Mieleeni tulee tämä vehnän loputun syyttely. Gluteenia on syytetty osalliseksi lähes kaikkiin sairauksiin. Kansainvälisen konsensuslausuman mukaan erilaisista gluteenin tai yleensä viljojen aiheuttamista haitoista kärsiviä voi olla kaikki eri vehnäataksiat, keliakiat, vehnäallergia, gluteenisensitiivisyydet, IBS laskien väestöstä n. 5-15 %. Se on vielä kaukana siitä, että kaikki vehnästä kärsisivät. Siltikin, olisi hyvä, että tämä puoli gluteenin ja vijojen FODMAP:ien tarinaa tunnustettaisiin ihan korkealla gurutasollakin. Ihan kaikille täysviljan väkisin tuputtamisessa ei ole järkeä. Kaikkien pakki ei kestä.

Mukava kuulla että osuu oikeaan.

Pitäisikö sitten jo valmiiksi miettiä miten vastata huuhareille? Näen mielessäni miten veriryhmädieetin kannattajat huutavat ”Mehän sanoimme että ihmiset ovat erilaisia!”

(Voitaneen olettaa, että jokin huuhaa-suositus osuu joltain osin kohdalleen; muuttujia on tarpeeksi, että joku kohtaa sattumalta täsmää.)

Osut tismalleen oikeaan. Keskiarvoistaminen on kuulunut paradigmaan, ja siinä ollaan oltu jumissa. Mutta perinnöllisyyslääketieteen kehittymisen myötä tämäkin asia alkaa pikkuhiljaa aueta, ja homma siirtyy mututasolta tieteen tasolle.

Tutkimusta on vielä hyvin vähän. Se mitä eniten kaivataan on seuraava steppi. Jos ihmiset vaikuttavat olevan erilaisia väestötutkimuksien mukaan, voidaanko genotyyppien erilaisuus ravinnon suhteen todentaa kausaliteettia selvittävissä satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa. Näitä ei satunnaistettuja tutkimuksia ei vielä juurikaan ole eri genotyyppien mukaan. Hiirijuttuja löytyy, mutta ihmisten osalta tilanne on vielä ihan alussa. Seuraavat vuodet 3-10 v eteenpäin lienevät ”tykitystä” tässä suhteessa.

Maallikon silmiin tämä veisi ravitsemustiedettä kovastikin uudelle tasolle, jos aiempien yleisten suositusten rinnalle alkaisi tulla yhdelle ihmiselle suunnattuja ohjeita vaikka juuri makroravinteiden määrästä tms. Eikö viimeiset 50 vuotta kuitenkin ole haettu populaatiotason lainalaisuuksia, toki edeten mutta jotenkin samaa kaavaa toistaen?

Kiitos kommentista Reiska. Muistutus jälleen, tässä lasketaan väestötutkimuksen assosiaatioita, jotka eivät ole sama kuin syy-yhteys.

Suurin ja todella selvä hyöty vähemmän hiilareita sisältävästä dieetistä tulee siis AA-alleelin omaaville. Ihan sama katsooko asiaa hiilareiden saannin tai rasvan saannin näkökulmasta.

Sen sijaan AT-alleelin omaaville ei tullut tilastollisesti merkitsevää hyötyä. AT-genotyypin omaavat joilla oli matala hiilareiden saanti riski sairastua oli 0,93 (NS). AT-genotyypin omaavat joilla oli korkea rasvan saanti (joka on kai melkein sama kuin matala hiilareiden saanti) riski sairastua oli 1,05 (NS). Eli ei siis selvää riskin kohoamaa, ei laskua. AT-alleelin osalta. Toisaalta tulosten kohdassa on lause: ”… high intake of carbohydrates was associated

Tutkijat kuitenkin laskivat yhteen (additive model), että jokainen lisä A-alleeli lisää todennäköisyyttä hyötyä vähemmän hiilareita sisältävästä ruokavaliosta.

Oma tulkintani hieman sekavasta ja vaikeasta teksistä on, että nimenomaan AA-alleeli hyötyy ja AT-alleelin itsenäinen hyöty hiilareiden rajoittamisesta on vähäinen, jos mitään. Tutkijoiden suora lause ”Each additional GIPR-allele was associated with a decreased risk of type 2 diabetes among subjects with a decreased risk of type 2 diabetes among subjects with low carbihydrate inate and high fat intake but increased risk among subjects with high carbhydrate intake or low fat intake.”

Edelleen silmiini pistää vasta nyt, että AA-genotyypillä (jota oli siis vain 5 % kaikista), runsas proteiinin saanti lisää T2D riskiä ja ehkä yllättäen myös TT-genotyypillä, mutta ei AT-genotyypillä.

A.) ”Näyttää siltä, että 40 % väestöstä voisi omata geenityypin (genotyypin), jonka kannattaisi suosia hiilihydraattien vähentämistä”

B.) ”AT-alleelin omaavilla hiilihydraatin määrällä ei ollut vaikutusta.”

Tuo jälkimmäinen lause tuntuu vähentävän tuosta 40%:sta 35%:a pois. Onko hiilihydraattien rajoittamisesta siis hyötyä AT-alleelin omaaville vai ei? Jos ei, niin silloinhan 40%:a putoaa 5%:iin.

”Suurimmalle osalle väestöstä eli TT-alleelin omaaville vähemmän rasvainen ruokavalio (32,4 E %) vähensi aikuistyypin diabeteksen riskiä tehokkaimmin, tarkkaan sanoen 18 %.”
– 32,4 E% ei ole ihan vähän ja varmaan toteutuu monen kohdalta jo nyt.