Toisaalta, tuossa yllä olevassa määritelmässä sekundaari- ja tertiääriprevention ero jää epäselväksi. Tässä vielä tarkennusta asiaan eräästä toisesta lähteestä (http://bit.ly/yhQvn9):

”Sekundaaripreventio tarkoittaa jo puhjenneiden sairauksien mahdollisimman hyvää hoitoa ja pitkäaikaissairauksien itsehoidon tehostamista. Tertiääripreventio tarkoittaa sairauksista johtuvien toimintakyvyn rajoitusten ja komplikaatioiden syntymisen hidastamista. Tertiääriprevention tavoitteena on ikääntyneen sairaan ihmisen kuntouttaminen ja jäljellä olevien voimavarojen, kykyjen ja taitojen ylläpitäminen.”

Sanna: ”Yhteen sanasaivarteluun tässä vielä käyn käsiksi. Preventiotermejä käytetään vaihtelevasti…”

MLL:n sivuilla (http://bit.ly/yRQUjH) on mielestäni aika hyvät määritelmät (siellä on määritelty myös tertiääripreventio):

”Ennaltaehkäisy eli preventio voidaan jakaa kolmeen tasoon. Ensimmäinen taso (primaaripreventio) on ehkäisyä ennen sairautta tai terveysongelman ilmaantumista. Tällöin pyritään vaikuttamaan terveysongelmaan liittyviin syy-yhteyksiin, kohderyhmän käsityksiin, käyttäytymiseen ja motivaatioon. Toinen taso (sekundaaripreventio) on varhaista puuttumista sairauteen tai terveysongelmaan ja kolmannella tasolla (tertiääripreventio) pyritään ehkäisemään ongelman uusiutuminen tai sairauden ja sen haittojen paheneminen.”

Kiitos kommentista Sanna. Predimed.org -sivuilla tutkijat itse kuvaavat seuraavasti: ”PREDIMED is the acronym of a long-term nutritional intervention study aimed to assess the efficacy of the Mediterranean diet in the primary prevention of cardiovascular diseases, the complete title of which is “Effects of the Mediterranean diet on the primary prevention of cardiovascular diseases””. Suomalainen Käypä Hoito -suositus mielestäni noudattaa myös esim. dyslipidemian osalta samaa linjaa kuin Predimed -tutkijat ja minä tässä kirjoituksessa. Samoilla linjoilla mielestäni Terveyskirjaston artikkeli asiasta. Itselleni on vähän mystistä sana tertiääripreventio, kun sitä ei näe juuri koskaan käytettävän. Totta on, että tässäkään suhteessa käsitteistö ei aina ole ihan selvä.

Neo, kun katsoo kuinka Predimed-Reus-tutkimuksessa ruokavaliota seurattiin niin se oli vain kyselyn pohjalta (14- ja 9-portaiset kyselyt). Toisaalta joidenkin suojaravintoaineiden veren ja virtsan merkkiaineita tultaneen jälkikäteen analysoimaan moneen otteeseen. Mutta kaloreiden saanti ei ilmeisesti (?) mitata. Tosin painonkehitys kuvannee sitä aika hyvin kun liikuntaa ei ole määrä lisätä.

Jos sapluunan sisällön toteutumisen arviointi jää vaillinaiseksi, esimerkiksi monia kiihottavan omegojen saantisuhteen kelailu jää fiilistelyn asteelle. Tmähän oli yksi Lyonin kriitikoiden keskeisiä pointteja, jopa de Lorgerilin joka oli päätutkijana.
Mutta seurataan toki tilannetta!

Tämä on totta. Tämä pitää korjata kirjoitukseen. Kiitos huomiosta!

Olisi tosi mielenkiintoista lukea tarkemmin siitä, miten eri ruokavalioden ohjaustilanteet mahdollisesti poikkesivat toisistaan ja kuinka paljon koehenkilöt todellisuudessa muuttivat ruokavaliotaan. Yhdyn kommenttiisi siitä, että myös AHA-ryhmälle olisi ehkä kannattanut tasapuolisuuden vuoksi tarjota joitain elintarvikkeita, esim. niitä vähärasvaisia maitovalmisteita.

Yhteen sanasaivarteluun tässä vielä käyn käsiksi. Preventiotermejä käytetään vaihtelevasti, mutta itse olen tottunut käyttämään termiä SEKUNDAARIpreventio tilanteissa joissa ehkäisy kohdistetaan henkilöhin joilla on jo todettu joitain riskitekijöitä (kuten PREDIMEDissä oli asian laita) ja primaaripreventiota silloin kun toimet kohdistetaan ennen riskitekijöiden ilmaantumista. Mutta termien käyttö on ollut yleisesti vähän sekavaa. Sitten kun on vielä se promootio eli terveyden edistäminen – miten se eroaa primaaripreventiosta…