Artikkelin Terapeutteja ja terawatteja (vieraskirjoitus) kommentit

Kirjoittaja: MahaTar

MahaTar — Sat, 25 Feb 2012 10:18:17 +0000

Ja huomatkaa myös sellainen tosiasia, että ne huonot kokemukset jäävät hanakammin mieleen kuin hyvät. En minä väitä, että olen joutunut pelkästään huonojen terapeuttien hampaisiin elonkaareni aikana. Hyviä ja parempia on ollut myöskin!
Kuvaamani kokemukset ovat täysin omakohtaisia, ja jos alle puolet terapeuteista on kehnoja, siis niistä, joita olen kohdannut, ei se tarkoita todellakaan sitä, että kaikki terapeutit ovat idi…kummallista väkeä. Päin vastoin. Minulla on ollut hemmetin huono tsägä.

Siksi ajattelin ravistella luutuneisuutta, kun:
– terapiaan hakeutuvalle ihmiselle kokemus on ainutlaatuinen, terapeutille se asiakas on työtä.
– kaikki olemme erilaisia, myös asiakkaat.
– ensivaikutelman voi tehdä vain kerran
– terapeutin sopeutumiskyvystä asiakkaan ajatusmaailmaan on kiinni erittäin paljon.
– kaavoihin kangistuminen tekee terapeutin työstä hankalan, asiakkaalle hankalan.

Toivoa pitää ruokkia, ettei toivo kuole! ; )

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Wed, 15 Feb 2012 06:32:13 +0000

Vastauksena kommenttiin Aura. Toivon harkintaa yleistämisissä. MahaTaren kokemukset ovat yhden ihmisen. Olen varma, että Suomesta löytyy paljon upeita kokemuksia erilaisten terapeuttien hoivissa. Jopa ravitsemusterapeuttien. Halusin nostaa myös tällaisen puolen esiin. Aina ei mene niinkuin pitää, ja muottiin survominen on aivan turhaa. Sanna tiivisti kauniisti hyvän tavoitteen terapeuttitapaamiselle. Toiveikkeiduun lisäksi vastaanotolla soisi saatavan myös joitakin työkaluja ja taitoja lisää toiveikkuuden "vivuttamiseksi" , niin silloin oltaisiin menty jos merkittävästi parempaan suuntaa. Sillä tavalla saattaa ruveta syntymään tuloksia.

Kirjoittaja: Sanna-Mari Ala-huhti

Sanna-Mari Ala-huhti — Wed, 15 Feb 2012 00:09:08 +0000

Vastauksena kommenttiin Mirka. Häkellyttävää, masennuslääkkeistä ei ole mihinkään? Kuinka paljon noita kontrolloituja interventioita on? Onko tutkimusyhteenvetoja?

Kirjoittaja: Aura

Aura — Tue, 14 Feb 2012 15:11:33 +0000

Mielenkiintoinen juttu. Tuntuu ihan uskomattomalta vaan terapeuttien taso Suomessa!!! Asun ulkomailla ja täällä kävin 4 vuotta (kerran viikossa) terapiassa, kahdella eri terapeutilla. Molemmat olivat hyviä, inhimillisiä, ja elämänlaatuni parani terapian myötä.
Myös monet tuttuni ovat käyneet terapiassa ja vain yhdellä oli negatiivista sanottavaa terapeutista (vanha papparainen, joka välillä nuokkui tapaamisissa…).
Myös tuo masennuslääkkeiden tuputtaminen tuntuu oudolta. Itse menin aikoinaan terapiaan koska tunsin itseni masentuneeksi. Terapeutti sanoi, että hänen mielestään en ollut masentunut enkä tarvitse lääkkeitä!
Jos terapeutti ei tunnut ensimmäisellä tai toisella kerralla hyvältä kannattaa ehdottomasti etsiä toinen. Ja onhan henkilökemioilla myös suuri merkitys onnistuneen terapian kannalta, ei vain terapeutin pätevyydellä.

Ravitsemusterapeutilla en ole koskaan käynyt, vaikka ajoittainen ahmiminen onkin valitettavasti tapani purkaa tunteita. Ongelma parani huomattavasti terapian myötä, mutta en ole siitä päässyt kokonaan eroon. Siksi haaveilenkin syömisongelmiin erikoistuneesta terapeutista:)

Ja olen 100% samaa mieltä Sannan kanssa: hyvä terapiakäynti todellakin antaa toiveikkaan olon.

Kirjoittaja: Sanna

Sanna — Tue, 14 Feb 2012 08:14:40 +0000

Pidin tästä ravistelevasta kirjoituksesta! Muutama kohta/asia, joista erityisesti pidin (tässä osin omin sanoin muotoiltuna):

Hyvä kaava ehkä on kiva olemassa, mutta sitä pitää soveltaa, eikä yrittää survoa asiakasta sabloonan rei’istä väkisin.En halua terapeutin ratkaisujen olevan niitä oivalluksia, joita ratkaisukeskeisessä terapiassa minun KUULUISI saada.

Inhimillinen terapeutti ei tyrkytä ratkaisuja, ei korosta itseään, ei asetu yläpuolelleni eikä varsinkaan ehdota asioita, jotka minulle itselleni ovat vieraita.

Mitä hyvän terapiakäynti antaa? Toiveikkaan olon!

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Mon, 13 Feb 2012 15:19:36 +0000

Sori typot, kiireessä.

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Mon, 13 Feb 2012 15:18:23 +0000

Minullakin on kokemus psykiatrisesta sairaanhoitajasta. Minut määrättiin sinne työttömyyden perusteella, koska työttömyss väistämättä aiheuttaa vakavan masennuksen. No menin. Täytin lomakkeen, jolla arvioitiin masennuksen oireita ja niiden syvyyttä. Tulos oli, että en ollut masentunut. Siitä huolimatta(!) seuraavaksi käyntikerraksi minun piti hankkia masennuslääkitys, lääkärin nimikin annettiin(!). Siitä huolmiatta(!), minkä tiesin, että masennuslääkityksen teho ei kontrolliduissa interventioissa edes ole plaseboa parempi. (Poislukien intsemurhariskissä olevat ym. kovat tapaukset.)

Arvatkaapa tuliko toista käyntiä ikinä. Näytti että h e tarvitsivat asiakkaita, en minä heitä.