri noissa kolestroleissa, mikä oli katastrofaalinen virhe. Tuolloin ohitettiin asia, jota vanhemmalla kokeella ei pystynyt näkemään: pienet tiiviit LDL- pakkaukset eli ne, jotka todella ovat vaarallisia. Arvaat varmaan, miten moisia konnia saa vereensä. Pikku vinkki: ne eivät tule rasvaisesta ruoasta. Kehon rakennusaine, kolestroli, tai sen normaali kuljettaminen veressä ei ole vaarallista. Metaboliseen oireytymän kuuluva kolestrolihäiriö sen sijaan on. Häiriö liittyy keskivartalolihavuuteen, korkeaan verenpaineeseen ja korkeaan verensokeriin. Häiriön seurauksena HDL- kolestroli on matala, triglyseridit korkeat ja veri vilisee pieniä, ilkeitä, kiinteitä LDL- kolestroleja. Liian suuri puhdistetun sokerin määrä ei aiheuta pelkästään kariesta, lihavuutta ja diabetesta. Se aiheuttaa myös kolestrolihäiriön, joka on yhteydessä sydänsairauksiin. Sen sijaan luonnollinen rasva, myös tyydyttynyt rasva, on myös kolestrolin kannalta vaaratonta””

Oletko Reijo muuten lukenut Eenfeldin kirjaa ja mitä mieltä siitä olet?

Roope, näitä painostabiileja tuloksia on joitakin esimerkkinä tämä Mangravite et al. tutkimus, jota tässä nyt referoin ja jotkin Kraussin ja Volekin sekä Forsythen tutkimukset, joita olen referoinut ”LDL-kolesterolin seikkailua” -kirjoituksessa. Mutta pitkäaikaista dataa (vuosia) painostabiilissa tilanteessa ei ole. Tosin Shai et al ja Sacks et al (2 v. molemmat) osoitti, että alkulaihduttamisen (6 kk) jälkeen rasva-arvot oli kutakuinkin yhtä hyvät 2 v kohdalla. Kts. tarkemmin esim. VHH osa 3 kirjoitukseni.

Minun uteliaisuus heräsi ainoastaan tämä lauseen johdosta.

”Tutkijat eivät osaa selittää havaittua punaisen lihan ja tyydyttyneen rasvan yhteispeliä, mutta osoittelevat varovaisesti hemiraudan suuntaan.”

Miksi he osoittelevat hemiraudan suuntaan? Miksi hemirauta olisi /on ”se selittävä riskitekijä” ja millä mekanismilla?

Tätähän pitää ihmetellä ja tutkia..

Aloittaen vaikka ”FRAP” (ferric reducing-antioxidant power)

Jos on huolissaaan kehon raudasta/liioista rautavarastoista.. voi tutkiskella vaikkapa tätä..

”Total Antioxidant Capacity of Teas by the Ferric Reducing/
Antioxidant Power Assay”

Täällä netissä on aina spekulointia siitä, miten eri sponsorit vaikuttavat tutkimuksen lopputulokseen. Tämä tutkimus on hyvä osoitus siitä, ettei välttämättä kovinkaan paljon. Tämän lihalle jokseenkin epäedullisen tutkimuksen toinen sponsori oli lihateollisuus (”Supported by the Beef Checkoff through the National Cattlemen’s Beef Association”)